Valtiot ovat murhanneet 1900-luvulla 262 miljoonaa ihmistä

Valtiot siis surmauttivat 1900-luvulla muuten kuusi kertaa niin paljon ihmisiä kuin kuoli kaikkien ulkoisten ja sisäisten sotien taisteluissa yhteensä. Suurimmat väestönmurhaajat 1900-1987 olivat Maon Kiinan kansantasavalta (kommunismi) 1949-87: 76 702 000, Neuvostoliitto (kommunismi) 1917-87: 61 911 000, kolonialismi (vahvan valtion ideologia, protektionismi): 50 000 000 ja Hitlerin Saksa (kansallissosialismi): 20 946 000.

Marxilaiset sosialistit ovat siis ylivoimaisia mutta kaikki muutkin merkittävät sijat olivat marxilaisten, kansallissosialistien ja muiden vahvan ja ja ankarasti valtion ideologioiden miehittämiä. Sijalta 5 eteenpäin valtiot sijoittuivat seuraavasti:

  • Kiina (Kuomintang, vahvan valtion ideologia) 1928-49: 10 075 000
  • Japani (nationalismi) 1936-45: 5 964 000
  • Kiina: Maon neuvostot (kommunismi) 1923-48: 3 468 000
  • Kambodzha 1975-79 (kommunismi): 2 035 000
  • Turkki, Vietnam (kom), Puola (kom), Pakistan, Jugoslavia (kom), Pohjois-Korea (kom) 1948-87: 1 663 000, Meksiko,
  • Venäjä (nationalismi, panslavismi, vahva valtio, tsaari) 1900-17: 1 065 000
  • Kiina, Turkki
  • Britannia 1900-87: 816 000
  • Portugali (vahvan valtion ideologia, sotilasdiktatuuri) 1926-82: 741 000
  • Indonesia 1965-87: 729 000
  • Muut yhteensä noin 13,6 miljoonaa, esimerkiksi Fidel Castron Kuuba (kom), ja Intian sosialismin kausi, lähes vähäisimpänä Augusto Pinochetin Chile 3000.

    Tämä on yhteensä 260 669 000. Lisäksi 1 331 000 surmattiin vuosina 1987-99, yhteensä 262 miljoonaa valtioiden muuten kuin sodilla surmaamaa ihmistä.

    Valtiotieteen professori Rudolph Rummel arvioi väestönmurhien valossa: "Mitä enemmän valtaa hallinnolla on, sitä varmemmin ihmisiä surmataan." Siksi hänestä valtioiden valtaa tulisi rajoittaa.

    Väestönmurha (democide) tarkoittaa sitä, kun valtion tahallaan surmauttaa aseettomia ihmisiä suoraan, kuolemiin johtavalla pakkotyöllä, väestönsiirroilla tms.

    Kolonialismi
    Jopa kapitalismin vastustajien kuvauksen mukaan Britannian kolonialismi Intiassa oli antikapitalistista: viljelijät pakotettiin viljelemään tiettyjä kasveja, heidät määrättiin myymään ne Britanniaan ja heidät pakotettiin maksamaan sortavia veroja jopa pahimpina aikoina. Kapitalismi päinvastoin käsittää omistusoikeuden, verojen alhaisuuden ja vapaakaupan.

    Muuallakin kolonialismi oli pääsääntöisesti antikapitalistista. Lukemattomat klassiset liberaalit vastustivat kolonialismia ja Adam Smith vaati teoksessaan Wealth of Nations Britanniaa vapauttamaan kaikki siirtomaansa ja sanoi sen olevan taloudenkin etu. Karl Marx kannatti imperialismia, koska näki sen vievän kehitystä eteenpäin.

    Linkkejä
    Valtio (Liberalismi.net, lähdeviitteet artikkelin faktoille)
    Imperialismi ja kolonialismi (Liberalismi.net)