Paheksu downshiftaajaa mieluummin kuin palautuspulloja roskiin heittävää

Leppoistaja kieltäytyy lisätyöstä 85-prosenttisesti muiden kustannuksella, verottajan ja ulkoishyötyjen. Pullonpalautusvaivasta kieltäytyminen on poikkeus: se on lähinnä vain itseltä pois. Palautus ei juuri tuota verotuloja tai ulkoishyötyjä. Älä siis paheksu pullonpalautuksesta kieltäytyvää. Paheksumalla downshiftausta niin, että leppoistaja kärsii häpeästä 6 kertaa palkan suoman ilon verran, saadaan leppoistaminen pudotettua optimitasolle: ihmiset kieltäytyvät vain töistä, joiden hyöty on vaivaa pienempi. Jos jotakuta halutaan paheksua.

Kun palautan siideripulloni, saamani pantti korvaa melko tarkkaan palautuksen hyödyt - muutenhan pantti on väärin mitoitettu. Ulkoishyötyjä tai verotuloja tai mitään muutakaan hyötyä muille ei synny. Kuulemma verottaja on päättänyt olla puuttumatta pullonpalautustuloihin. Jos panttisumma ei olisi minulle palautusvaivan arvoista, palautustyön tekeminen olisi tyhmää ja eettisesti väärin, ihmiskunnan kokonaishyötyä alentava.

Työntekijä saa tyypillisesti noin 15 % työnsä arvosta

Yleensä lisätöissä 100 euron tuotteesta menee keskituloisella 63 euroa alviin, muihin veroihin ja sivukuluihin, koska keskituloisen marginaaliverokiila on arviolta 63 %. Käteen jää alle 37 euroa. Tuotteen hyöty asiakkaalle arvioidaan keskimäärin kaksi kertaa hinnan suuruiseksi. Siis "kuluttaman ylijäämä" on 100 %. Muiden sidosryhmien ylijäämät mukaan lukien hyöty on ehkä 250 euroa. Siitä hyödystä töntekijä saa siis tuon alle 37 euroa eli 15 %! Jos jätän lisätyön tekemättä, se on siis ehkä 85-prosenttisesti pois muilta, vain 15-prosenttisesti pois minulta. Tai 10-prosenttisesti, jos yritykseni tekee tuotteesta 33 prosentin bruttovoiton. Tuo 15 % olettaa, että yritys palkkaa minut puhtaasti hyvyyttään. Kummassakaan tapauksessa työntekijän riistäjä ei juurikaan ole kapitalisti vaan verottaja ja ulkoishyödyt.

Tämän vakavan ongelman voi korjata paheksumalla sitä, etten tee enempää työtunteja, niin paljon, että se tuottaa minulle 213 euron häpeäharmin. Tällöin kieltäydyn työstä vain jos työn vaiva on suurempi kuin 213 plus 37 euroa eli 250 euroa - siis vain jos työ haittaa minua enemmän kuin hyödyttää ihmiskuntaa.

Downshiftaajien paheksuminen siis näyttäisi olevan eettisesti suotavaa. Huono puoli siinä on se, että paheksuminen on miinussummapeliä: nuo häpeäharmit ovat puhdasta menetystä. 213 euron downshiftaussakko 100 euron työstä kieltäytymistä kohden olisi parempi ratkaisu, sillä sakko on nollasummapeliä, ei tuhoavaa.

Jos kieltäydyn 10 sentin pullonpalautustyöstä, ihmiskunnan menetys on melkein vain se 10 senttiä, päälle ei tule 20 sentin veromenetystä eikä 40 sentin ulkoishyötymenetystä, kuten edellisessä esimerkissä tulisi, vaan vain hieman ulkoishyötyjä. Pullon palauttamatta jättämisen paheksuminen on paljon tyhmempää kuin downshiftauksen paheksuminen.

Tuo 15 prosentin luku on oikeansuuntainen mutta hyvin karkea, sillä mm. ulkoishyödyt ja tekemäni tuotteen alv-prosentti vaihtelevat paljon. Matalatuloisella tuo 15 % voikin olla 0 % tai -15 %, koska hän voi saada töistä kieltäytymisestä palkkioksi enemmän sosiaaliturvaa. Siinä vasta paheksumista tarvittaisiin, jos jotain välttämättä haluaa paheksua.

Paheksunta ei ole tarpeen, jos hinta korvaa muille aiheutetun haitan

Periaatteessa valtion pitäisi periä pullosta jätehaittavero, jos se on tavallista jätettä haitallisempaa. Tämän saisi palautuksessa takaisin ja päälle valmistajan tarjoaman lisähinnan, jos raaka-aineen arvo ylittää palautus- ja uudelleenkäsittelyjärjestelmän kustannuksen. Raaka-aineen "haaskauksella" ei ole väliä sen enempää kuin summa, jonka yritykset pullosta vapaaehtoisesti maksavat. Se ei ole sen arvokkaampi.

Nyt valtio määrää suoraan pantin minimin, mikä toimii yhtä hyvin, jos pantti on sama kuin tuon nettoarvon ja jätehaitan summa miinus järjestelmän kustannus. Tuloksena on optimaalinen pullonpalautustyömäärä: vain ne palauttavat, joille vaiva ei ylitä hyötyä.

Teon paheksunnasta on hyötyä vain, kun teosta on ulkoishaittoja. Haittaveroilla voidaan neutraloida tämäkin tarve. Paheksunnan haitat yleensä ylittävät hyödyt, vaikka esimerkiksi meidän suvakkihuorien paheksujat eivät tätä usko. Käynpä taas antamassa mamulle tasatakseni tilit.

Ulkoisvaikutuksia syntyy etenkin sosialismista, esimerkiksi yhteisomistuksesta ("yhteismaan ongelma") ja verotuksesta. Pääsiäissaartenkin uskotaan menettäneen puunsa siksi, että niillä ei ollut omistajaa, joten jos joku ei heti kaatanut niitä, joku toinen ehti ottaa ne käyttöönsä.

Libertaari ratkaisu olisi poistaa verot ja sosiaaliturva sekä mahdollistaa markkinoiden syntyminen ulkoishyödyille ja -haitoilla, mm. yksityistämällä ympäristö. Siinäkin on ongelmansa ja aina eri töillä on erisuuruiset ulkoishyödyt ja -haitat, mutta niiden erot pienenisivät ja nettopalkat olisivat paljon lähempänä työvaivan tuottamaa hyötyä. Paheksuntaa ei tarvittaisi. Silti jo keventämällä verotusta ja sosiaaliturvaa pääsisi monen mielestä tarpeeksi lähelle optimia ilman paheksuntaa.

[Lisäys 4.6.: Kirjoitus ei kehota paheksumaan downshiftaamista, vaikka se onkin verosuunnittelun ja sitä haitallisempien tekojen yhdistelmä, vaan toteaa downshiftaamisen paheksumisen pienemmäksi vääryydeksi kuin sen, että paheksuisi pullon palauttamatta jättävää, joka ei siis haittaa ihmiskuntaa. Samalla lisättiin ingressin viimeinen virke. Kiitos 1. kommentoijalle selkeytystarpeen osoittamisesta.]

Tämä kirjoitus on ottanut ajatuksia Asiattoman lehdistökatsauksen kirjoituksesta ja sen kommentteista.

Lisätietoja myös: Ulkoisvaikutus, Haittavero, Yhteismaan ongelma, Kuluttajan ylijäämä, Downshiftaaminen.

Miksi downsiftaajaa pitäisi

Miksi downsiftaajaa pitäisi paheksua? Et kyllä todellakaan taida olla libertaari vaan joku sekoomus-kommunisti. Jokaisella ihmisille on oikeus tehdä mitä haluaa niin kauan kuin ei loukkaa muiden vapautta. Yksilön työpanos ei kuulu yhteisölle.

Älä paheksu leppoistajaa vaan arvosta lisäponnistelijaa

Kyllä minustakin pitää saada elää omalla kustannuksellaan miten haluaa niin kauan kuin ei vahingoita muita. Onhan se ikävää, jos björnwahlroosit ja stevejobsit tyytyisivät ensimmäiseen miljoonaansa ja alkaisivat downshiftata meidän muiden tappioksi, mutta heillä on siihen oikeus.

Ratkaisu löytyy silti: aletaan arvostaa niin paljon björnwahlrooseja ja stevejobseja, jotka tekevät hirveästi kuluttajan ylijäämää ja verotuloja tuottavaa työtä, vaikka heidän ei enää tarvitsisi, että se motivoi heitä kuusi kertaa palkan verran. Tällöin saadaan tuo 85 %:n hyöty muille eli kuusi seitsemäsosaa hyödystä kompensoitua, mutta plussummapelillä eikä miinussummapelillä. Muitakin pitäisi arvostaa heidän tuottamansa ulkoisvaikutuksen eli ehkä keskimäärin 600 % palkan verran.

Ja mistä ajattelit sen

Ja mistä ajattelit sen palkankorotuksen maksaa? Valtion verotuloistako? Se on kommunismia

nalle ja muut rikkaat

Kapitalistit, kuten "nalle", eivät elä eivätkä rikastu palkallaan. He syntyvät vauraina, joten he ovat alusta asti voineet rikastua pelaamalla pörsseissä, johon useimmat palkansaajat eivät pysty koskaan.

Miten hyödyttää yritystä, että sen osakkeita myydään pörssipelurilta toiselle? Vain uusien osakkeiden liikkeelle laskeminen tuo finanssisijoittajilta uutta rahoitusta yritykselle. Tätä hankaloittaa, että yritysten rahoitustarve on harvoin yhteensopiva osakkeiden hintojen kanssa.

Rahan valta on valtaa kuten kaikki muukin valta. Vallan muodoille on yhteistä, että ilman demokraattista hillintää ne ovat korruptiota eli harvojen mielivaltaa enemmistön vahingoksi.

Terveisin,

Nikke

Rahan valta on kuin seksuaalinen valta

Suomessa valtiovalta määrää ihmisiä tapettaviksi tai vankilaan sukupuolensa vuoksi, heidän omaisuutensa riistettäväksi, kieltää heitä työllistymästä tai menemästä naimisiin kumppanin sukupuolen vuoksi, lokeroi ihmisiä väärään sukupuoleen ja vaatii heitä steriloimaan itsensä, jos he haluavat korjata sen. Useimmissa muissa maissa tilanne on vielä paljon pahempi.

"Rahavalta" ei voi tehdä mitään tällaista. Rikas voi tarjota toisille rahaa, jos nämä tekevät jotain laillista, mutta nämäpä voivat valita ottaa mieluummin jonkun kolmannen tai tuhannennen ihmisen rahaa jostain ihan toisesta työstä - tai Suomessa vaikka elää sosiaaliturvan varassa, vaikka aina kieltäytyisivät töistä, perustuslaki kun takaa 60 % perusturvasta ja muun tarpeellisen. Sen sijaan valtiovallan määräyksiä on pakko totella, ne ovat pakkovaltaa.

Seksuaalisella vallalla ihmiset usein kiristävät toisiaan paljon pahempaan elämänsä pilaamiseen kuin rahavallalla, esimerkiksi työsuhteissa, yleensä tapahtuu. Ihmiset ovat uhranneet koko elämänsä narsisti- tai psykopaattirakkaimpiensa vuoksi tai riutuneet vuosia surkeassa avioliitossa hankalan kumppanin oikkujen ja pillin mukaan, "rakkauden vuoksi". Sekään ei silti ole pakkovaltaa, vain valtiovalta on - ja osa rikollisuudesta, mutta sehän on sama asia. Esimerkiksi terroristijärjestöt ja mafiat toimivat tavallaan valtioina alueellaan, vaikkakin usein päällekkäisinä tunnustettujen valtioiden kanssa.