Yle raportoi Pariisin katastrofaalisesta vuokrasääntelystä: 100 000 asuntoa tyhjillään

Vuokralainen sai asua pariisilaisasunnossa neljä vuotta maksamatta, ennen kuin omistaja pääsi hänestä eroon. Asukas vieläpä laittoi asunnon remonttikuntoon, joten kahden vuoden ilmaisasumisen jälkeen omistajan piti remontoida asunto ja kustantaa täksi aikaa asukkaalle hotelliasuminen, minkä jälkeen tämä sai asua maksutta vielä toiset kaksi vuotta ja laittaa sen uudelleen remonttikuntoon. Siksi moni pitää mieluummin asuntonsa tyhjillään. Pariisissa on 100 000 tyhjää asuntoa ja valtava asuntopula, vähän kuten Suomessa tuoreimman kaikenkattavan vuokrasääntelyn aikana 1980-luvulla ja kaikkialla maailmassa missä nytkin on vastaavaa, kehitysmaista moniin USA:n kaupunkeihin.

Pariisi on "ratkaissut" ongelman perimällä tyhjän asunnon veroa sekä suunnittelemalla kaupungin korvausta vuokralaisten asuntoihin tekemistä tuhoista! Vastineeksi vuokranantajan pitää suostua selvästi alempaan vuokraan kuin kysyntää ja tarjontaa vastaava. Yle kertoi kaiken tämän pääuutislähetyksessään.

Pariisilaismies oli valinnut vuokralaiseksi huolella "luotettavan" keski-ikäisen naisen mutta silti ei saanut rahoja edes hitaan oikeusprosessin jälkeen, koska naisella oli hyvä asianajaja.

Miksi ei?

Jos Ranskan oikeusjärjestelmä kunnioittaisi sopimusvapautta, vuokralainen joutuisi kustantamaan tuhonsa ja osa tästä katettaisiin vuokravakuudella. Jos vuokralainen haluaisi, että irtisanottaessa sopimus maksamattomuuden vuoksi irtisanomisaika on kuukausi, vakuuteen yleensä lisättäisiin vielä tuon kuukauden vuokra sekä varmuuden vuoksi jonkin verran päälle. Lisäksi häätö ja vahingonkorvausvelvollisuus toimeenpantaisiin paremmin.

Kun näin ei ole, vain luotettavimmat pystyvät saamaan vuokra-asuntoja, vaikka usein jollakulla muulla voi olla kovempi tarve.

Jos Pariisi pakottaa vuokrat markkinavuokran alapuolelle tuhokorvaussopimuksillaan, liian harva antaa asuntonsa vuokralle tai vuokralainen valitaan suhteilla, pimeillä maksuilla, seksillä tai muilla keinoilla, jotka Suomessakin olivat 1980-luvulla käytössä. Vapaa markkinavuokra varmistaa, että asunto menee eniten tarvitsevalle - rahalla mitaten, ja jos jonkun tarpeet eivät täyty riittävästi, on tehokkaampaa antaa hänelle lisää rahaa kuin alihintainen vuokra-asunto. Molemmissa näet todellinen kustannus on sama mutta edellisessä henkilö voi itse valita sen sopivimman asunnon tai muun tärkeimmän rahankäyttökohteen.

Jos vuokramarkkinoita ei säännellä, kaikki tyhjät asunnot päätyvät vuokralle paitsi milloin vuokraamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos säännellään, lisäsääntely aiheuttaa yleensä yllättäviä lisähaittoja.

Tyhjän asunnon veroissa on se ongelma, että tällöin asuntoon asutetaan tyypillisesti sukulainen, jonka nykyinen asumisjärjestely olisi parempi, tai asunto annetaan vuokralle, vaikka olisi järkevämpää pitää se tyhjänä. Jokin syyhän siihen tyhjänä pitämiseen on, esimerkiksi se, että asunto on erittäin hyväkuntoinen, omistajalla saattaa tulla sille tarvetta lähivuosina ja huonojen kannustimien vuoksi asukkaat tekisivät keskimäärin enemmän tuhoja kuin maksaisivat vuokraa. Usein tosin "tyhjät" asunnot ovat matkatyöläisten tai muiden ykkös- tai kakkosasuntoja, parisuhteen päättymisen varalla pidettyjä, pian remonttiin päätyviä tai muuten vuokralle huonosti sopivia.

Suomessa on usein selvitetty tyhjän asunnon verottamista ja aina todettu useimmat "tyhjistä" oikeasti ei-tyhjiksi ja muutenkin vero liian ongelmalliseksi. Riittää, että kiinteistövero on sama kaikille.

Lisää aiheesta
Vuokrasääntely (Liberalismi.net)