Maksuton joukkoliikenne lisäisi autoilua

Maksuton joukkoliikenne toisi kävelijät ja pyöräilijät busseihin. Tulot puolittuisivat, vuorot ja linjat vähenisivät ja hyvätuloiset vaihtaisivat ahtaat ja harvat bussit autoihin. Kansanterveys ja ympäristö kärsisivät. Asiantuntijat vastustavat maksuttomuutta ja kannattavat palvelutason parantamista.

Jos kaupungilla on varaa tukea joukkoliikennettä enemmän, niillä rahoilla ei kannata alentaa lippujen hintoja vaan perustaa uusia linjoja ja lisätä vuoroja vanhoille linjoille. Tämä vähentäisi autoilua.

Maksuttomuus saisi kävelijöitä, pyöräilijöitä ja matkanvälttelijöitä siirtymään busseihin, mikä lisäisi saasteita ja veisi kaupungilta rahaa pois peruspalveluista ja sosiaaliturvasta.

Tulevaisuudentutkija, liikenne-ekspertti, dosentti Petri Tapion mukaan lisäresurssit kannattaa panostaa kaluston laatuun ja vuorotiheyksiin eikä lipun hinnan laskemiseen.

Joukkoliikenteen tutkija ja konsultti, DI Antero Alkun mukaan tehokkain tapa lisätä joukkoliikennettä on palvelutason parantaminen. Maksuttomuuden vaikutus jää lyhytaikaiseksi, koska valinta auton ja joukkoliikenteen välillä perustuu palvelutasoon eikä hintaan. Lisäksi maksuton joukkoliikenne tekisi joukkoliikenteestä entistäkin selvemmin "ylimääräisen kustannuksen" ja saisi päättäjät karsimaan vuorot ja linjat minimitasolle, mikä ruokkisi joukkoliikenteen vähentämisen kierrettä.

Tulonsiirto pois syrjityiltä

Maksuton joukkoliikenne olisi tulonsiirto niille, joilla olisi hyvät joukkoliikennepalvelut. Kaupunkien teknisten järjestelmien professori Antti P. Talvitie ihmettelee, miksi näitä ihmisiä pitäisi muiden veronmaksajien tukea. Jo nyt heitä tuetaan puolet lippujen hinnasta. Lisäksi maksuttomuus vääristäisi ihmisten käsityksiä taloudesta.

Sosiologi: fänsiyshyötyjä

Liikennesosiologi Kalle Toiskallion mukaan maksuttomuus lisäisi paljon kuntatalouden taakkaa mutta matkustajamääriä vain vähän. Toiskallio kuitenkin näkee maksuttomuudessa "fänsiys"- ja imagohyötyjä.

"Itse en usko maksuttomuuteen, sillä se veisi joukkoliikenteen tulopohjaa", totesi Vantaan vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola tammikuussa 2017.

HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi totesi, että HSL:n arvioiden mukaan joukkoliikenne lähinnä vain toisi kävelijöitä ja pyöräilijöitä joukkoliikenteeseen, minkä terveysvaikutus olisi arveluttava.

Tallinna

Tallinnassa joukkoliikenteen lipputulot olivat 12 miljoonaa euroa ennen maksuttomuutta, Helsingissä yli 180 miljoonaa euroa. Prosenttiyksikkö kuntaveroa tuottaa 135 miljoonaa euroa.

Veroja pitäisi siis korottaa vajaat 10 %, vajaat 1,5 %-yksikköä - tai enemmän, jos dynaamiset haitat nakertaisivat veropohjaa. Tällä summalla voisi tehdä paljon tärkeämpiäkin asioita, kuten parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa.

Tallinnassa osa matkustajista siirsi kirjansa pääkaupunkiin, Helsingissä tällaista mahdollisuutta hyötyä muiden kuntien kustannuksella ei Rihtniemen mukaan juuri ole.

Linkkejä

Joukkoliikenne (lisätietoja ja lähdeviiteluettelo artikkelin faktoille)

Väite, että lipputulot (~300

Väite, että lipputulot (~300 miljoonaa) kattaisivat puolet joukkoliikenteen kustannuksista pk-seudulla, taitaa perustua HSL:n tilitietoihin? https://www.hsl.fi/sites/default/files/hsl_vuosikertomus_fi_2015_aukeama... Menoissa ei ole taida mukana ainakaan Länsimetroon kupattuja rahoja, koska sen rakentamisesta vastaa erillinen osakeyhtiö. Se on maksanut tähän mennessä jo yli miljardin, joten vuotta kohden pitäisi tulla ~100 miljoonaa euroa.

Muuten olen sitä mieltä, että jos joukkoliikenteelle ei löydy maksuhalukasta kysyntää, se ei todennäköisesti kannata.