Vuokrasääntelyä vastustavat vasemmistolaisetkin taloustieteilijät

Jopa Paul Krugman vaatii, että vuokran saa asettaa niin korkeaksi kuin haluaa, jotta asuntoja riittäisi kaikille, niitä tuotettaisiin lisää ja niiden kunnosta pidettäisiin huolta. Erimielistä taloustieteilijää on vaikea löytää. USA ei onnistunut pommittamaan Hanoita murskaksi, mutta Vietnam itse tuhosi sen asunnot vuokrasääntelyllä, maan ulkoministeri myönsi. Ville Niinistö ehdotti 100 %:n omavastuuta asumismenoista. Vatt tutki: omavastuuton asumistuki valuu 60-70-prosenttisesti vuokriin. Ruotsissa on yhä vuokrasääntely ja jopa 20 vuoden asuntojonot Neuvostoliiton malliin.

Vapaillakaan markkinoilla vuokrapyynnöt eivät olisi taivaissa sen enempää kuin muidenkaan tuotteiden hinnat. Jos vuokraisäntä tai kauppias pyytää liikaa, asunto tai tuote ei mene kaupaksi. Hinta asettuu kysynnän ja tarjonnan määräämälle tasolle eli tasapainotasolle. Siis tasolle, jolla ei ole asuntopulaa eikä liikatarjontaa.

Liian matalalla hinnalla useampi haluaisi vuokralle, ihmiset haluaisivat isompia asuntoja, harvempi haluaisi kämppätoverin, harvempi antaisi asuntonsa vuokralle, kannattaisi rakennuttaa vähemmän asuntoja ja kannattaisi panostaa vähemmän niiden kunnossapitoon. Liian korkealla hinnalla asunnot eivät tahtoisi kelvata, joten omistajien kannattaa silloin alentaa hintoja. Samoin toimivat muidenkin tuotteiden markkinat: sääntely vain aiheuttaa pulaa (maksimihinta) tai ylitarjontaa (minimihinta).

Vuorasääntely tuhoaa asunnot

Vasemmistolainen talousnobelisti Paul Krugman pitää vuokrasääntelyä esimerkkinä huonosta taloudenpidosta, joka hyvistä tarkoituksistaan huolimatta johtaa vähempään asuntojen rakentamiseen, korkeampiin vuokriin ja rakennusten kurjistumiseen, kun omistajilla ei ole kunnon taloudellista kannustinta pitää huolta vuokra-asunnoistaan.

"Yleensä vuokrasäännöstely tuhoaa vanhan asuntokannan tehokkaammin kuin sota", Osmo Soininvaara kirjoittaa.

Sosialistisen Vietnamin ulkoministeri Nguyen Co Thach sanoi vuonna 1989: "Amerikkalaiset eivät saaneet tuhotuksi Hanoita, mutta me olemme tuhonneet kaupunkimme hyvin alhaisilla vuokrilla. Olemme tajunneet, että se oli typerää ja meidän on muutettava politiikkaamme."

Taloustieteilijät: vuokrasääntely on haitallista

Vasemmistolaisetkin taloustieteilijät pitävät yleensä vuokrasääntelyä haitallisena.

76,3 % kysytyistä taloustieteilijöistä katsoi vuonna 1992, että "Vuokrakatto vähentää asuntojen tarjontaa ja laatua." Vain 6,5 % oli eri mieltä.

Vuokrasääntely vähentää asuntojen tarjontaa, kunnossapitoa ja laatua

Useimpien taloustieteilijöiden mielestä vuokrakatto vähentää asuntojen tarjontaa ja laatua. Tämä tosiasia perustuu sekä empiiriseen käytännön todistusaineistoon että teoreettisten mallien tutkimukseen. EconLit-kokoelman artikkeleista tehty katsaus osoittaa, että taloustieteilijät pitävät johdonmukaisesti vuokrasääntelyä enemmän haitallisena kuin hyödyllisenä. Katsaus käsitelee mm. asuntojen saatavuutta, laatua, kunnossapitoa, vuokratasoa, poliittisia ja hallinnollisia kuluja ja tuloeroja.

"Taloustieteilijät tyrmäävät vuokrakaton", otsikoi HS 22.8.2016. Ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan vuokrasääntelyn haitallisuudesta vallitsee tieteessä melko laaja yksimielisyys. Vattin Tuukka Saarimaan mukaan se veisi kannustimet pitää asuntoja kunnossa ja jopa rakentaa niitä. Se ei silti välttämättä laske vuokria, koska asunnoista maksetaan pimeästi enemmän Tukholmassakin. Asiantuntijoiden mukaan olisi parempi lisätä asuntojen tarjontaa.

Hintakatot luovat pulia ja vähentävät laatua. Hintakatto määrää alhaisemman vuokratason, mikä lisää asunnolle halukkaita ottajia - niitäkin, joille se sopii huonommin, ja vähentää halukkaita asuntojen vuokralle tarjoajia, mikä tuottaa pulan. Vuokrasääntely vähentää halua investoida asuntojen rakentamiseen ja kunnossapitoon tai asua tiiviisti. Kaikki nämä pahentavat asuntopulaa, mikä nostaa "markkinavuokraa" eli niiden asuntojen vuokraa, jotka eivät ole sääntelyn piirissä. Suomessakin oli vaikea saada vuokra-asuntoja ilman suhteita ennen sääntelyn purkamista, ja vuokranantajat vaativat myös pimeitä vuokria tai seksiä vuokrasopimusta vastaan.

Vain sääntely voi tuottaa asuntopulan

San Franciscon vuoden 1906 maanjäristyksen asuntotuhot johtivat siihen, että pystyyn jääneisiin asuntoihin piti asuttaa keskimäärin 40 % enemmän ihmisiä. Koska vuokrasääntelyä ei ollut, vuokrat nousivat niin paljon, että ihmiset tyytyivät entistä ahtaampaan asumiseen, ja tämä onnistui: lehdissä oli asuntoja tarjolla eikä mainintaakaan minkäänlaisesta asuntopulasta. Kun vuonna 1946 tuli paljon pienempiä tuhoja, se johti valtavaan asuntopulaan, "Kalifornian vakavimpaan ongelmaan", vuokrasääntelyn vuoksi.

Suomi

Suomessa vuokrat ovat olleet ajoittain säänneltyjä, ajoittain sääntelemättömiä. 1990-luvun alussa vuokrasääntelystä taas luovuttiin yleisellä tasolla, mutta sen jälkeenkin eräät asunnot (mm. Arava, Hitas) ovat olleet vuokrasääntelyn piirissä.

Nykyinenkin vuokrasääntely on johtanut vuokrasääntelyasuntojen asumisoikeuden myymiseen ulkopuolisille. Esim. 500 euron/kk asunto vuokrataan eteenpäin 800 eurolla/kk, ja pimeä välitysfirmakin perii osan erotuksesta. Jos tuki annettaisiin käteisenä eikä vuokra-alena, ongelmat poistuisivat. Pimeistä markkinoista kertovat mm. Vartti ja Helsingin uutiset.

Vatt tutki: Asumistuen korotukset valuvat 60-70-prosenttisesti vuokriin.

Kansanedustajat Ville Niinistö (vihr vpj.) ja Harri Jaskari (kok) ehdottivatkin jo vuonna 2008, että asumistuen pitäisi riippua vain perheen taloudellisesta tilanteesta ja ruokakunnan koosta, siis ei vuokrasta. Tällainen 100 %:n omavastuu pitäisi vuokrat paremmin kurissa kuin nykyinen 0 %:n - Sdp poistatti omavastuun vuonna 2002. Toivottavasti asumistuella on tarkoitus myös korvata kaikki Arava- ym. järjestelyt, joilla järjestetään "halpoja" asuntoja.

Jopa vasemmistoliitto suhtautui vuokrasääntelyyn kriittisesti 1990-luvulla, kun puolueen johdossa oli taloustieteilijäkaksikko. Toisaalta yleensä tieteen tuntemista pidetään vahingollisena kyvylle tehdä vasemmistolaista politiikkaa, vaikka opiskelijoista enimmäkseen vasemmistolaiset jättäytyvät yliopistouralle.

Ruotsi

Tukholmassa on vuokrasääntelyn vuoksi yhdeksän vuoden asuntojono, 20 vuoden suosituilla alueilla. Tällaisen asunnon saava maksaa keskimäärin 6 518 kruunua kuussa, ja pitkäaikaisen vuokrasopimuksen saaneet vuokraavat asuntojaan eteenpäin pimeillä markkinoilla, joilla markkinahinta on kaksinkertainen siitä huolimatta, että tätä on yritetty estää monin tavoin. Asunnon saamisen ongelma myös aiheuttaa yrityksille rekrytointiongelmia ja ajaa yrityksiä pois.

Hollanti

Hollannissa valtio alkoi säädellä vuokria halvemmiksi. Tämän vuoksi vuokra-asuntoja on erittäin vaikea saada ja monia asuntoja pidetään mieluummin tyhjillään kuin annetaan vuokralle. Tätä "ongelmaa" (oiretta) "korjatakseen" valtio antoi luvan vallata tyhjiä asuntoja. Valtaajat usein rikkovat ikkunat ja töhrivät asunnon heti, jottei omistajan kannattaisi enää ottaa asuntoa muuhun käyttöön.

Linkkejä

  • Vuokrasääntely (tämän artikkelin lähdeviitteet ja lisätietoja)
  • Hitas-asunnot pahentavat asuntopulaa Neuvostoliiton jonotusmallilla
  • Vuokrasääntely heikentää köyhien asemaa
  • Yle raportoi Pariisin katastrofaalisesta vuokrasääntelystä: 100 000 asuntoa tyhjillään
  • Tukholman asuntosääntely tuhonnut asuntomarkkinat ja valinnanvaran
  • Hintasääntely - paljon pahempaa kuin verotus