Maailman on entistä liberaalimpi

Maailma ja Suomi ovat paljon talous- ja arvoliberaalimpia sekä individualistisempia kuin koskaan ennen. Vaikka George W. Bush pudotti USA:n taloudellisen vapauden indeksin takaisin tasolle, jolta Reagan ja Clinton olivat nostaneet sen korkealle, muualla on keskimäärin edetty sitäkin enemmän.

Maailma on muuttunut järkyttävän paljon individualistisemmaksi ja arvoliberaalimmaksi viime vuosikymmeninä, ja taloudellisen vapauden indeksitkin osoittavat liberalismin voittokulkua.

Suomi

Vasemmistopuolueetkin puhuvat markkinataloudesta nykyään myös myönteisessä sävyssä. Ennen 1990-lukua edes kokoomus ei oikein kehdannut lausuakaan kirosanaa "markkinatalous" ääneen vaan korvasi sen ohjelmissaankin ilmauksella "sosiaalinen valintatalous".

Ennen esimerkiksi maatalous oli aivan käsittämättömän säänneltyä, samoin moni muu asia. Tämän opettaisi nopeasti paluu 1950-luvulle, kun valtio päätti hinnoista ja palkoista ja säännösteli hyödykkeitä, tai edes 1980-luvulle aikaan, jona valtio päätti jopa maatalousyrittäjien “palkoista” ja kartellien “ehdottamista” hinnoista.

Jopa vasemmistopuolueiden ääliöpopulistinen propaganda on nyt monessa asiassa maltillisempaa kuin “sitoutumattomien” sanomalehtien ennen.

Yhdysvallat

Yhdysvaltain talous vapautui huomattavasti Reaganin ja Clintonin aikana, mutta George W. Bush pudotti taloudellisen vapauden indeksin tasolle, jolta Reagan aloitti. Tämä harhauttaa jenkkiblogeja lukevia liberaaleja. Suomi ja useimmat muutkin maat sen sijaan ovat vapautuneet taloudellisestikin vuosikymmenestä toiseen, samoin maailma kokonaisuutena.

Maailma on muuttunut paljon liberaalimmaksi

Antiliberaalitkin valittavat siitä, että maailma muuttuu koko ajan liberaalimmaksi. Onkin aika laaja konsensus siitä, että maailma on esimerkiksi 1950-luvulta muuttunut erittäin paljon individualistisemmaksi, varmaan useimpien mielestä myös liberaalimmaksi, politiikkakin. Taloudellisen vapauden indeksin mukaan maailma on myös viime vuosikymmeninä muuttunut selvästi talousliberaalimmaksikin.

Osa anarkokapitalisteista vyöryttää tähän kohtaan mielellään monia osittaismittareita, joilla taloudellinen ja muu sääntely vain lisääntyvät. Toisilla mittareilla ne vähenevät, ja se ei muuta sitä tosiasiaa, että keskimäärin maailman ja Suomen talous on paljon vapaampaa kuin ennen, esimerkiksi molempien taloudellisen vapauden indeksien perusteella.

Työmarkkinat ovat tosin muuttuneet useimmissa länsimaissa paljon säännellymmiksi ja tulonsiirrot korkeammiksi ja anteliaammiksi. Tämä näkyy korkeassa työttömyydessä ja muissa työmarkkinoiden ongelmissa.

Saksassa ja Tanskassa tosin on tehty merkittäviä työmarkkinoita vapauttavia uudistuksia, ehkä Suomi joskus seuraa perässä. Tai ehkä Aasian tiikereiden tai vastaavien ohittaessa meidät nykyistä selvemmin Euroopan maat tajuavat kopioida niiltä järkevimpiä malleja. Vaikkei mitään tehtäisi, on kaikkien etu, että ainakin hillitään pahennuksia tällä ja muilla aloilla.

Väkivaltakin on vähentynyt erittäin paljon kautta historian ja vielä viime vuosikymmeninäkin ja vähentynee yhä. Itsemääräämisoikeutemme on siis monin tavoin paljon suojatumpi kuin ennen.

Lisätietoja viiteluetteloineen
Optimismi (Liberalismi.net, monia maailman paranemisen mittareita väkivaltaa myöten)
Taloudellisen vapauden indeksitkin osoittavat liberalismin voittokulkua (Liberalismi.net)
Kannattaako liberalismia edistää politiikassa? (Vapaasana.net)

Siinä tapauksessa liberalismi ei ole vapautta

Onko tarhaminkki mielestään vapaampi saadessaan isomman häkin tai kana päästessään häkkistä lattialle, saadessaan enemmän tilaa ja päästessään kuopsuttamaan maata? Entä nauta, jonka pääsee liikkumaan vapaammin navetassa ja kirmaamaan keväällä laitumelle?

Jos ne pienissä mielissään pystyvät tuntemaan suurempaa vapautta, se johtuu vain siitä, että ne ovat kuitenkin liian tyhmiä ja tietämättömiä ymmärtämään mitä vapaus pohjimmiltaan tarkoittaa.

Jos ne olisivat älykkäitä, ne tajuaisivat, että tuo vapaus on vain illuusiota. Isäntä myy edelleen minkin turkin, kerää kanan pyöräyttämät munat, lypsää lehmän ja pistää teuraaksi. Isännällä on yhä valta päättää niiden häkkien koosta ja tilasta liikkua. Isäntä voi koska tahansa halutessaan pistää ne takaisin pienempiin häkkeihin tai kytkeä kiinni. Kaikki valta on isännällä. Isäntä määrää navetan lait ja vaatii nautoja kunniottamaan ja noudattamaan niitä.

Rationaalinen isäntä tarjoaa tuotantoeläimilleen ruokaa, suojaa ja terveydenhuoltoa. Nauta voi kuvitella isännän tekevän sitä hyvää hyvyyttään, mutta isäntä tekee sen vain, koska siitä on hänelle hyötyä. Lehmät lypsävät enemmän ja niitä on helpompi käsitellä, kun ne saavat liikkua vapaammin. Ne jopa menevät itse lypsykoneeseen vähentäen isäntänsä kustannuksia.

Sinä, hyvä Ville, ja minä olemme edelleenkin noita minkkejä, kanoja ja lehmiä. Isäntämme ei ole vapauttanut meitä hitustakaan. Se on vain antanut meille hieman enemmän tilaa liikkua, jotta tuottavuutemme paranisi ja olisimme sille hyödyllisempiä.

Valtio on nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Joka vuosi tuotamme sille yhä enemmän veroina. Isäntämme on säätänyt yli 70 000 elämäämme ohjaava säädöstä ja niitäkin on nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Isäntämme säätää niitä lisää yli 1000 vuodessa. Me emme siis ole yhtään vapaampia kuin koskaan ennen. Isäntämme on vain muuttanut tuotantomenetelmiään. Kuvitelma siitä, että olisimme vapaampia, kuin koskaan aikaisemmin on itsensä pettämistä ja palvelee ainoastaan isännän etua.

Vapaudessa on kyse siitä, kenellä on lopullinen valta päättää yksilön asioista. Kenellä on valta päättää häkin koosta ja vapauden tunteesta. Se jolla on lopullinen valta, on yksiselitteisesti isäntä ja omistaja. Se jolla sitä ei ole on orja ja pelkkä tuotantoeläin.

Vapaus on libertaarin ja luonnolisen oikeuden määritelmän mukaan itsensä omistamista. Omistajalla taas on yksinoikeudella kaikki valta päättää omaisuudestaan. Jos jollain muulla on viimekädessä valta päättää omistajan omaisuudesta, niin omistaja on silloin vain nimellinen. Todellinen omistaja on se, jolla on todellinen valta.

Kommunismissa valtio omistaa sekä nimellisesti että todellisesti kaiken. Fasismissa yksityisillä on nimellinen omistus, mutta valtiolla on kuitenkin todellinen valta määrätä kaiken omaisuuden käytöstä. Hitler totesi, että valtion ei ole tärkeä olla nimellinen omistaja, koska on paljon hyödyllisempää antaa ihmisten kuvitella omistavansa jotain. Silloin he tuottavat valtiolle suurimman hyödyn. Tärkeintä on omistaa ihminen ja ihmisen mieli.

Vapaus ei ole koskaan täydellistä

Tarkoitatko, että vapaus on on/off-asia, että kukaan ei ole ollut koskaan vapaa paitsi joku robinsoncrusoe, tai että vapautta on vain Somaliassa tai muussa anarkokapitalismissa, ilman valtiota?

Valtioita edeltävänä aikana ihmisen vapaus oli sikälikin heikompi, että tuolloin ihmisen itsemääräämisoikeuden väkivaltainen täydellinen lakkauttaminen eli tappaminen oli erittäin paljon yleisempää. Valtioiden synty romautti tuon, ja niiden kehittymisen aikana se on vähentynyt suunnilleen koko ajan. Nyt tuo on vähäisempää kuin koskaan ennen.

Tällä mittarilla maailma on paljon vapaampi kuin koskaan ennen, ja yllä perustelin hieman sitä, miksi se laajemminkin mitattuna on vapaampi kuin koskaan ennen.

Ei siis ole koskaan ollut täydellistä vapautta. Somaliassa ei ole, eikä olisi, vaikka Suomi julistettaisiin tänään anarkokapitalistiseksi alueeksi. Ihmiset kuitenkin lakkauttaisivat tai rajoittaisivat toistensa itsemääräämisoikeuksia väkivalloin: tappaisivat, ryöstäisivät, varastaisivat, kiristäisivät, pakottaisivat, raiskaisivat.

Itsemääräämisoikeus on siis aina osittaista, ei on/off-asia. Pitää siis mitata sitä, missä määrin ihmiset saavat itse päättää ruumiistaan ja omaisuudestaan. Useimpien libertaarienkin mielestä se olisi anarkokapitalismissa vähäisempää kuin minarkismissa, ja vähintäänkin monien liberaalien mielestä anarkokapitalismi johtaisi ajan mittaan tilanteeseen, jossa se olisi vähäisempää kuin edes Suomessa nyt. Kun muutenkaan anarkokapitalismin saavuttaminen ei ole realistista, kannattaa panostaa ihmisten vapauden lisäämiseen nykyoloissa.

Liberaali ei välttämättä kannata äärimmäistä vapautta mutta vähintäänkin tietynasteista vapautta. Yllä tahdoin perustella, miksi puhtaasti vapautta tavoitteleva libertaarikaan ei välttämättä tavoittelisi valtiottomuutta. Libertarismikaan ei siis tarkoita valtiottomuutta, liberalismista puhumattakaan.