verotus

warning: Creating default object from empty value in /home/vapaasana/public_html/modules/taxonomy/taxonomy.pages.inc on line 33.

Elämme suurituloisten siivellä

Saadessaan miljoonan netto-osinkoja yrittäjä on usein maksanut veroja 20 miljoonaa, työntekijöille ja alihankkijoille yli 10 miljoonaa ja tuottanut 30 miljoonaa kuluttajan ylijäämää. Hyväpalkkaisin 11 % maksoi 45 % suorista veroista, matalapalkkaisin puolisko eli näiden rahoilla. Silti Hesari valittaa sivun verran, että pääomatulonsaaja ei maksa kunnalle veroja. Hän maksaa kiinteistöveroa, yleensä paljon. Vaikkei maksaisi, hän on silti maksanut veroja monta kertaa enemmän kuin käyttänyt julkisia palveluita, ja me muut elämme hänen siivellään. Artikkeli oli halpaa klikkausjournalismia.

Ekonomistit ovat vasemmalla, etenkin työn taloustiede ja veroasteen tutkimus

Tutkimus: ekonomistien tulokset vaihtelevat heidän poliittisten kantojensa mukaan. USA:n ekonomisteista arviolta 60 % on vasemmalla, etenkin työn ja optimiveroasteen tutkijat. Optimaalinen veroaste on 33 %, kun tutkijoiden ideologia neutraloidaan. "Optimaalinen" veroaste tarkoittaa suurinta mahdollista, paras on tietysti alempi.

Sanna Marin: maastamuuttokielto kansalaisuuden riistämisen uhalla?

Sdp pyrkii kaikin keinoin tuomaan julkisuuteen varapuheenjohtaja Sanna Marinia. Marinin tulkitaan esittäneen maastamuuton kieltoa kansalaisuuden riistämisen uhalla, ja Marinin mielestä Eija-Riitta Korholalla on "todellisuudentaju hukassa". Kimmo Sasi kuvasi Marinia Sdp:n "likaisten temppujen osaston tykiksi". Marinista Vasemmistoliitolla on hyvät arvot ja Sdp on liian oikeistolainen.

"Julkinen sektori on 58 % BKT:stä" - vai 21 %?

Suomessa julkiset menot ovat 58 % BKT:stä. Julkisen sektorin työvoima on neljännes työvoimasta. Julkisen sektorin tuottama arvonlisä on 21 % kaikesta arvonlisästä eli BKT:stä, mutta myös loppuosaa ohjataan rankoin veroin. Siksi tuo 58 % on ehkä kuvaavampi luku, vaikka julkiset menot ovat vain pieni osa kaikista menoista. Kumpikaan luku ei ota huomioon sääntelyä, joka sekin ohjaa yksityistäkin taloutta. Oikeaa lukua ei siis ole. Taloudellisen vapauden indeksit ottavat huomioon nämä kaikki kolme komponenttia ja sikäli kuvaavat parhaiten julkisen sektorin otetta taloudesta. Se ote on muualla yleensä vieläkin vahvempi kuin Pohjoismaissa.

Matalatuloiseltakin verotetaan puolet pois

Ay-keskusjärjestö Akavan pääekonomisti Eugen Koev vaatii myös korkeimpien palkkojen verotuksen keventämistä. Jo reilun 2000 euron palkan rajavero on 44,5 %, myöhemmin 57 %. Tämä "heikentää työntekijän taloudellisia kannustimia oppia jatkuvasti uutta, laajentaa toimenkuvaansa, siirtyä vaativampiin tehtäviin" ja toteuttaa tulostavoitteita. Lääkäritkin lyhentävät työaikaansa lähinnä verottajan laskuun, pahentaen lääkäripulaa.

Veroeuro maksaa kansalle 3-12 euroa

EKP:n tutkimuksen (2010) mukaan Suomessa ansiotuloveron alentaminen rahoittaisi itsensä noin 70-prosenttisesti ja pääomatuloveron alentaminen noin 92-prosenttisesti. Siis yhden lisäeuron hankkiminen valtiolle verottamalla ansiotuloja maksaa veronmaksajille yli 3 euroa ja verottamalla pääomatuloja yli 12 euroa - ja silti veroja korotettiin. Verotus vääristää kannustimia ja taloutta niin paljon, että veronkevennykset olisivat siis yli puoli-ilmaisia.

Rikkaat maksavat verot

Yli 100 000 euroa vuodessa tienaava 0,7 % väestöstä maksaa 20 % ansiotuloveroista.[3] Yhdysvalloissa ylin promille maksaa 20 % veroista.[5] Olisipa Suomessakin yhtä paljon yhtä rikkaita, niin me muut joutuisimme maksamaan paljon vähemmän veroja ja palvelutyön kysyntä ja kaiken työn palkkataso olisivat selvästi korkeampia.

Kyllä, paikat saa edelleen vallata

Kuten avainsanojen valinnastani näkyy jo, aihe koskee hiukka kaikkea. Niin koskee Yhdysvalloista lähtenyt Occupy-liikekin.

Syndicate content