Omistat enemmän kuin 3 miljardia köyhintä

Ellemme lopeta "uusliberalismia", viimeisten 25 vuoden kehitys jatkuu, Oxfam varoittaa. Köyhyys, nälkä, lapsikuolleisuus ja lukutaidottomuus ovat puoliintuneet 25 vuodessa kapitalismin ansiosta. Sinä omistat enemmän kuin 3 miljardia köyhintä, koska heidän varallisuutensa on negatiivinen. Oxfamin tilastoissa mukana on yli 200 miljoonaa rikkaiden maiden velallista, etenkin opiskelijoita, jotka ovat tulevia rikkaita. Kapitalismiin siirtyneissä kehitysmaissa hyvinvointi nousi, Venezuelassa romahti. Rikkaimmat ovat tehneet itse omaisuutensa ja siinä sivussa tuottaneet muille paljon enemmän kuin itselleen. Olisipa heitä enemmän.

Oxfamin tilastoissa kadulla nukkuva senegalilainen kerjäläinen on rikkaampi kuin yli 5 % yhdysvaltalaisista yhteensä, kuin miljardit ihmiset yhteensä. Yhdysvaltalaisista 5 % näet on Oxfamin mukaan köyhempiä kuin 3/4 afrikkalaisista.

Tanskalaisen tilastotieteilijä Bjorn Lomborgin mukaan täysin varaton on Oxfamin tilastoissa rikkaampi kuin peräti 45 % maailman köyhimmistä yhteensä, siis yli 3 miljardia ihmistä. Lomborg kirjoittaa, että Oxfam unohtaa eläkkeet ja valtioiden omaisuuden.

"Taloudellinen epätasa-arvo on lisääntynyt suuresti 200 vuodessa" Maailmanpankin Branko Milanovicin tieteellinen artikkeli osoittaa. Ei epätasa-arvo vaan tuloerot. Vuonna 1820 ihmisistä 94 % oli köyhiä, vuonna 2015 alle 10 %. Tulot ovat tärkeitä, eivät niinkään tuloerot.

Vasemmistolainen Nobel-palkittu köyhyystutkija Angus Deaton sanoi, että se, ettei jokainen ei ole vapautunut köyhyydestä, "ei mitenkään tee vapautumista vähemmän toivottavaksi tai vähemmän ihailtavaksi."

Tuloeroihin keskittyminen hämärtää tätä, samoin erojen kutsuminen epätasa-arvoksi. Eihän sekään ole epätasa-arvoa, että Usain Boltilla on niin monta kultamitalia, vaan ero.

Kapitalismin uuden leviämisen aikana 1970-luvulta asti tuloerot ovat taas laskeneet, etenkin 2000-luvulla. Samalla kaikkien tulot ovat nousseet paitsi länsimaiden työväenluokan, joka silti yhä kuuluu hyväosaisiin ja jonka tuntipalkat ovat nekin nousseet, kun valtioiden korottamat palkan sivukulut lasketaan mukaan, lähinnä suurempi panostus terveydenhoitoon ja eläkkeisiin.

Vuonna 1900 elimme keskimäärin 30-vuotiaiksi, nyt 71-vuotiaiksi. Eliniänodotteen erotkin rikkaimman ja köyhimman maan välillä ovat pudonneet 28 vuodesta 19 vuoteen puolessa vuosisadassa. Ero on pienin ainakin 200 vuoteen.

Vuonna 1870 reilut 20 % osasi lukea, nyt yli 80 %, nuorista melkein kaikki.

Kapitalismi auttoi köyhiä, Venezuelan malli haittasi

Vasemmistolaisen Huffington Postin kolumni huomauttaa, että "uusliberaalit" uudistukset, markkinoiden avaaminen, sääntelyn poistaminen ja omaisuudensuojan vahvistaminen ovat tuottaneet "dramaattista edistystä taistelussa köyhyyttä vastaan. Intiasta ja Bangladeshista Kiinaan ja Vietnamiin viimeisten kolmen vuosikymmenen tarina on vapaakauppa ja vapaammat markkinat poistamassa köyhyyttä." Vuonna 1977 joka viides lapsi kuoli pienenä, nyt joka neljäskymmenes.

Toisenlainen politiikka on johtanut vastakkaiseen suuntaan, esimerkiksi Venezuelassa köyhyys tuplaantui vuoteen 2000-2015 ja äärimmäinenkin köyhyys lisääntyi, vaikka samalla öljyn hinta moninkertaistui ja kävi välillä vieläkin korkeammalla.

Kolumnin mukaan keskeinen virhe Oxfamilla on mielikuva, että jonkin rikastuminen olisi toisilta pois. Oikeasti Gates, Zuckerberg ja Bezos (MS Office, Facebook ja Amazon) ovat luoneet tuotteita, jotka ovat tuottaneet lisää vaurautta. Historian suurimmat tuloerojen tasaajat olivat puolestaan kaksi maailmansotaa ja musta surma, viime aikoina finanssikriisi.

Hesarin 22.1. esiin nostamat 8 rikkainta, jota "omistavat saman kuin 3,7 miljardia köyhintä", ovat kaikki itse luoneet omaisuutensa. Vaikka he ovat lahjoittaneet ja lahjoittamassa kymmeniä miljardeja dollareita maailman köyhille, sekin on pientä niiden satojen tai tuhansien miljardien rinnalla, joiden verran he ovat hyödyttäneet muita. Olisipa meillä enemmän heidän kaltaisiaan. Artikkeli nojautui äärivasemmistolaisiin Matti Tuomalaan ja Thomas Pikettyyn, jonka kuvaama vaurauden keskittyminen on osoitettu lähinnä asuntojen hinnannousuksi.

Keskimäärin yrittäjä saa ihmiskunnalle tuottamastaan hyödystä vain joitain prosentteja itselleen. Puolet menee asiakkaille - yli myyntihinnan - ja suurin osa lopusta verottajalle ja työntekijöille. Miljardööri olisi siis hyödyttänyt ihmiskuntaa ehkä satojen miljardien edestä. Kymmenisen miljardia kerännyt Steve Jobs ehkä enemmän, koska Androiditkin olisivat olleet huonompia ilman häntä.

Linkkejä

Johan Norbergin kuvaaja: Köyhyys, nälkä, lapsikuolleisuus ja lukutaidottomuus ovat puoliintuneet 25 vuodessa (Twitter)
Oxfam's upside down inequality study (USA Today, Bjorn Lomborg, suuri osa artikkelin faktoista)
Tuloerot (Liberalismi.net)
Venezuela (Liberalismi.net)

Etuoikeutettu Tyhjätasku

Esimerkiksi USA:ssa 70% opintonsa päättäneillä on enemmän velkaa kuin varallisuutta.
https://www.lewrockwell.com/2016/10/no_author/millennial-student-loan-debt/
Ynnä muut ylivelkaantuneet.

On syntynyt tai ainakin syntymässä tilanne, että varaton henkilö, jolla ei ole velkaa, kuuluu vauraaseen enemmistöön.

Muutenkin maailman kansalaisten vertaileminen varallisuuden perusteella on vähän kuin nollalla jakamista. Voidaan kysyä: kumpi on enemmän nolla vaiko kaksi miljardia kertaa nolla?