Vappu - germaanien ja porvariston kevätjuhla, jonka sosialistit kaappasivat

Vappu oli Suomessa porvariston ja ylioppilaiden juhlaa 1800-luvun lopulle saakka. Kun 4.5.1886 anarkososialistit räjäyttivät poliisin ja sitten ammuskelivat näiden kanssa toisiaan Chicagossa - 7 poliisia ja 4 anarkistia kuoli - vappuna alettiin järjestää myös marttyyrisiä työväenjuhlia, Suomessa alkaen vuodesta 1890. Alun perin vappu oli germaanien kevääntulon juhla, joka levisi Suomeenkin yläluokan juhlana. Katolinen kirkko yritti kaapata sen sijoittamalla Walburg-pyhimyksen päivän sille vuonna 780 ja sosialistit vuodesta 1889.

Työväen vapunjuhlinnan alku

1800-luvun Yhdysvalloissa 1.5. työsopimukset uusittiin tai työpaikkaa vaihdettiin. Näin työväki alkoi siellä viettää vappua, mikä tapa periytyi myöhemmin Suomeen, jossa vappu oli ollut ylempien luokkien kevätjuhla ruotsalaisen ja eurooppalaisen perinteen mukaisesti.

Tavan levitti "Haymarketin tapaus" Chicagossa 4.5.1886. Siinä 170 hengen poliisiosaston johtaja kehotti anarkososialistien järjestämää vajaan 3 000 hengen mielenosoitusta hajaantumaan. Anarkistit kuitenkin surmasivat erään poliisin dynamiittipommilla, jolloin poliisit alkoivat ampua ja anarkistit vastasivat kivääreillään. Tapauksessa kuoli 4 mielenosoittajaa ja 7 poliisia, osa poliisin omiin luoteihin.

Useita anarkisteja pidätettiin, 8 tuomittiin, heistä 4 teloitettiin, vaikka osa ei ilmeisesti ollut ollut tapahtumapaikalla. Valamiehistö valittiin puolueellisesti, mukana oli välikohtauksessa surmansa saaneen poliisin sukulainen.

Jo 3.5.1886 anarkososialistien 6 000 hengen joukkokokous ajoi väkivaltaisesti tehtaalta pois lähteneet, lakonalaista työtä tehneet McCormickin työntekijät takaisin tehtaaseen. Paikalle saapui 200 poliisia, jotka hyökkäsivät anarkososialistien kimppuun ja eri lähteiden mukaan 1-6 työläistä kuoli.

Kun ay-liike väittää tiedotusvälineissä vapun olleen perinteisesti työväen juhla, se on vieläkin pahemmin väärässä kuin katolinen kirkko.

Vappuna 2016 naamioituneita anarkisteja kiellettiin tulemasta työväen vapunjuhlaan. Sdp:n edustaja perusteli tätä sillä, että naamioituneet mellakoitsijat tekisivät juhlan vaaralliseksi lapsiperheille. Päätös oli hyvä, koska vappu on perinteisesti kuulunut lapsiperheille, eikä väkivallan ihannoinnille, mutta se erottaa työväen vappujuhlan entistä kauemmas lyhyestä historiastaan.

Vapun perinteet

Hesarin NYT-liite kertoi vapun porvarillisesta historiasta ja perinteistä. Ruotsissa karkotetaan yhä pahoja henkiä vappukokoilla germaaniseen tapaan, mutta kylmässä Suomessa tapa on sittemmin siirtynyt juhannukselle. Germaaneiksi kutsutaan etelään muuttanutta skandinaaviheimon osaa, ja kieli ja kulttuuri ovat yhä suurelti samat.

Munkit, tippaleivät ja sima olivat alun perin vauraiden kotien herkkuja. Kun 1800-luvulla sokeri halpeni, myös vähävaraisemmat alkoivat tehdä munkkeja ja sokerikorppuja kotona. Leipomoiden tippaleivät olivat heille yleensä liian kalliita 1980-luvulle asti. Siman suosiota kasvatti vuosien 1919-1932 kieltolaki. Foliopallot tulivat 1980-luvun alussa joulupallomarkkinoille mutta siirtyivät pian vappusesonkiin.

Työväellä on nyt varaa vapun juhlintaan siksi, että kapitalismi on nostanut palkat korkeiksi. Palkat nousevat nopeimmin yleensä maissa, joissa ammattiliittoja on vähiten, kuten Virossa. Näin on, koska vasemmistolaistenkin taloustieteilijöiden mukaan palkkojen nousuvauhdin pitkällä tähtäimellä määrää työn tuottavuuden kehitys, jota ay-liike häiritsee. Jos ammattiliitot lakkauttaisivat itsensä ja työmarkkinasääntelyä kevennettäisiin, ensin tulisi täystyöllisyys ja sitten palkkojen nousutahti kiihtyisi, vaikka Viron vajaan 10 prosentin vuosikorotuksiin tuskin päästäisiinkään.

Lisätietoja lähdeviitteineen