Heinäluoma ryhtyy presidenttiehdokkaaksi

Heinäluomaa piti ulkopolitiikassa pätevänä 3 %, demarien äänestäjistä 4 %. Katsastamme vaaliraharötökset, juonittelu ja koomiset lehtikolumnit. Heinäluoma on vuoden 2018 paavoväyrynen, joka sataa Haaviston laariin. Hän väitti päättävänsä ehdokkuudestaan palautteen perusteella, viimeistään maanantaina. Hän on siis jo päättänyt asettua ehdolle ja kertoa maanantaina: “Koska niin moni vetosi minuun, että tarvitaan joku, joka on pienen ihmisen asialla ja puolustaa tavallista suomalaista…”

Heinäluoma lukee tämän, aikaistaa lehdistötilaisuutensa perjantaille ja pyyhkii tuon virkkeen yli ja kirjoittaa tilalle: “Monet suomalaiset eri piireistä ympäri Suomea pyysivät minua antamaan äänen niille, joita nykyhallituspuolueiden kylmä linja kohtelee kovalla kädellä…”. Tuon täältä luettuaan hän muokkaa senkin vaikeammin tunnistettavaksi, kuvaa tarkemmin jokusen pyytäjän ja peruu aikaistuksen.

Vuonna 2012 osa äänesti Pekka Haavistoa siksi, ettei Paavo Väyrystä tarvitsisi katsella kakkoskierroksella. Vuonna 1994 äänestettiin samasta syystä Elisabeth Rehniä. Silti kumpaakin useimmat äänestäjät pitivät myös oikein hyvinä. Vuoden 2018 paavoväyrynen on Eero Heinäluoma, mikä tietää lisää ääniä Pekka Haavistolle.

Jos Haavisto menestyy hyvin, hänestä voi tulla presidentti 2024. Siinäkin tapauksessa vähän luultavammin porvarienemmistön estot äänestää vihreitä kaatavat tavoitteen ja nostavat jonkun muun voittajaksi. Jos Heinäluoma menestyy hyvin 2018, hän on vakavasti ehdolla 2024. Nämä vaalit siis ratkaisevat paljon.

Sen sijaan 2018, kuten yleensäkin, istuva presidentti on melko varma voittaja, ellei tapahdu valtavia mullistuksia - ja yleensä mullistuksetkin saavat kansan asettumaan istuvan johdon taakse.

Perussuomalaisten todennäköinen ehdokas Jussi Niinistö, Rkp:n lähes varma Nils Torvalds ja jo varmistuneet Keskustan Matti Vanhanen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen ja muut tuskin pystyvät haastamaan kärkikolmikkoa, joista presidentillä ja Heinäluomalla on järeät koneistot ja presidentillä ja Haavistolla korkea kansansuosio. On aito riski, että pelkkä koneisto voittaa pelkän kansansuosion, etenkin kun nyt moni ehdokkaista vie ääniä Haavistolta. Lipposen kampanjaan ay-koneisto ei lähtenyt tosissaan.

Heinäluoman "mehän olemme tätä mieltä" -kolumnit

Heinäluoma on yrittänyt karistaa päältään tiedotusvälineiden kuvauksia ketkusta juonittelijasta ja “taitavasta kampittajasta” ja vasemmistoliittolaisten tekemän Itse Valtiaat sarjan Don Eero -mafiososta.

Hän on muun muassa kirjoittanut lehtiin kaavamaisia kolumneja ja opettanut niiden kärjistetyn muodon kätyrilleen Antti Lindtmanille. Niissä ensin kirjoittaja esiintyy lukijalle “tavalliset tunnot omaavana meikäläisenä, joka on samanlainen kuin sinäkin”, ja sitten kertoo, miten me, siis sinä ja Lindtman/Heinäluoma, ajattelemme asioista “näin”.

Vapaasana.netin hakkerit saivat varastettua Heinäluoman seuraavan kolumnin, joka alkaa näin:

Meillä suomalaisilla on halu päästä välillä luontoon tuulettamaan rankan työn tai arjen paineita. Tuossa viikonloppuna minäkin painuin mökille kuuntelemaan peipposten vikerrystä ja tekemään pihatöitä. Antaessani koivuhaloille kyytiä Fiskarsin oranssipäisellä kirveellä mieleeni juolahti, että meillä suomalaisilla ei ole tapana hyväksyä sitä, kun joku rääkkää heikompaa epäoikeudenmukaisesti. Juuri sitähän porvarihallitus nyt tekee, kun leikkaa köyhimmiltä, vie rahat kouluilta ja terveydenhoidosta sekä tuhoaa kansakunnan tulevaisuuden. Emme me sellaista hyväksy. Silloin päätin, että täytyykin enemmän …

Kaavaan kuuluu yleensäkin se, että poliitikko oppi jotain:

Yläasteen kahdeksannella luokalla koulupäivän päätteeksi ... Evästarina opetti minulle jotain merkityksellistä. ... Siitä syntyi myös ajatukseni, että yhteiskunnan on tarjottava kaikille hyvät eväät elämään...” (hups, tämän Lindtman jojulkaisikin)

Lindtman myös "tuli äsken uskoon" ja liittyi kirkkoon, mitä hän on jaksanut raportoida lehtien sivuilla. Konservatiivisena elementtinä kirkko on jo jonkin aikaa ollut eläkeläispuolue Sdp:n keskeinen tukija.

Kolumnistin paikkansa Helsingin Uutisissa ja sisarlehdissä Heinäluoma sentään testamenttisi toissa talvena Lindtmanille. Heinäluoma itse esiintyy astetta enemmän asiantuntijaroolissa: “Auschwitzin leiri on joka kerta siellä käydessä mykistävä. Vain hetki sitten miljoona ihmistä kaasutettiin ja poltettiin tällä paikalla tuhkaksi ... Sananvapauden ytimeen ei kuulu toisen ihmisen kunnian tai hänen uskontonsa tahallinen loukkaaminen.” (HU 31.1.2015) Näin Heinäluoma huomaamatta rinnasti ideologian arvostelun toisen ihmisen kunnian arvosteluun ja sillä verukkeella puolusti jumalanpilkkalakia. Näillä Euroopan laeilla Putin ja Pakistankin perustelevat uskonnollisia vähemmistöjä ahdistelevia jumalanpilkkalakejaan.

Usein Heinäluoma usein ay-demarien pahimpien kilpailijoiden, perussuomalaisten mollaamiseen:

Viikko sitten sain puhelinsoiton Forssasta. Mieshenkilö soitti ja halusi kertoa terveisiä:
”Tunnustan nyt, että tuli viime vaaleissa äänestettyä sitä toista puoluetta, ja nyt kaduttaa niin pirusti. Enää en sitä virhettä tee”, hän kertoi ja mainitsi heillä olevan isompi kahviporukka, joka on tehnyt saman päätöksen. ... Syytkin ovat selviä. Puheenjohtaja Soini on kääntänyt nuttunsa niin monessa asiassa...
” (HU 14.11.2015, en keksinyt tätäkään itse, vaikka niin luulit)

Odotettavissa on myös ehdokkuusajalle ajoittuvaa naistenlehtijulkisuuden jatkumista. Toisaalta uuden naisystävän, Sdp:n eduskuntaryhmän pitkäaikaisen työntekijän Ayla Shakirin esittely julkisuudelle marraskuussa saattoi olla sattumaa, samoin mahdolliset tulevat kihlat, avoliitto ja avioliitto. Ayla on demaripoliitikko Aysu Shakirin isosisko. Siskokset ovat noin 43- ja 47-vuotiaita. Ayla Shakir on Filatovin ja Tuomiojan avustaja.

Heinäluoma taas myös käynnistää ay-koneiston jyräämään kilpailijat alleen duunarien ja veronmaksajien rahoilla, vaikka vain selvä vähemmistö SAK:n jäsenistä äänestää vasemmistopuolueita. Työntekijöillä on pelkkä välinearvo.

Unohdettu Heinäluoma

Väyrysen ja Heinäluoman etuna on se, että useimmat ovat unohtaneet heidän taustojaan. Jokin aika sitten heidän olisi ollut turha asettua ehdolle.

Suomen Kuvalehden 13/2006 kyselyssä puoluejohtaja-valtiovarainministeri Eero Heinäluoma nähtiin poikkeuksellisen kyvyttömänä poliitikkona ja pelkkänä puoluepoliittisena taktikkona. Häntä piti taitavana talouspoliitikkona vain 7 % haastatelluista (demariäänestäjistä 8 %), ulkopolitiikassa pätevänä 3 % (demareista 4 %), 9 % katsoi hänet päteväksi osallistumaan ”sotilaallista liittoutumista koskeviin päätöksiin”. Hän oli ”tosikkomaisin, salailevin ja vähiten edustava”, ja ainoa, joka ”enemmän hajottaa kuin yhdistää kansakuntaa”. Sdp:n eduskuntaryhmässä Heinäluoma tunnetaan yhä nimellä “Voldemort”.

Välirikko Antti Rinteen kanssa

Heinäluoman katsotaan juonitelleen Antti Rinteen Sdp:n puheenjohtajaksi vuonna 2014 "Lindtmania odoteltaessa", koska Jutta Urpilainen ei suostunut Heinäluoman kätyriksi. Vuosi sitten Heinäluoma aloitti suunnitellun vaihto-operaation sokeammin tottelevaan Lindtmaniin. Rinne oli varautunut tähän ja käräytti Lindtmanin syksyllä salaisista listoista. Niillä Lindtman ilmoitti, keille demariedustajille puhemiesten pitää milloinkin antaa puheenvuoroja ja keille ei.

Siten Lindtman joutui vetäytymään ehdokkuudesta ja Rinne sai vahvistettua asemansa puheenjohtajakamppailulla täyte-ehdokkaita vastaan. Vastavetona shakkipeluri Heinäluoma siirsi entisen puoluesihteerinsa Maarit Feldt-Rannan toiseksi varapuheenjohtajaksi. Feldt-Ranta on tiukasti Heinäluoman leirissä, kuten myös Pia Viitanen, Mika Kari, Maria Guzenina ja Lauri Ihalainen.

Vaalirahasotkut

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Heinäluoma ilmoitti käyttäneensä kampanjointiin noin 85 000 euroa.[3] Myöhemmin paljastui, että pahamaineinen Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistys oli tukenut Heinäluomaa yli 1700 eurolla. Heinäluoma väitti jättäneensä asian ilmoittamatta, koska summa oli muka alle 1700 euroa.[4][5]

Heinäluoma on vieläkin Urheiluopistosäätiön valtuuskunnan jäsen. Urheiluopistosäätiö on tukenut Sdp:tä 10 000 eurolla ja Jani Sievistä (sd) 5 000 eurolla sääntöjensä vastaisesti. Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen katsoi demarien Urheiluopistosäätiön ja keskustan Nuorisosäätiön rikosepäilyjen olevan hyvin samanlaisia ja arvosteli rikkomusta. Rahoja käytettiin poliitikkojen tukemiseen ja "taulukauppaan", kun säännöt sallivat vain liikunnan tukemisen. (L.net) (US)

Putinin rooli

Putin ei panosta kaikkia paukkujaan vaaleihin, Putinille kun Sauli Niinistö on suhteellisen mieluisa ehdokas. Haavisto on korostanut liikaa ihmisoikeuksia ja pienten maiden oikeutta päättää omasta kohtalostaan. Heinäluoma olisi vain jonkin verran Niinistöä mieluisampi. Väyrysen mahdollisuudet ovat olemattomat, hänhän jopa äsken narahti pahasti Putinin kanssa liittossa olevien MV-fasistiehdokkaiden siipeilystä. Jotain Putin silti varmasti tekee.

Odotetusti Niinistö asettui maanantaina ehdolle ja vaati tuekseen puolueen sijaan valitsijayhdistyksen. Näin hän voi esiintyä puoluepolitiikan yläpuolella olevana henkilönä. Samasta syystä hän on vuosia arvostellut hallituksia ja Kokoomusta. Tällä hän pyrkii myös ehkäisemään Heinäluoma-SAK:n yritystä vierittää Niinistölle vastuu hallituspolitiikasta ja Kokoomuksesta.

Heinäluoma ei asettunutkaan ehdolle

(Osio lisätty 7.6.) Heinäluoma siis sanoi katsastavansa, miten löytyy kannatusta, ja päättävänsä sitten ehdokkuudesta. Hän näyttää itsekin yllättyneen kannatuksensa heikkoudesta niin paljon, että myöntyi 5.6. tunnustamaan sen epäsuorasti olemalla asettumatta ehdolle. Kommenteissa on lisää aiheesta. Tämän artikkelin ja 5.6. välissä muutkin lehdet ehtivät pitää ehdokkuutta todennäköisenä. Eihän Heinäluoma sortuisi tällaiseen virheeseen.

Tässä välissä julkaistiin IS:n ja IL:n kyselyt, joiden mukaan Heinäluoma saisi vain 3 % äänistä. Niinistö saisi 62-72 %, Pekka Haavisto 11-13 %. Kolmantena oli IS-gallupissa Matti Vanhanen, myös 3 %. Merja Kyllönen, Sampo Terho, Nils Torvalds ja Sari Essayah saisivat 0-2 % kukin.

Demari uutisoi kyselystä vain, että Haavisto jäisi kauas Niinistön äänimäärästä, kertomatta Heinäluoman epäsuosiota. Puolue tietää, että moni demari tulee taas äänestämään Haavistoa ja osa jää sille tielleen, liikkuvaksi äänestäjäksi. Tämä halutaan minimoida omalla ehdokkaalla tai asettumalla Niinistön taakse.

Kaiken järjen mukaan Heinäluoma silti haaveilee ehdokkuudesta 2024, kun ei tarvitse otella istuvaa presidenttiä vastaan. Sitä ennen hän antaa ymmärtää, että tuskin asettuu ehdolle, koska kansa pitää siitä. Ei silti asetu, jos suosio on yhtä surkea kuin nyt, vaan taktikoi tilalle jonkun marionetin.

Lisätietoja

Eero Heinäluoma (L.net, lisätietoja viitteineen)
Niinistön ehdokkuus sähköisti ilmapiirin, SDP:n Heinäluoma panttaa yhä kantaansa (Yle 30.5.2017)
Väyrynen: "Krim Venäjän protektoraatiksi". Keskusta irtisanoutui. (Vapaasana.net 2015, kertaa Väyrysen historiaa)
SAK vihaa nuoria (Vapaasana.net 2012, lisää Heinäluomasta)

Heinäluoma ei saanut kannatusta

Maanantaina 29.5. Heinäluoma sanoi harkitsevansa ehdokkuutta ja tutkivansa, löytyykö kannatusta ja pyrkyä. Hän havaitsi kannatuksen puuttuvan täysin ja heitti tänään 5.6. pyyhkeen kehään.

Pyrkyä hän on voinut arvioida jo kauan, ja Niinistön ehdokkuutta on pidetty hyvin todennäköisenä jo kauan. Syynä oli siis kannatuksen puute.

Näin Heinäluoma tuli osoittaneeksi, että edes tuo julkinen kannatuksen kerjuu ei tuottanut tulosta. Luulin, että hän ei sortuisi näin alkeelliseen virheeseen: jos hän ilmoittaa ehdokkuuden riippuvan kannatuksesta, hän on jo päättänyt ilmoittaa myöhemmin, että kannatusta ja pyyntöjä oli niin paljon, että ryhtyi ehdolle.

Todennäköisin vaihtoehto on, että Heinäluoma itsekin yllättyi tilanteen surkeudesta ja totesi jälkeenpäin sen epäsuoran tunnustamisen olevan pienin paha. Kirjoitukseni tuskin yksin riitti kääntämään Heinäluoman pään, vaikka jo Tarja Halosen presidentinvaalikampanjan aktivistikirjeessä loppuvuonna 2005 Vapaasana.net nimettiin yhdeksi tärkeimmistä kommenttispämmiaktivismin kohteista.

"oman puolueen ja kannattajien tuki" piti olla - ei ollut

"Heinäluoman presidenttiehdokkuus. Ensi viikon maanantaihin mennessä hän kertoo päätöksestään. Yksi puntarissa oleva tekijä on kuulemma oman puolueen ja kannattajien tuki." http://areena.yle.fi/1-4141295 Heinäluoma sanoi myös: "onko itsellä tässä keskustelussa ja tässä keskustelussa annettavaa ... millainen kannatus nimenomaisesti tässä SDP:n sisäisessä keskustelussa, että onko tukea ... sekä puolueen sisällä että myös laajemmin kansalaisten keskuudessa".
Pois leikatuissa kohdissa ei ollut mitään olennaista eikä edes sävyä tai kontekstia muuttavaa.

Ei ole tainnut tämä puoluejohtaja-valtiovarainministeriajan totuus paljon muuttua: "Heinäluomaa piti ulkopolitiikassa pätevänä 3 %, demarien äänestäjistä 4 %. "

Ylelle: "Kuulostelen herkällä korvalla vähän myös sitä, millaista palautetta asian merkeissä tulee" https://yle.fi/uutiset/3-9639426