Kun Bill Clinton päätti vuonna 1993 pakottaa pankit asuntolainaamaan köyhille (mitä Bush myöhemmin voimisti), Nyliberalen-lehti varoitti luottokelpoisuusongelmien tuhoista. Liberaali Smedjan-lehti varoitti vuonna 1999 USA:n keskuspankin matalan koron tuottavan kuplia ja sitten velanmaksukyvyttömyyttä, konkursseja ja pankkikriisejä. Vuonna 2003 liberaali presidenttiehdokas Ron Paul varoitti Fannie Maen ja Freddie Macin ostavan subprime-lainoja, koska valtio takasi mahdollisten tappioiden koituvan veronmaksajille eikä niille. Näin valtio tuotti riskiä "tuskallisesta asuntomarkkinaromahduksesta", Paul sanoi.
Professori Scott Sumner määrittelee uusliberalismin liberaalin talouspolitiikan ja egalitaaristen arvojen yhdistelmäksi. Jos taloudellisen vapauden mittareista poistetaan julkisen sektorin koko (menot ja verot), Tanska nousee maailman ykköseksi ohi Hongkongin. Tanska on myös maailman arvoliberaaleimpia maita, ja työntekijän heikon suojan vuoksi siellä on loistava työllisyys.
Helsingin Hitas on yksi monista suomalaisista järjestelmistä, joissa kaupunki myy tai yleensä vuokraa tonttejaan alle markkinahinnan "halpojen asuntojen rakentamiseen". Aina, kun jotain myydään alle todellisen markkinahinnan, syntyy jonoja ja pulaa ja hyödyke kohdentuu tehottomasti. Tästä syystä asuntopula pahenee ja normaalien asuntojen hinnat nousevat.
"Empiiristen tutkimusten mukaan taloudellinen vapaus korreloi elintason, talouskasvun, tulojen tasaisuuden, korruption vähyyden ja poliittisen väkivallan vähyyden kanssa", kertoo Wikipedia viittein. Ympäristön tila, eliniänodote, ihmisoikeustilanne, talouskasvu, keskitulot ja köyhimmän kymmenyksen tulotaso olivat sitä parempia ja korruptio vähäisempää, mitä korkeampi maan taloudellinen vapaus oli (vuonna 2007). Köyhimmän kymmenyksen osuus maan tuloista ei riippunut taloudellisesta vapaudesta.
Vasemmistolaisten työvoimapoliittisissa ehdotuksissa korostuu usko valtion kykyyn luoda uusia työpaikkoja muun muassa tukemalla uusiutuvan energian tuotantoa. Ajatellaan, että näin uusia työpaikkoja syntyisi kuin sieniä sateella. Paavo Arhinmäki ehdottaa blogissaan seuraavanlaista:
Barack Obama on allekirjoittanut terveydehuollon uudistamiseen tähtäävän lain, jota on pidetty Obaman merkittävimpänä sisäpoliittisena tavoitteena. Lain tarkoitus on laajentaa sairausvakuutuksen piirissä olevien määrää ja hallita nopeasti nousevia tervendenhuollon kustannuksia, mutta saattaa pikemminkin johtaa vakuutettujen määrän laskuun ja terveydenhuoltokustannusten kasvuun. Pahimmassa tapauksessa koko liittovaltio voi rampautua, jos se ei ratkaise julkisen terveydenhuollon ja eläkejärjestelmän rahoitusongelmia.
Maissa, joissa ammattiliitot eivät määrää työehtoja (USA, ...), työvoiman osuus tuotantokustannuksista on korkeampi kuin muissa maissa (Suomi, Ruotsi, Ranska, ...). Ammattiliittojen palkkavaatimukset ovat siis pois työttömiksi jääviltä ja toisten alojen työntekijöiltä, eivät kapitalisteilta. Virossa reaalipalkat ovat nousseet 15 vuodessa yli kolminkertaisiksi vapaan markkinatalouden eli kysynnän ja tarjonnan lain, ei ay-liikkeen vaikutuksesta.
Tutkimusten mukaan bruttokansantuote, sen kasvunopeus ja taloudellinen vapaus (kapitalismi) kaikki lisäävät kansalaisten onnellisuutta, sosiaaliturva ei. Ylärajoja ei ole löytynyt, vaan rikkaidenkin maiden talouskasvu lisää onnellisuutta, toisin kuin ennen Japanista pääteltiin.