"Raha on tuhoisaa innovatiivisuudelle" - professori Bengt Holmström

Innovaatiot syntyvät niukkuudesta ja tarkkaan sanelluista reunaehdoista, eivät siitä, että syydetään julkista rahaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja annetaan tutkijoiden käyttää vapaasti luovuuttaan, toteaa Suomen johtava taloustieteilijä Bengt Holmström, Nobel-veikattu MIT:n professori. TEMin selvityksen mukaan sen yritystuet ovat tehottomia.

Holmström (2010) siteeraa Amazonin perustaja Jeff Bezosta, jonka mukaan Amazon ei olisi ikinä tehnyt yhtään innovaatiota, mikäli projekteille olisi annettu tarpeeksi rahaa ja aikaa. Innovatiivisena pidetyn Applen menestys oli tulos siitä, että Steve Jobs määritteli tarkasti kaikkien kehityshankkeiden tavoitteet ja vaadittavat ominaisuudet. "Kuri ja niukkuus" tuottavat tuloksia.

Taloustieteen professori Ari Hyytisen mukaan "yrittäjiä ja yrityksiä ei voi eikä pidä suojata epävarmuudelta, joka radikaalien innovaatioiden tavoitteluun sisältyy." Sen sijaan heidän tulee saada pitää ansionsa.

Teknologian kehittämistuet

Tekes jakaa julkisia rahoja 600 miljoonaa euroa vuodessa, mutta kuitenkaan maailmanmarkkinoilla ei juurikaan ole suomalaisia menestystuotteita.

Sixten Korkmanin mukaan muiden yritystukien kuin Tekesin kaltaisen innovaatiopolitiikan vaikuttavuudesta ei juurikaan ole näyttöä.

Tekes-tukien vaikuttavuusarviot perustuvat tukeasaaneiden yritysten antamiin palautteisiin. Palautteet eivät kuitenkaan ole luotettava lähde, sillä yritysten kannattaa Tekesiä miellyttääkseen kertoa tukien olleen hyödyllisiä, jotta Tekes myöntäisi niille tukia jatkossakin.

Tukea saaneiden yritysten kasvuvauhdin vertaaminen tukea saamattomiin yrityksiin[5] ei ole sekään hyvä mittari Tekes-tukien vaikutuksille. Kasvavat yritykset yleensä hakevat enemmän sekä yksityistä että julkista rahoitusta. Tekesin kannattaa myöntää tukia ensisijaisesti menestyville yrityksille, jolloin se voi väittää tuettujen yritysten menestyvän saamiensa tukien ansiosta.

Viranomaiset eivät osaa poimia voittajia

Professorit Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti Pohjola tekivät hallituksen Talousneuvostolle keinoista kasvun vauhdittamiseksi (2014). Sen mukaan "Kohdennettuja teollisuustukia" valtion ei pidä jakaa, koska viranomaiset eivät osaa "poimia voittajia" oikein innovaatioiden joukosta. Sen sijaan valtion pitäisi

  • Parantaa yritysten "yleisiä toimintaedellytyksiä".
  • Lisätä työvoiman liikkuvuutta. Mm. Helsingin seudulla pitäisi kaavoittaa tonttimaata, jotta saataisiin lisää vuokra-asuntoja.
  • Tukea tutkimusta ja innovaatioita (yleisellä tasolla).

    Kolmikon mukaan yritystukia pitäisi karsia, eläkeikärajoja pitäisi nostaa ja indeksikorotukset jättää tekemättä kun eläkerahoitus on ongelmallista. Opintotuki pitäisi maksaa takaisin, tosin tuensaajan tulojen mukaan, ja putki kandidaatin tutkinnosta maisteriohjelmiin pitää katkaista. Julkisen terveydenhoidon toimet pitää priorisoida ja rahat käyttää tärkeimpiin.

    Professori Helena Forsmanin mukaan yrityksen kilpailukyky on olennaisempaa kuin innovatiivisuus tai kasvuhakuisuus. Pelkkä innovatiivisuus tai kasvuhakuisuus johtaa usein tappiollisuuteen. Innovaatiopolitiikassa pitäisi miettiä, miten ja milloin innovaatio on hyödyksi.

    Esimerkkejä

    Saabin tukeminen estää kannattavampaa toimintaa

    Saab oli tappiollinen, joten sen toiminta oli loppumassa. Ruotsin porvarihallitus päätti tammikuussa 2010 taata surkeassa taloustilanteessa olevalle hollantilaiselle Spyker-autonvalmistajalle 400 miljoonan euron lainan, jotta se voisi ostaa Saabin GM:ltä ja jatkaa sen toimintaa.

    Autoteollisuuteen erikoistunut ruotsalainen professori Christer Karlsson toteaa: "kymmenen vuoden kuluttua tehtaan lopettamista ei seudulla olisi enää huomannut." Hänen mukaansa Saabin alasajo olisi ollut "parempi kuin toivottoman toiminnan jatkaminen. Jos vanha olisi raivattu pois tieltä, kokonaan jotain uutta olisi päässyt syntymään", ja hallituksen ratkaisu oli puhdasta populismia: "Nyt hallitus voi sanoa yrittäneensä auttaa".

    Tuetaan saastuttamista

    Kun Finncom lopetti lennot Seinäjoelle, Poriin ja Jyväskylään kannattamattomina, kansanedustajat ja ministeri Mauri Pekkarinen vaativat valtiontukia lentojen takaamiseksi. Kun tukea ei heti luvattukaan, Seinäjoen yrittäjät lupasivat "yksityistä tukea" sitoutumalla käyttämään lentoja, ja Finncomm aloitti lennot uudelleen. Myös Air100 oli suunnitellut aloittavansa Seinäjoen reitin Finncommin sijaan. Wingo alkoi lentää Porin-reittiä ja Air100 ilmoitti sekin alkavansa lentää Poriin. Finnair lentää Jyväskylään.

    Yleensäkin markkinat löytävät keinot rahoittaa se taloudellinen toiminta, joka on hintansa arvoista, ja jos valtio yrittää tukea sitä tai muuta, vaadittava verotus kaataa toimintaa, jota asiakkaat pitäisivät verottoman hintansa arvoisena.

    STX:n telakkatuet

    Vapaavuori: Olisimme suossa, jos valtio olisi pääomittanut telakkaa, Helsingin Sanomat 3.4.2013.

    Suomen yritystuet ovat tehottomia

    Työ ja elinkeinoministeriön selvityksen perusteella (sen) vuotuisista yritystuista alle puolet edistää (merkittävästi?) tuelle asetetun tavoitteen saavuttamista ja 15 % ei lainkaan.

    Pahimmillaan talouden rakennemuutoksen edistämiseen myönnetyt tuet jarruttavat rakennemuutosta. Energiaverotukikin ylläpitää teollisuuden nykyrakennetta ja lannistaa vähentämästä energiankulutusta. Tuettaessa toistuvasti samoja yrityksiä tuilla haitataan uusien yritysten tuloa markkinoille. Selvityksen mukaan mm. kuljetustuki, telakoiden innovaatiotuki ja työllisyysperusteinen investointituki eivät edistä mitään, vain pönkittävät saajiaan.

    Alueet eivät hyödy aluekehitykseen annettavista kuljetustuista. Myös mm. yritysten palkkatuki, starttiraha ja varustamoiden ympäristöinvestointituki hidastavat rakennemuutosta. Yrityspalvelujärjestelmän kulut ovat paljon väitettyä suurempia.

    Selvityksen mukaan yrityksiin kohdistuvien tuki- ja neuvontaorganisaatioiden kustannukset ovat 450 miljoonaa euroa, pääosin kuntien budjeteista. Selvitysmies ehdottaa toimenpiteitä, jotka vähentäisivät tukimenoja 200 - 250 miljoonalla eurolla. Jyrki Kataisen hallitus on jo ennen tätä lisännyt yritystukia noin 300 miljoonalla.

    Näin TEM:n oma selvitys. Näinkin tuet näyttävät haitallisilta, jos niiden epäsuorat vaikutukset huomioitaisiin.

    Uusiutuvan energian tuet

    Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijoiden mukaan uusiutuvan energian tuet eivät lainkaan vähennä päästökauppasektorin päästöjä, koska ne eivät vähennä päästöoikeuksien kokonaismäärää vaan tekevät muille halvemmaksi ostaa päästöoikeuksia. Näin on päällekkäisillä tukijärjestelmillä saatu kulutettua aivan tarpeettoman paljon rahaa samaan päästövähennykseen. Päästöjen vähentämistä voidaan edistää mahdollisimman edullisesti toimivalla päästökaupalla: se ohjaa vähentämään päästöt kaikkein edullisimmin keinoin. Jos taas tuen tarkoitus on edistää siirtymistä puhtaampaan teknologiaan, tätä tarkoitusta olisi parempaa ja tehokkaampaa edistää innovaatiotuilla eikä esimerkiksi tukemalla tuulisähkön tuotantoa.

    Tiedot lähdeviitteineen