tukiaiset

warning: Creating default object from empty value in /home/vapaasana/public_html/modules/taxonomy/taxonomy.pages.inc on line 33.
Lähinnä kai elinkeinotuet

Kulttuurituet vähentävät kulttuuria ja lisäävät korruptiota

Kun valtiontuet vakiinnutettiin, teatterien yleisömäärä romahti. Shakespearen piti tehdä yleisölle kelpaavia esityksiä edullisesti, koska rahat saatiin yleisöltä. Bach, Rembrandt, da Vinci ja kumppanit menestyivät samoin. Nykyjärjestelmä tuottaa korruptiota, lobbausta ja tuhansittain aatesidonnaisia suojatyöpaikkoja tositaiteilijoiden kustannuksella.

"Raha on tuhoisaa innovatiivisuudelle" - professori Bengt Holmström

Innovaatiot syntyvät niukkuudesta ja tarkkaan sanelluista reunaehdoista, eivät siitä, että syydetään julkista rahaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja annetaan tutkijoiden käyttää vapaasti luovuuttaan, toteaa Suomen johtava taloustieteilijä Bengt Holmström, Nobel-veikattu MIT:n professori. TEMin selvityksen mukaan sen yritystuet ovat tehottomia.

Valtion ei kannata investoida alle 12 %:n tuotolla?

Vaikka valtio saa 0 %:n korolla lainaa, sen ei kannata investoida alle 12 %:n vuosituotolla, koska investointi syrjäyttää yksityisiä investointeja, joiden marginaalituotto on keskimäärin 12 %. Jos verotulot lasketaan hyötyihin, raja on 72 %:n vuosituotto ja kerrannaiskertoimella 3 peräti 772 % plus arviointivirhe. Professori Brad DeLong vastasi, että paremmassa maailmassa tuo raja olisi 1,5 %: ihmiset tinkisivät kulutuksestaan niin paljon, että säästöstä riittäisi jokaiseen kohteeseen, joka tuottaa yli 1,5 %. Yhteisöveron, pääomatuloveron ja perintöveron poistaminen laskisi tuota 12-772 %:n rajaa, valtion investoinnit nostaisivat entisestään. Sama koskee valtionyhtiöitä, koulutusta, terveydenhoitoa, ympäristöhankkeita ym.

Ilman valtion rahoitusta iPhonet olisivat jo vanha juttu

Sdp:n Kalevi Sorsa -säätiö kutsui vasemmistolaisen professorin kehumaan valtioiden innovaatiopolitiikkaa. Mitä enemmän valtiot ovat yrittäneet ohjailla innovaatioita, sitä vähemmän tuloksia euroa kohden on saavutettu. Siksi professori Mazzucato käyttää aineistonaan vain Yhdysvaltoja, jossa on ollut suhteellisen vapaa markkinatalous tuottamassa innovaatioita, vaikka valtion verotus ja investoinnit ovatkin kahlinneet osan rahasta niin, että se ei ole voinut sijoittua kohteisiin, jotka olisivat tuottaneet vieläkin suurempia taloudellisia hyötyjä. Yksityinen sektori osaa valtiota paremmin ratkaista, mitkä innovaatiot ovat todella tärkeitä. Siksi valtioiden elimet tukevatkin usein jo menestyneitä näyttääkseen hyviltä mazzucatojen papereissa. Tyhmempikin osaa lotota edellisen viikon lottoriviä.

Taide ei pelasta kilpailulta

Esa Leskinen kirjoitti 21.2. mielipidekirjoituksen Taide pelastaa kilpailulta, 2.2. pitämästään puheesta, jota kritisoin tässä.

Kirjoitus alkaa tarinalla lukioikäisestä Laurasta, joka aikoo tehdä itsemurhan. Syyksi paljastuu, että "kaikki yrittävät vain hyötyä toisten kustannuksella ja kilpailla keskenään" ja välineelliset ihmissuhteetkin saavat kyytiä. Tällainen aloitus on paha, koska se asettaa tunnelman koko lopputekstille sellaiseksi, että niin, onhan toi totta ja maailma on ikävä, raadollinen paikka. Toi ei vaan ole täysin totta, eikä täysin paha asia. Palataan toisten kustannuksella hyötymiseen myöhemmin ja jutellaan nyt hieman kilpailusta ja ihmissuhteista.

Ilotulitusta alaikäisenä - laillisesti! (fwd)

Henri Heikkinen blogitti uudenvuoden alla Uuden Suomen blogissaan siitä kuinka epäsuhtaista toisaalta ilotulitteisiin liittyvä lainsäädäntömme ja toisaalta koviin aseisiin liittyvät keskenään ovat. Uusi Suomi sensuroi hänen kirjoituksensa heti uuden vuoden koitettua.

Mainonta - hyödyllistä signalointia ja kulttuurillista vaikuttamista

Mainonta paitsi levittää suoraa informaatiota myös antaa tuotteiden laadusta kertovaa epäsuoraa signalointia: luotettavimpia tuotteita ja brändejä kannattaa yleensä mainostaa enemmän kuin epäluotettavia. Lisäksi kulttuurimme ja taidemakumme on lähinnä muiden vaikuttamana syntynyttä, ei sisäsyntyistä, mikä ei tee mieltymyksistämme epäoikeutettuja tai pahoja tai musiikinopettajastamme pahaa mainostajaa. Mainontaa on myös poliittinen ja yhteiskunnallinen viestintä.

Lisäkaavoituksella asuntohinnat alas

PTT:n taloustieteilijä Pasi Holmin mukaan pitäisi kaavoittaa paljon lisää rakennusoikeutta, jotta saataisiin ajan mittaan tonttien ja asuntojen hinnat alas.[4] Helsingissä suurin osa asunnon hinnasta ja vuokrasta voi olla turhaa, ja ihmiset asuvat tarpeettoman ahtaasti, koska rakentamista rajoitetaan kaavoittamalla. Osmo Soininvaaran mukaan Helsingin kantakaupunkia pitää rakentaa lisää, koska asuntohintojen mukaan ihmiset arvostavat sitä eniten[1].

Syndicate content