"Julkinen sektori on 58 % BKT:stä" - vai 21 %?

Suomessa julkiset menot ovat 58 % BKT:stä. Julkisen sektorin työvoima on neljännes työvoimasta. Julkisen sektorin tuottama arvonlisä on 21 % kaikesta arvonlisästä eli BKT:stä, mutta myös loppuosaa ohjataan rankoin veroin. Siksi tuo 58 % on ehkä kuvaavampi luku, vaikka julkiset menot ovat vain pieni osa kaikista menoista. Kumpikaan luku ei ota huomioon sääntelyä, joka sekin ohjaa yksityistäkin taloutta. Oikeaa lukua ei siis ole. Taloudellisen vapauden indeksit ottavat huomioon nämä kaikki kolme komponenttia ja sikäli kuvaavat parhaiten julkisen sektorin otetta taloudesta. Se ote on muualla yleensä vieläkin vahvempi kuin Pohjoismaissa.

"Julkisen sektorin osuus BKT:stä" on siis epäselvä käsite. "Julkisten menojen suhde BKT:hen" on selkeä, "julkisten menojen osuus BKT:stä" sekin kyllä yksikäsitteinen mutta voi saada jonkun luulemaan, että yksityisen tuotannon osuus olisi vain 100 % - 58 % = 42 %, vaikka se on 79 %. Yksityisen sektorin menot ovat ehkä reilut 200 % BKT:sta, julkisen 58 %.

Kun veroaste oli 46 % vuonna 2013 eli verot olivat 46 % BKT:stä, sekin on vähän harhaanjohtava ilmaus: arvonlisästä eli palkoista koroista ja voitoista voi suoraan jäädä kansalle käteen vaikka 100 %, jos kaikki verot peritään varallisuusverona, henkiverona tai vastaavina eikä tuloveroina ja arvonlisäveroina. Mutta vain vähän. Julkisten menojen osuus BKT:stä on silti sikäli parempi mittari, että tuo erotus 58 % - 46 % on vain velanottoa eli lykättyä verotusta.

Mikä on julkisen sektorin osuus BKT:stä?

Toisaalta "julkisen sektorin koko on 21 % BKT:stä" on sekin harhaanjohtava väite, koska se ei mittaa tulonsiirtoja. Tällöinhän "julkisen sektorin koko on 0 % BKT:stä" maassa, jossa Puolue kahmii veroina valtiolle 99 % BKT:n arvosta ja jakaa sen kokonaan sisäpiirilleen muttei itse tuota mitään muuta kuin rahanjakoa ja sääntelyä. Sielläkö ei ole lainkaan julkista sektoria? "Julkisen sektorin tuotannon osuus BKT:sta on 21 %" on jo kelvollisempi käsite, mutta myös tulonsiirrot kertovat julkisen sektorin koosta, joten "julkisten menojen suhde BKT:hen" on parempi mittari. Sekin näyttää aivan samanlaisissa maissa erilaisilta riippuen siitä, kutsutaanko tulonsiirtoja kuten perustuloa verovähennykseksi kuten Alankomaissa vai tulonsiirroiksi (eli julkiseksi menoksi) kuten Alaskassa.

Vielä parempi mittari julkisen sektorin koolle on jokin taloudellisen vapauden indeksi, joka ottaa julkisen sektorin tuotannon ja tulonsiirtojen lisäksi huomioon myös sääntelyn. Eri indekseillä on kuitenkin erilaisia kriteerejä ja painokertoimia, eikä ole kiistatta oikeaa tapaa mitata, kuinka paljon julkinen sektori rajoittaa ihmisten vapautta toimia, työskennellä, yrittää ja kuluttaa, sillä jollekulle tietyn valinnan kieltäminen on isompi asia kuin toiselle. Myös julkisen sektorin aiheuttaman hyvinvointitappion arviointi on vaikeaa.

Kuvaajan datan lähdeviite: EKP
Artikkelin lähdeviitteet ja lisätietoja