Marx & Engels: vapaakauppa tekee ihmisistä suvaitsevaisia

Marx ja Engels kehuivat Kommunistisessa manifestissa, että vapaakauppa "pakottaa barbaarien piintyneimmänkin muukalaisvihan antautumaan". Jo 1700-luvun filosofit puolustivat vapaan vaihdon vähentävän ihmisten vihamielisyyttä, koska myös vieraista ja vastenmielisistä ihmisistä saattoi hyötyä käymällä kauppaa heidän kanssaan. Tämä kannustaa olemaan käymättä heidän kimppuunsa. Näin sodat vähenisivät. Nyt kauppa onkin ehkä vapainta ikinä ja sotia on vähemmän kuin koskaan ennen. Näin kertoo äärivasemmistolainen filosofi Tommi Uschanov Helsingin Sanomissa.

Myös Montesquieu ja Voltaire ylistivät kaupan ja pörssin tuomaa sopua ja Thomas Paine korosti maailmankaupan toimivan "ihmissuvun sydämellistämisen puolesta".

HS: suuryritykset suvaitsevaisuuden tukipylväitä

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan "Suuryrityksistä on tullut suvaitsevaisuuden tukipylväitä Yhdysvalloissa, sillä syrjintä on pahaksi bisnekselle." Useimmat Yhdysvaltojen kärkiyritykset, kaikkiaan 379 yritystä, painostivat keväällä 2015 korkeinta oikeutta hyväksymään homoliitot. Indianan kuvernööri Mike Pence yritti säätää lain, joka sallisi kieltäytyä palvelemasta homoja mutta veti esityksen pois, kun moni yritys oli uhannut poistua osavaltiosta.

Seitsemässä osavaltiossa puuhattiin lakeja, jotka pakottaisivat transsukupuoliset koululaiset käyttämään biologisen sukupuolensa mukaista vessaa. Pian ne kaikki oli peruutettu tai jäissä, koska esimerkiksi Pohjois-Carolinassa moni suuryritys perui investoinnit osavaltioon ja kymmeniä konferensseja ja elokuvahankkeita peruttiin, jopa NBA:n All-Star-peli.

UCLA-yliopiston metatutkimuksen mukaan suvaitseva ja tasa-arvoinen työyhteisö parantaa yhtiöiden tuloksia lisäämällä työntekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyyttä ja houkuttelemalla parasta työvoimaa.

Vähän ennen vaaleja Trump väitti vetävänsä Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Vaalien jälkeen yli 360 suuryritystä vetosi Trumpiin ilmastosopimuksen puolesta, ja saman kuun aikana Trump ilmoitti perehtyvänsä ilmastosopimukseen tarkasti "avoimin mielin".

Talouskasvu tekee ystävälliseksi individualistiksi

Talouskasvu ja hyvät ajat lisäävät erilaisuuden suvaitsevaisuutta ja sitoutumista oikeudenmukaisuuteen ja demokratiaan, mahdollisuuksia ja sosiaalista liikkuvuutta. Nykyiset huonot ajat ovat jo heikentäneet kaikkia näitä ja aineellisen elintason kasvun loppuminen tuo ihmisten pahimmat puolet esiin.

Talouskasvu tuottaa kansalaisille "suurempaa muutosvalmiutta, pienempää perinteisten uskonnollisten arvoauktoriteettien kannattamista ja suurempaa kannatusta tasa-arvolle, henkilökohtaiselle vaikutusvallalle, emansipatiivisille vapausarvoille ja toisten huomioonottamista korostaville arvostuksille." Tätä selitetään sillä, että fyysisten tarpeiden tullessa tyydytetyksi korostetaan enemmän muita asioita. Lisäksi talouskasvu johtaa runsaampaan koulutukseen sekä tieto- ja kulttuuritarjontaan. Kolmanneksi sosiaaliset verkostot ja henkilökohtaiset tapaamiset laajenevat.

Hyvät ajat mahdollistavat empatian, huonot ajat kääntävät moraalin sisäänpäin. Sosiaalipsykologian professori Klaus Helkaman mukaan talouskasvun heiketessä tai tilanteen muuten tullessa uhkaavaksi toiset luokitellaan ulkoryhmän jäseniksi.

Degrowth nosti natsit valtaan

“Suuri lama 24-kertaisti natsien kansanedustajamäärän, vaikka tuloerot olivat koko ajan ennätysalhaalla. Tunnetusti talouden heiketessä syntyy usein kapinoita ja levottomuuksia aina natsien valtaannousua ja arabikevättä myöten - nytkin suuri taantuma on nostanut nationalisteja ympäri maailmaa. Talouslasku tukee yleensä natseja. Hyvinä aikoina ihmiset ovat yleensä tyytyväisiä ja suvaitsevia. Pienten tuloerojen maista ihmiset haluavat suurempien tuloerojen Yhdysvaltoihin, jopa henkensä kaupalla, koska tulot ovat tärkeitä, eivät tuloerot.” Tästä kertoi tarkemmin artikkelimme Degrowth nosti natsit valtaan.

Kollektivistit ovat suvaitsemattomia

Henri Heikkinen: "Ei yksinkertaisesti voi olla suvaitsevaista kollektivistia. Jos viha ei kohdistukaan juuri tummaihoisiin tai vääräuskoisiin, silti kollektivismiin liittyy aina ajatus siitä, että on vain yksi oikea tapa ajatella ja toimia. Kollektivismi johtaa aina siihen, että enemmistön tai johtajien ihanteista tulee jokaista koskevia sääntöjä."

"Kollektivismin ja liberalismin ero kuitenkin kulkee siinä, että liberaalin mielestä ei ole mitään sellaista oikeaa tapaa, johon kaikki muut pitäisi pakottaa. Myös kaikkein pahinkin natsi saa olla mitä mieltä haluaa, kunhan asia jää ajatustasolle. Liberaalissa yhteiskunnassa voi olla kommunistisia yhteisöjä, mutta kommunistisessa yhteiskunnassa ei voi olla liberaaleja yhteisöjä."

Lähdeviitteet ja lisätietoja