julkinen sektori

warning: Creating default object from empty value in /home/vapaasana/public_html/modules/taxonomy/taxonomy.pages.inc on line 33.
maailma ja Suomi

Suomen kansallinen etu

Valtion perustavanlaatuinen tehtävä on kansalaisten suojeleminen sekä ulkoisilta että sisäisiltä uhilta. Kaikki muut tehtävät, kuten koulutuksen järjestäminen, ovat toissijaisia aivan kuten yksilölle olisi järjetöntä pohtia uusimman pelikonsolin ostamista kun jääkaappi ammottaa tyhjyyttään. Ukrainan kriisin perusteella Suomen poliittiset päättäjät ovat selkeästi enemmän huolissaan talouden tilapäisistä vaihteluista ja venäläisturistien kosiskelusta kuin Venäjän ekspansion patoamisesta. Tämä on järjettömyyden ja lyhytnäköisyyden huippu, sillä Suomen valtion tärkein ulkopoliittinen tehtävä on sadan vuoden ajan ollut suojella Suomea Venäjältä.

Kolonialismi tukahdutti kapitalismia, liberaalit vastustivat kolonialismia

Lukemattomat liberaalit vastustivat kolonialismia ja Adam Smithin Wealth of Nations vaati kaikkien siirtomaiden välitöntä vapauttamista. Jopa kapitalismin vastustajien kuvauksen mukaan Britannian kolonialismi Intiassa oli antikapitalistista: viljelijät pakotettiin viljelemään tiettyjä kasveja, heidät määrättiin myymään ne Britanniaan ja heidät pakotettiin maksamaan sortavia veroja jopa pahimpina aikoina. Osa kolonialismin alle joutuneista maista on nyt maailman rikkaimpia, osa joutumattomista rutiköyhiä. Markkinatalouden vapauttaminen selittää erot paremmin.

Valtiot ovat murhanneet 1900-luvulla 262 miljoonaa ihmistä

Valtiot siis surmauttivat 1900-luvulla muuten kuusi kertaa niin paljon ihmisiä kuin kuoli kaikkien ulkoisten ja sisäisten sotien taisteluissa yhteensä. Suurimmat väestönmurhaajat 1900-1987 olivat Maon Kiinan kansantasavalta (kommunismi) 1949-87: 76 702 000, Neuvostoliitto (kommunismi) 1917-87: 61 911 000, kolonialismi (vahvan valtion ideologia, protektionismi): 50 000 000 ja Hitlerin Saksa (kansallissosialismi): 20 946 000.

Liberaalipääministeri pelasti Latvian kirveslinjalla - Krugman taas väärässä

Finanssikriisi iski Latviaan kaikkein pahimmin, ei Kreikkaan. Katastrofitilanteessa pääministeriksi nostettiin kesken hallituskauden europarlamentista rehelliseksi tiedetty nuori liberaali taloustieteilijä Valdis Dombrovskis, joka sulki puolet valtion virastoista, erotti 30 % virkamiehistä ja pudotti loppujen palkkoja 40 %. Maa toipui nopeasti ja Dombrovskis voitti kahdet parlamenttivaalit. Paul Krugman väitti käyvän päinvastoin.

Markkinahäiriö - parempi kuin sääntelyhäiriö

Markkinahäiriö tarkoittaa tilannetta, jota voisi parantaa. Samalla kriteerillä myös valtio epäonnistuu lähes aina. Professori Steven Horwitzin mukaan markkinat reagoivat epäonnistumisiin paremmin kuin valtio: epäonnistuminen johtuu usein informaation puutteessa, ja markkinataloudessa on sisäänrakennetut kannustimet löytää epätäydellisyyksiä ja korjata ne. Juuri sitä epätäydellisyyksien korjaamista yrittäjyys on - teorian "täydellisillä markkinoillahan" voitot olisivat nollia.

Julkisen valinnan teoria - miksi valtio yleensä epäonnistuu?

Nobelein palkittu julkisen valinnan teoria (public choice theory) on osoittanut, että silloinkin, kun sääntely teoriassa hyödyttäisi kansalaisia, käytännössä se hyödyttää yleensä vain sisäpiiriä - poliitikkoja, virkamiehiä ja lobbareiden taustaryhmiä - kansalaisten kustannuksella, kalliisti. Valtio ei päätä vaan koneiston itsekkäät yksilöt.

Syndicate content