Kustannukset ovat moninkertaistuneet, koska sääntely on lamauttanut kilpailun?

Yhdysvalloissakin koulutuksen ja terveydenhuollon kustannus on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä. Osa johtuu sääntelyn tuomista kustannuksista, osa siitä, että sääntely lamaannuttaa kilpailun, jolloin tehottomuus kasvaa. Hallintohenkilökunnan määrä on moninkertaistunut.

Sääntelyn kumpaakin haittavaikutusta esittää muiden muassa taloustieteen professori John Cochrane (bloginsa mukaan The Grumpy Economist), josta on povattu Fedin seuraavaa pääjohtajaa.

Ennen yliopistokoulutuksen saattoi rahoittaa kesätöillä tai säästää helposti. Nyt se on niin paljon vaikeampaa, että vahinkoa yritetään kaataa toisten, esimerkiksi veronmaksajien niskaan. Silloin rahasta tulisi omistajatonta ja kustannukset nousisivat vieläkin nopeammin.

Scott Alexanderin viitteiden perusteella kustannusten nousu erityisesti koulutuksessa ja terveydenhoidossa ei johtuisi palkkojen eikä voittojen kasvusta, kumpikin on ollut vähäistä.

Cochrane sanookin, että syynä on työntekijöiden lukumäärän kasvu ja siinä ensisijaista on hallintohenkilökunnan määrä. Myös Suomessa etenkin sairaaloiden, yliopistojen ja muiden säänneltyjen laitosten hallintohenkilökunta on moninkertaistunut. Koulutuksen laadun väitetään jopa heikentyneen ja terveyden paraneminen johtuu vain pieneltä osin terveydenhoidosta, ja siinäkin vaikuttavimmat asiat ovat hyvin halpoja. Kallista on vanhusten viimeinen elinvuosi, jota nämä itsekin pitävät yleensä melko arvottomana aiempiin verrattuna.

Poliitikot riitelevät siitä, kuka maksaa laskun. Kummat tahansa voittavat, haitat ovat valtavia verrattuna siihen, että tällainen tuottavuuden putoaminen kolmannekseen estettäisiin. Miksi siis poliitikot eivät riitele kustannuksista vaan laskusta? Miksi ongelman valtavuutta ei huomata?

Miksi tuottavuuden putoamista kolmannekseen ei huomata? Julkisella sektorilla "kansantuotteeksi" lasketaan panokset, ei tuotosta, joten julkisen sektorin tuottavuus on tilastoissa aina sama tässä mielessä. Sääntely myös estää teknologian ja ratkaisujen kehittämistä.

Professori Scott Sumnerin mukaan tosin myös suorittavaa työtä tekevien määrä on noussut, esimerkiksi opettajien määrä lasta kohden. Noah Smithin mielestä myös informaatio-ongelmat vähentävät kilpailua heikosti läpinäkyvillä aloilla kuten koulutus ja terveydenhoito. Hallintohenkilökunnan määrää ne eivät kovin hyvin selitä.

Yhdysvalloissa alojen kustannukset ovat ilmeisesti nousseet vieläkin nopeammin kuin Euroopassa. Megan McArdle pitää syynä Yhdysvaltojen huonompia sääntelijöitä. Ainakin osa selittyy kuitenkin Yhdysvaltojen litigointilainsäädännöllä, joka on erityisen kallis. Oikeusjuttujen pelko saa käyttämään kohtuuttomasti rahaa pientenkin riskien minimointiin, juristeihin ja oikeusjuttuihin. Tämän voisi periaatteessa korjata lainmuutoksella.

Pääomatulot ovat kyllä lisääntyneet, mutta siinä on kyse paljolti asuntojen kallistumisesta, joka johtuu sääntelyn ja kaavoituksen tiukennuksista.

Päälähde kertoo paljon enemmänkin: HIGHLIGHTS FROM THE COMMENTS ON COST DISEASE, Scott Alexander (Slate Star Codex), 17.2.2017.

(Toim. huom. Tämän kirjoituksen faktoja ei ole tarkastettu normaaliin tapaan eikä teksti ole suoraan päälähteestä, joka on erittäin arvostettu ja objektiivinen mutta nyt osittain spekulatiivinen. Lukijat ovat tervetulleita tarjoamaan relevantteja faktoja ja linkkejä kommenteissa.)

Liikaa ilmaista rahaa

> Yhdysvalloissakin koulutuksen ja terveydenhuollon
> kustannus on moninkertaistunut viime
> vuosikymmeninä. Osa johtuu sääntelyn tuomista
> kustannuksista, osa siitä, että sääntely
> lamaannuttaa kilpailun, jolloin tehottomuus
> kasvaa. Hallintohenkilökunnan määrä on
> moninkertaistunut.

Tuossa nyt on jätetty tärkein mainitsematta: Rahoitus. Kaikki raha mitä koulutukseen tai terveydenhoitoon kaadetaan, sinne myös mahtuu. En tiedä yhtään tapausta, että joku olisi jättänyt ottamatta vastaan ilmaista rahaa.

Se, miksi tuota ilmaista rahaa on niin paljon jaossa taasen johtuu nimenomaan hallituksesta. Terveydenhoidon viimeisin huuto on obamacare, joka määrää veron maksettavaksi hoitosektorille. Koulutuksen raha tulee holtittomasti jaettavista opintolainoista.