Työehdot paranevat ilman ammattiliittoja - muualla Pohjoismaissa laittomat lakot ja yleissitovuus on kielletty

Työehdot paranevat ilman ammattiliittojakin, myös Virossa ja kehitysmaissa, kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti. Yleissitovuus aiheuttaa Suomeen huonomman työllisyyden kuin muihin Pohjoismaihin, etenkin melko vapaiden työmarkkinoiden Tanskaan. Yleissitovuus rajoittaa törkeästi sopimusvapautta, jonka rikkomisesta SAK tekopyhästi syyttää hallitusta.

Jos SAK olisi tosissaan puolustamassa sopimusvapautta, se vaatisi yleissitovuuden kumoamista Pohjoismaiseen tapaan, vapaata irtisanomista vähintään Tanskan malliin, oikeutta saada korvaus laittoman lakon tuhoista täysimääräisesti eli Pohjoismaiseen tapaan, ehkä myös ryhmäkanneoikeutta kuluttajille ammattiliittoja vastaan, työntekijän oikeutta päättää työttömyysvakuutusmaksuistaan, jne.

Yleissitovuudella estetään uusien yritysten syntyminen ja pienten toiminta

Tohtori Heikki Pursiaisen mukaan yleissitovia työehtosopimuksia tekevät yritykset voivat sopia itselleen edulliset ja nykyisille ja potentiaalisille tuleville kilpailijoilleen hankalat työehdot ja näin estää kilpailun, etenkin pienimpien yritysten taholta ja uusien yritysten tulon markkinoille. Tämä johtaa korkeaan työttömyyteen ja hintoihin sekä jähmettyneisiin markkinoihin.

Esimerkiksi Postin työehtosopimuksessa sovitaan mainosten jakeluun kolminkertaiset palkat mainosjakelualan omaan työsopimukseen nähden, vaikka Posti ei edes harjoita mainosten erillisjakelua. Tämän seurauksena hovioikeus määräsi maksamaan taannehtivasti Paun tukemana työnantajansa haastaneelle jakelijalle kolminkertaiset palkat, vaikka käräjäoikeus oli määrännyt päinvastoin.

PAM esti koululaisten työllistämisen

Vuonna 2011 Palvelualojen ammattiliitto päätti ainoana liittona estää koululaisharjoittelijoiden käytön yrityksissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Vuonna 2011 Kaupan liitto myöntyi tähän, vuonna 2012 ei, kun PAM vaati sopimuksen ehdoksi juuri sovitun varastomiesten palkkauksen muuttamisen. Vaikka useimmat kaupat eivät kuulu liittoon, alan sopimus on yleissitova, mikä estää koululaisten työllistämisen. Kesäisin työllistetyt 10 000 nuorta ovat olleet erittäin tyytyväisiä työharjoitteluun.

Työehtosopimukset aiheuttavat syrjintää

Osmo Soininvaara kuvaa, miten yleissitovat työehtosopimukset pakottavat äitien työnantajat maksamaan arviolta 10 000 euroa ylimääräistä näille ja miten tämän vuoksi nuoria naisia ei uskalleta palkata töihin. Vastaavasti työnantajan "vastuu" työntekijän työkyvyttömyydestä aiheuttaa, että muiden kuin terveimpien on tarpeettoman vaikea saada töitä.

Yleissitovuus ja työttömyys

Ammattiliittoilla on tapana asettaa palkat yli työn tasapainohinnan, jolla työn kysyntä ja tarjonta olisivat yhtä suuret, koska liittojen sisäpiiriläisenemmistö hyötyy tällaisesta ulkopiiriläisten jäädessä työttömiksi palkankorotuksen vuoksi. Tämä työttömyys on siis "tahdonvastaista" työttömien mutta "vapaaehtoista" ammattiliiton näkökulmasta.

Työehdot paranevat ilman ammattiliittojakin

Virossa palkat nousivat vuodesta 1995 joulukuuhun 2009 mitattuna reaalisesti keskimäärin 8,25% vuodessa (p.a.) eli 3,15-kertaisiksi huolimatta siitä, että ajanjaksolle osuvat Baltian maihin pahasti iskeneet Aasian kriisi (romahdutti Venäjän talouden) ja finanssikriisi - jo vuonna 2009 palkkojen lasku kääntyi nousuksi. Vuosina 2000-2005 palkat nousivat 8-12 %/vuosi.

Palkkojen nousu johtuu vapaan talouden tuottamasta nopeasta talouskasvusta, joka on nostanut työn tuottavuutta ja siten kysynnän ja tarjonnan lain avulla työn hintaa eli palkkatasoa.

Minimipalkka on Kiinassa noin 200 euroa kuussa, Kambodzhassa 46 ja Bangladeshissa 35. Michaël Sztanken halpatyökriittinen dokumentti kertoo, miten Foxconnin työpaikkoihin ei riitä halukkaita, koska kiinalaiset haluavat nykyään paremman työsopimuksen, joka tarjoaa enemmän vapaa-aikaa. Tämä kertoo siitä, miten tuottavuuden kasvaessa työntekijöiden kannattaa tinkiä palkasta muiden työehtojen vuoksi. Mitä enemmän halpatyötä viedään kehitysmaihin, sitä nopeammin niissäkin päästään samaan.

Lähdeviitteet ja lisätietoja

Afrikan, USA:n ja Suomen työehdot ja yrittäjyys

-- Afrikka ---

Kehitysmaiden työehtoihin ja työllisyyden kehittymiseen antaa esimerkkiä Afrikka, jossa "demokraatorit" on alkaneet tehdä yhteistyötä Kiinan kanssa. Vastineeksi luonnonvaroista ja viljelysmaista, joilta pienviljelijät on ensin häädetty, Kiina rakentaa teitä, rautateitä, satamia yms. infrastruktuuria. Yritystoimintaa Kiina pyörittää Afrikassa vastineeksi verovapaudesta.

Afrikkalaista työvoimaa Kiina ei Afrikan projekteissaan kaipaa. Työmaat, yritykset ja suurviljely pyörivät kiinalaisella työvoimalla. Se asuu suljetuilla asuinalueilla, jollaisia aiemmin oli vain Yhdysvalloissa. Kummassakin tapauksessa ne on aidattu juuri mustien pitämiseksi poissa.

--- USA ---

Yhdysvalloissa puolestaan omistajuuden epäsuhta lähestyy vuoden 1890 tasoa, samoin keskiluokka on alkanut kutistua samoihin lukemiin kuin silloin. Yhdysvalloissa AY-jäsenyys on erityisen alhaista juuri köyhien keskuudessa, josta voi tehdä vain yhden päätelmän. Toisaalta USA:n työlainsäädäntö, joka sallii irtisanomisen milloin vain ilman perusteluja, ei ole palauttanut työpaikkoja Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin.

Juuri keskiluokan pienuus (luodessaan toivottomuutta) on kaikkien ihmiskunnan sotien ja kriisien alkusyy. Yhdysvaltain osalta tämä näkyy raakana jengiväkivaltana ja toisaalta Meksikon huumesodan yltymisenä, kun köyhimmät Meksikolaiset siirtolaiset palaavat kotimaahansa. Yhteiskuntarauhan horjuminen on ensiaskel kohti sisällissotaa, ja Meksiko on jo melkein siinä tilassa.

--- Yrittäjyys ---

Estääkö AY-toiminta yrittäjyyttä? Yhdysvalloissa konkurssin tehnyt yrittäjä menettää realisoitavissa olevan omaisuuden yrityksen velkojen maksamiseen. Ylijäänyt osa velasta jää velkojien vahingoksi ja sitten konkurssin tehnyt yrittäjä on vapaa aloittamaan uudelleen "puhtaalta pöydältä". Itseasiassa konkurssin tehneitä yrityksen perustajia kiitellään: hehän ovat kokeneita!

Suomessa konkurssin tehnyt joutuu maksamaan velkojaan 15 vuotta korkoineen, vasta sitten ne siirtyy velkojien vahingoksi. Tämä estää konkurssin tehneitä hyödyntämästä kokemuksiaan ja perustamaan uusia yrityksiä. Samalla velkaantumisen pelko pelottaa ihmisiä (oikeutetusti) ja estää heitä ryhtymästä yrittäjiksi.

Terveisin,

Nikke

--
"Totuus on parasta propagandaa" - Edward R. Murrow

Afrikan talous on maailman säännellyintä

Afrikan talous on maailman säännellyintä. http://www.heritage.org/index/heatmap Yhdysvalloissakin suuri osa Suomen työpaikoista on laittomia palkka- tai muun sääntelyn vuoksi. Toisaalta moni Suomen työpaikka on Yhdysvalloissa laiton kaikkialla tai monessa osavaltiossa. Irtisanomissuojan lievyys ja eräät muut tekijät tekevät Yhdysvaltojen työmarkkinoista silti meikäläisiä vapaampia. Tämän ansiosta siellä työllisyys on parempi vaikka työvoimasta paljon suurempi osa on kouluttamatonta ja kielitaidotonta.

Yhdysvaltojen vankiongelma ja Meksikon sisällissota johtuvat enimmäkseen huumekieltolaista, joka pitäisi kumota. Sekin auttaisi, jos minimipalkkoja alennettaisiin, niin että mustatkin pääsisivät jo nuorina työn syrjästä kiinni, kuten ennen. Aiemmin oli normaalia, että mustatkin integroituivat työmarkkinoihin jo teineinä, ensin matalalla palkalla mutta valmiuksien parantuessa he pääsivät parempiin töihin ja palkkoihin. Heidän identiteettinsäkin rakentui ihmiseksi, joka elättää itsensä ja on ylpeä siitä.

Yhdysvaltojen konkurssimalli helpottaa konkurssin tehneiden yrittäjyyttä mutta vaikeuttaa kaikkien muiden yrittäjyyttä, kun lainaa on vaikeampi saada, koska sen takaisinmaksusta on heikommat takeet ja luotottajan huijaaminen on helpompaa. Mielipiteet mallien paremmuudesta jakautuvat.

Mennyt teollisuuden aikakausi sekä rajojen sulkeminen 1900-luvun alussa moninkertaistivat maailman palkkaerot. 1970-luvulta asti rajoja on vähitellen madallettu kohti 1800-luvun tasoa. Tämä on jälleen pienentänyt globaaleja palkka- ja tuloeroja mutta myös hidastanut asuinvaltioltaan hyväosaisen kouluttamattoman työvoiman palkkojen nousua.

Siirtyminen informaatioyhteiskuntaan on tuottanut globaalia talouskasvua mutta alkanut pienentää länsimaiden keskiluokkaa. Teollisuuden osuus muuttuu jatkossa yhä mitättömämmäksi, mikä pienentää keskiluokkaa entisestään. Asiasta kertoo hyvin https://en.wikipedia.org/wiki/Average_is_Over

Tulisi saada aikaan sellainen talouskasvu, että ei-niin-hyvissä töissä olevienkin elintaso nousisi ja hekin olisivat toiveikkaita. Näin onkin yleensä niissä maissa, joissa taloutta on vapautettu paljon ja kasvu on nopeaa - oli myös Suomessa silloin, kun työmarkkinat olivat paljon nykyistä vapaampia ja nautimme kiinniottajan edusta. 70-luvun tienoilla verotus ja efektiiviset minimipalkat moninkertaistettiin ja työllistäminen tehtiin paljon vaikeammaksi, säädettiin yleissitovuus ja YT-laki, 80-luvulla verotusta kiristettiin lisää, työllistämistä vaikeutettiin ja 80-luvun lopulla tuli ansiosidonnainen työttömyysturva. Suomi-laiva ui niin syvällä, että ensimmäisen myrskyn tullen työllisyys hörppäsi vettä ja syvälle, eikä vanha työasennoituminen ole sen jälkeen palannut, vaikka työt ovat muuttuneet lähes kaikilla mittareilla paljon entistä kevyemmiksi ja mukavammiksi, myös työntekijäkyselyissä.

Liberalismi ja AY-liike ovat toistensa vastakohtia

-- USA on liberalismin symboli --

Haluaisin esimerkkejä niistä töistä, jotka USA:ssa on kiellettyjä mutta Suomessa sallitut.

Toki USA:n työnantajien oikeus irtisanoa mielensä mukaan tekee taloudesta joustavan ja helpottaa työntekijöiden palkkaamista, mutta se pitää myös työntekijät köyhinä. Yhä useammalla ei ole varaa ostaa vihanneksia ja hedelmiä, vaikka se on terveyden edellytys. Palkoista neuvotteleminen ei ole mahdollista, vaan työnantajat sanelevat, kun pelkkä AY-jäsenyys riittää irtisanomisen perusteeksi.

Se aiheuttaa väestön kahtiajakautumista, koska hyvät työpaikat edellyttää pitkän linjan kallista koulutusta, johon yhä harvemmilla on varaa. Toisaalta eliitti nostaa maksykyvyllään koulutuksen hintaa entisestään.

USA:n taloudessa vapaus on valikoivaa myöskin ison rahan piirissä. Vakuutusyhtiöt haluavat antaa sairausvakuutuksia vain vakituisessa työsuhteissa oleville, esim. IT-alan yrityksissä ja aseteollisuudessa, mutta esimerkiksi autotehtaiden työntekijöitä syrjitään. Heitä pidetään huonoina asiakkaina, koska heidän todennäköisyytensä menettää työnsä suhdanteiden heiluessa on suuri.

Kuvaavaa on, että yhä useammin pienyrittäjillä on vaikeuksia saada sairausvakuutus, koska vakuutusyhtiöt pitävät heitä liian marginaalisena asiakasryhmänä.

-- Huumeet ja väkivalta --

Huumeet tekevät käyttäjistään väkivaltaisia, josta syystä terrorijärjestöt ja diktatuurit pakottavat tai huijaavat taistelijansa niitä käyttämään. Myös kiduttajat ja teloittajat käyttävät huumeita kestääkseen uhriensa tuskan. Kuvaavaa on, että Yhdysvalloissa ja Suomessa 90% vangeista on tuomittu väkivaltarikoksista, jotka he ovat huumeiden vaikutuksessa ja sen takia tehneet. Siksi huumeet on pakko kieltää. Samaan tulee päätymään Kanada, kuten Hollanti, kokeiltuaan huumeiden laillistamista.

-- BRICS-maat esimerkkinä --

Afrikan maissa on taloutta rampauttavaa säätelyä, koska niiden virkamiehet ja demokraattorit on halunneet luoda itselleen ansaintalogiikan eli korruptiota. Liberalistien mielestä demokratia on kommunismia, ja ilmastonmuutos-huuhaan vuoksi väitettä on jatkuvasti yhä vaikeampi torjua. Kuitenkin vapaissa maissa yritystoiminta on aina ollut turvallisinta ja BRICS-maissa se on altista rikollisuudelle ja em. ansaintalogiikalle.

Afrikan demokraattorit ovat mielellään päästäneet Kiinalaiset varastamaan ja riistämään, koska sopimukseen kuuluu osuus tuotoista demokraattorille klikkeineen. Talouden esteet on purettu erittäinkin nopeasti, perustuslait ja lait sivuuttaen. Kiinalaisten rakentamaa heikkolaatuista infrastruktuuria käytetään tehokkaasti kansan ja ulkomaiden toimittajien huijaamiseen.

Samaa tapahtuu kaikissa BRICS-maissa. Afrikassa se on pahinta suhteessa väestöön ja tuloeroihin. Intiassa virkamiesten ja vallanpitäjien yritys rahastaa Nokiaa pysähtyi Cennain tehtaan sulkemiseen.

-- Taiwanilaiset Kiinassa --

Muistamme, että Foxconn on kotoisin Taiwanista ja siitä on tullut symboli sille, mikä kaikki Kiinassa on mätää. Foxconn on toistuvasti syyllistynyt Kiinassa työntekijöiden orjuuttamiseen, ja sen tehtaat muistuttavat keskitysleirejä aseistettuine vartijoineen ja aitoineen.

Työntekijöillä on Kiinan lakien mukaan vapaus lähteä tehtaista ja niiden asuntoloista milloin vain, mutta silloin vaihtoehtoina on toisen yhtä mädän työnantajan leipiin meneminen tai nälkä. Foxconnin asuntoloissa sängyissä on sentään lakanat, kilpailijoilla ei niitäkään. Ei siis mitään syytä nurista? Kiinan työvoimapolitiikka on muuttunut kv. tasolla työpaikkoja tuhoavaksi, kun köyhillä kiinalaisilla ei ole ostovoimaa, jolla he loisivat työpaikkoja maan rajojen ulkopuolelle.

Edellisen kerran vastaavaa tapahtui Tsaarien venäjällä. Talous seisahtui paikalleen, kun kaupat ja tavaratalot palvelivat vain rikkaan eliitin tarpeita.

Kiinassa on minimipalkka-laki, mutta sen toteutumisen kanssa ei olla kovin tarkkoja. Siitä on esimerkki Kiinan hallituksen tapa pitää valtaosa kaupunkien työvoimasta maan sisäisten laittomien siirtolaisten statuksella, joka estää valittamasta epäkohdista. Käytännössä lakien toteutumista valvotaan vain ulkomaalaisten yritysten parissa, sopimusvalmistaja Foxconn on Kiinan hallituksen mielestä Kiinalainen - kuten Taiwankin.

Kaikki Kiinalaiset ovat pakollisesti jäseniä valtiollisessa AY-liikkeessä, jonka ainoa tarkoitus on estää kilpailevien todellisten AY-liikkeiden syntyminen.

Terveisin,

Nikke

--
"Totuus on parasta propagandaa" - Edward R. Murrow

Sosialismi tekee tuhojaan kaikkialla

Yhdysvalloissa kätilön ammatti on kielletty monissa osavaltioissa. Texasin sääntelyosasto sakotti salonkia, joka antoi kosmetologin ajaa parran tavallisella turvapartahöylällä, koska vain parturi saisi tehdä sen rahasta. Kansallisen yrittäjäliiton varapuheenjohtaja Drew Hiatt sanoi 202-osaisesta Code of Federal Regulationsista: "Kirjoissa on yli 132 000 sivua hallinnon säädöksiä. Nämä kirjat vievät kuusi metriä hyllytilaa. Miten kahden tai kolmen työntekijän pienyrityksen omistajan oletetaan pysyvän kärryillä kaikesta siitä? Kävin sen läpi kerran - se oli kuin yrittäisi lukea Sodan ja rauhan 115 kertaa." Kaikki nuo kiellot kieltävät joitain töitä.

USA:ssa sääntely aiheuttaa 1,1 biljoonan (ei miljardin) dollarin kustannukset. Suurille yrityksille kustannus on 5282 dollaria työntekijää kohden, pienille keskimäärin 7647 dollaria työntekijää kohden.

Moni asia on siellä enemmän säänneltyä kuin Suomessa, moni vähemmän.

Työvoimasta toistakymmentä prosenttia on syntynyt kehitysmaassa ja on usein kieli- tai lukutaidotonta. Siksi on selvää, että kaikki eivät ansaitse korkeita palkkoja. Kuitenkin matalatuloisimmankin palkansaajakolmanneksen elintaso on korkeampi kuin Euroopan matalatuloisimman kolmanneksen, ja heillä on varaa vihanneksiin ja hedelmiin.

Joseph Stiglitzin työryhmän raportin mukaan Yhdysvaltoihin "syntyi vuosien 1993-1996 aikana nettona 8,5 miljoonaa uutta työpaikkaa. Prosessi jatkuu edelleen. Kaksi kolmasosaa työpaikoista on vielä niin kutsuttuja hyviä työpaikkoja. Palkkaa niissä maksetaan yli Yhdysvaltojen keskitason." Tämä on reippaasti yli Suomen ja Euroopan keskipalkkojen. Tärkeä syy tähän on se, että Ronald Reagan vähensi huomattavasti tuote- ja etenkin työmarkkinoiden sääntelyä, mikä loi edellytykset talouden rakennemuutokselle ja teki työllistämisen kannattavammaksi.

Suomessakin pitäisi sallia työllistäminen.

"hyvät työpaikat edellyttää pitkän linjan kallista koulutusta, johon yhä harvemmilla on varaa."

USA:ssa on maailman 4. tasa-arvoisin pääsy korkeakouluihin riippumatta varallisuudesta, sukupuolesta tai vanhempien koulutustasosta (1. Suomi, 2. Hollanti, 3. Norja, 4. USA, 5. Australia).

Afrikassa on sosialismia hyvin paljon, koska Neuvostoliitto asetti sen tuen ehdoksi. Sosialismi aiheuttaa korruptiota: kun kaikkeen tarvitaan valtion lupa, syntyy lupakauppaa. Myös Intia oli sosialistinen mutta on merkittävästi avautunut viime vuosikymmeninä. Tämä on vähentänyt köyhyyttä Intiassa ja lopettanut suurnälänhädät.

Kiinassa oli paljon kurjempaa ennen kuin se puolittain siirtyi kapitalismiin. Ihmisiä kuoli miljoonittain, nykyiset hikipajatyöolot ovat ruhtinaallisia verrattuna täyssosialismin ajan työoloihin.

Siirtyminen kommunismiin kurjisti kansaa paljon Venäjälläkin. Kun WW2:n jälkeen Itä-Eurooppa alistettiin sosialismille, sielläkin elintaso romahti. Vuoden 1989 jälkeen Itä-Euroopan elintaso on noussut paljon - moninkertaistunut niissä maissa, joissa on siirrytty pisimmälle kohti kapitalismia.

Osan tuosta kopioin täältä http://liberalismi.net/wiki/Yhdysvallat ja täältä http://liberalismi.net/wiki/USA:n_terveydenhuolto