Julkinen sektori on 57 % BKT:sta

"Suomen BKT on noin 50 % Ruotsin BKT:sta." JSN:n "kielsi" tällaisen: eihän Suomen BKT ole osa Ruotsin BKT:ta. Ekonomisti Roger Wessmann pitää JSN:n kantaa "hyperkorrektismina", joka ei vähennä sekaannuksia: vaikka julkinen tuotanto on 28 % BKT:sta, tulonsiirroilla rahoitetaan suuri osa 72 %:n yksityisestä kulutuksesta ja investoinneista, noin 57 % miinus 28 %. Siksi "Julkinen sektori on 57 % BKT:sta" on Wessmanin mukaan paras helppo approksimaatio. Taloudellisen vapauden indeksit ovat vielä parempia.

Tohtorit Pursiainen ja Saarimaa esittivät myös muita "JSN:n mielestä" kiellettyjä virheitä, kuten

  • "Suomalaisen keskimääräinen tulo on vain noin 80 % ruotsalaisen keskimääräisestä tulosta "
  • "Maapallon tilavuus on noin 1 / 1 300 000 Auringon tilavuudesta."

    Liberalismi.net on sanonut paljon samaa kuin Wessman jo vuosia ja jatkanut:
    "Vielä parempi mittari julkisen sektorin koolle on siis jokin taloudellisen vapauden indeksi, joka ottaa julkisen sektorin tuotannon ja tulonsiirtojen lisäksi huomioon myös sääntelyn. Eri indekseillä on kuitenkin erilaisia kriteerejä ja painokertoimia, eikä ole kiistatta oikeaa tapaa mitata, kuinka paljon julkinen sektori rajoittaa ihmisten vapautta toimia, työskennellä, yrittää ja kuluttaa, sillä jollekulle tietyn valinnan kieltäminen on isompi asia kuin toiselle. Myös julkisen sektorin aiheuttaman hyvinvointitappion arviointi on vaikeaa."

    Julkinen sektori tuottaa 21 % kansantuotteesta?

    Ei. Yksityinen sektori tuottaa 79 %. Julkisen sektorin tuotannon arvo on ehkä suurelta osin negatiivinen, mutta sitä on vaikea mitata, joten arvoksi kirjataan julkisen sektorin tuotannon kustannukset. Aikuisten oikeasti! Ne ovat "21 % BKT:sta". Tämän sanomisen JSN sallii, vaikka eivät ne 21 % oikeasti ole tuotos vaan panos, mitä JSN ei ehkä tiedä. Vaikka julkinen sektori vain pyörittelisi peukaloitaan ja sen tuotanto olisi nolla, sen palkat ja kulut laskettaisiin yhä BKT:n osaksi. Yksityisellä sektorilla tuottamattoman yrityksen arvonlisä lasketaankin nollaksi, vaikka palkat ja kulut olisivat pilvissä.

    Julkisen sektorin terveimpien osien toimiessa tehokkaasti näiden tuotannon arvo olisi kilpailluilla markkinoilla lähellä kustannuksia, muiden osien arvo on paljon alhaisempi, joten 21 % on yliampuva luku.

    Yksityiset menot ovat 180 % BKT:sta?

    Ei. Wessman selittää, että tuo luku on saatu laskemalla sama kustannus/arvonlisä moneen kertaan riippuen siitä, miten moni eri yritys on sitä jatkojalostanut. Tämä laskutapa tuottaa sattumanvaraisen lukeman, kun taas julkisen sektorin menot lasketaan vain noin yhteen kertaan. Siksi ne tosiaan ovat noin 57 % BKT:sta.

    JSN:n/Ylen mukaan julkiset tulonsiirrot voidaan lakkauttaa?

    (lisäys 21.2.) Taloustieteen yliopistonlehtori Juha Tervala (HY) viittaa JSN:n ilmeisesti tiedonlähteenään käyttämään Ylen juttuun ja toteaa, että jos se on oikeassa, tulonsiirrot pitää lopettaa turhina. Seuraavat kappaleet ovat Tervalan.

    Oletetaan, että Ylen jutussa haastateltu Tilastokeskuksen Tuomas Rothovius on oikeassa, kun hän väittää seuraavaa: ”Tilastokeskus suosittelee kahta mittaria. Joko katsomaan sitä, paljonko bruttokansantuotteesta on yksityistä ja julkista, tai sitten sitä moniko suomalainen on julkisella puolella töissä.” Lisäksi monet poliitikot ovat väittäneet, että nämä luvut ovat parempia kuin julkisen menot suhteessa BKT:hen (julkiset menot % BKT:stä).

    Näistä väitteistä seuraa politiikkaimplikaatio, jonka mukaan julkiset tulonsiirrot voidaan kokonaan lakkauttaa. Nehän ovat täysin turhia. ...

    "julkiset kulutusmenot sisältävät julkistalouden arvonlisäyksen ja julkisen sektorin ostamat hyödykkeet (miinus käyttäjämaksut). Julkiset menoihin kuuluu myös julkiset tulonsiirrot. Näin ollen lopettamalla julkiset tulonsiirrot voidaan leikata julkisia menoja ilman että Tuomas Rothoviuksen ja joidenkin muiden suosikkimittarit muuttuvat."

    Tilastokeskus on oikea taho heittämään kiviä kohti ihmisiä, jotka heidän mielestään käyttävät väärin tilastoja, joissa asiat ilmaistaan muodossa ”% BKT:stä”:

    http://findikaattori.fi/fi/33

    Ei ainoastaan viennin suhde BKT:hen vaan myös viennin osuus BKT:stä voi siis olla yli 100 % (lukekaa viivojen selite tarkkaan)!

    http://www.oecd-ilibrary.org/sites/factbook-2014-29-en/tradegdp_g1.html?...

    Eli Tilastokeskuksen ja JSN:n tulkinnalla viennin BKT-osuus Luxemburgissa on 177 % ja kotimaisen talouden osuus BKT:stä on siis -77 %. Cool, huh! Olen hämilläni.

    Seuraava tilasto kehiin:

    http://www.findikaattori.fi/fi/44

    Julkinen velka on ilmaistu muodossa ”% BKT:stä”. ...

    Linkkejä

    Julkinen sektori (Liberalismi.net)