Suomen historia

warning: Creating default object from empty value in /home/vapaasana/public_html/modules/taxonomy/taxonomy.pages.inc on line 33.

Helmikuun vallankumous 1917 - Venäjästä liberalismin mallimaa

"Helmikuussa" 1917 liberaalipuolueiden "väliaikainen hallitus" otti Venäjällä vallan, sääti ihmisoikeudet ja demokratian, vapautti poliittiset vangit ja lakkautti kuolemantuomion. Tämä päätti sortokauden ja mahdollisti Venäjän, Suomen, Baltian ja muiden vapautumisen. Vasta "lokakuun vallankumous" päätti liberalismin ajan verisellä kommunistidiktatuurilla, mutta Suomi, Baltia, Puola ja muut olivat jo ehtineet ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä.

Paasikivi: liittoudu länteen heti kun mahdollista ja salaa, Venäjä yllättäen ennen kuin se ehtii kaataa hankkeen!

Paasikivi halusi kaikin keinoin liittoutua länteen: Ruotsi, USA, Britannia, natsi-Saksa. Liittoutumisella piti yllättää Venäjä ennen kuin se ehtii estää asian vastatoimin. "Vanha neutraliteettipolitiikka ei ole valitettavasti ollenkaan riittänyt. Me noudatimme sitä tarkasti ja se päättyi sotaan." Piti varustautua kaikin keinoin. Uhat olivat Wenäjä, Wenäjä ja Wenäjä. Nato-kansanäänestystä Paasikivi vastustaisi nytkin monen asiantuntijan tavoin.

NKP: Paasikiven linja oli paha, Kekkosen linja hyvä

Paasikiven–Kekkosen linjaa ei ole koskaan ollut. NKP:n johtohahmo Otto Ville Kuusinen varoitti Neuvostoliiton äärimmäisestä reaktiosta, jos Suomi palaisi "Kekkosen linjalta" "Paasikiven linjalle". Termin kehitti Kekkosen presidentinvaalikampanja vuonna 1955 saadakseen tälle Paasikiven nauttimaa arvostusta. Mauno Koivisto tyrmäsi ehdotuksen "Paasikiven–Kekkosen–Koiviston linjasta".

Suomen kansallinen etu

Valtion perustavanlaatuinen tehtävä on kansalaisten suojeleminen sekä ulkoisilta että sisäisiltä uhilta. Kaikki muut tehtävät, kuten koulutuksen järjestäminen, ovat toissijaisia aivan kuten yksilölle olisi järjetöntä pohtia uusimman pelikonsolin ostamista kun jääkaappi ammottaa tyhjyyttään. Ukrainan kriisin perusteella Suomen poliittiset päättäjät ovat selkeästi enemmän huolissaan talouden tilapäisistä vaihteluista ja venäläisturistien kosiskelusta kuin Venäjän ekspansion patoamisesta. Tämä on järjettömyyden ja lyhytnäköisyyden huippu, sillä Suomen valtion tärkein ulkopoliittinen tehtävä on sadan vuoden ajan ollut suojella Suomea Venäjältä.

100 vuotta ilman Leo Mecheliniä

Päivälleen 100 vuotta sitten kuoli sortokauden johtamallaan passiivisella vastarinnalla kukistanut professori Leo Mechelin, Nokian ja Liberaalisen puolueen perustaja, jonka hallitus (1905-1908) sääti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, "Suomen kruunaamaton kuningas", "Pohjolan Gandhi" ennen Gandhia. Hänen Ohion.fi-vetoomuksensa ja johtamansa perustuslaillisten passiivinen vastarinta lakkauttivat asevelvollisuuden ja lopulta sortokauden.

Risto Ryti - pelasti Suomen kahdesti, kukisti laman ja vastusti valtion puuttumista talouteen

Liberaali Ryti vastusti valtion puuttumista talouselämään, antoi luovan tuhon lyhentää "suuren laman" Suomessa poikkeuksellisen lyhyeksi ja maksoi 1930-luvulla Suomen velat pois. Talvisodan alettua yllättäen Neuvostoliiton pommituksilla presidentti Kallio, Mannerheim ja Tanner (sd) pakottivat heti Rytin pääministeriksi, koska "kukaan muu ei pystyisi pelastamaan" Suomea. Jatkosodassa hän pelasti Suomen presidenttiytensä, vapautensa ja terveytensä uhraten. Ylen Suuret suomalaiset -äänestyksessä (2004) Ryti sijoittui toiseksi 80 790 äänellä (22,2 %), vaikkei ollut edes ehdokkaana.

Lenin – häikäilemätön murhauttaja (1/2)

Stalinin hirmutekojen paljastuttua moni on yrittänyt vierittää kaiken pahan hänen syykseen ja väittää Leniniä hyväksi ihmiseksi. Stalin kuitenkin sai oppinsa Leniniltä, joka vihasi demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja häikäilemättä surmautti vihollisiaan ja kokonaisia ihmisryhmiä viattomat lapset muiden mukana. ”Tarkoitus pyhittää keinot” on leninismin todellinen sisältö.

Syndicate content