yhteiskuntafilosofia

warning: Creating default object from empty value in /home/vapaasana/public_html/modules/taxonomy/taxonomy.pages.inc on line 33.
Yleisempään yhteiskuntafilosofiaan liittyvät aiheet.

Liberalismi ja monikulttuurisuus

Olli Immosen hyökkäys monikulttuurisuutta vastaan oli idioottimaisesti ajoitettu Norjan terrori-iskun vuosipäiväksi. Oli tämä sitten tarkoituksellista tai ei, hän on monikulttuurisuudesta oikeassa. Monikulttuurisuus ja liberalismi ovat toisensa poissulkevia aatteita.

Ei se ole yhteiskunnan vika - onnellisuus ei riipu olosuhteista kuin 10 %

On turha syyttää yhteiskuntaa, valtiota, kapitalisteja tai sosialismia siitä, jos et ole onnellinen, ainakin useimpien. Olosuhteet selittävät vain 10 % onnellisuuden vaihtelusta, ja se, missä valtiossa asuu, on aika pieni osa tästä, joskin taloudellinen vapaus lisää onnellisuutta. Terveys, työllisyys, varakkuus, valtio, sukupuoli, työllisyys, lapsuustraumat, etninen tausta, parisuhteet, elämän tapahtumat ja muut olosuhteet eivät siis ole niin tärkeää kuin se 50 %, joka tulee geeneistä, tai se 40 %, johon "voit itse vaikuttaa" - tai näin tutkijat sanovat, mutta joku kutsuisi sitä sattumaksi.

Taolaisuus - ensimmäinen liberalismi

Taolaisuutta pidetään varhaisimpana tunnettuna liberalismina, suorastaan libertarismina siinä missä konfutselaisuus assosioidaan konservatismiin. Paras tapa hallit on olla hallitsematta, "mitä enemmän kieltoja, sitä köyhemmiksi ihmiset tulevat", taolaisuuden myyttinen perustaja Laotse kirjoitti taolaisuuden päähaaraa edustavassa Daodejingissä. Myös taolaisuuden toiseksi tärkein teos Zhuangzi vastusti auktoriteetteja ja vallankäyttöä ja kannatti moniarvoisuutta: jokaisen on saatava vapaasti seurata omaa tietään (tao).

Liberaalien nojatuolifilosofien puolustuspuhe

Etenkin liberaaleja syytetään usein nojatuolifilosofointiin sortumisesta. He käyttävät ihmiselämästä etääntyneitä malleja yhteiskuntafilosofiansa perustelemiseen. Heidän ehdottamansa politiikka on utopistista verrattuna työväenliikkeen ja "tavallisten ihmisten" ehdottamaan politiikkaan. He jättävät monia vaikeita kysymyksiä vastaamatta, koska nojatuolista käsin ei osata sanoa mitään.

Koronkiskonnan puolustus

Korko on vapaaehtoisen maksama korvaus siitä, että lainaaja luopuu mahdollisuudesta kuluttaa tai investoida omaisuuttaan heti. Koron kieltäminen tai rajoittaminen ("korkosääntely") aiheuttaa samanlaisia haittoja kuin muukin hintasääntely. Oliko Shylockilla oikeus...?

Ravintolapäivä oikeusvaltiossa

Minä ja toimituskunta pidämme ravintolapäivästä. Mutta väittäisin poikkeuksellisesti, että sen osanottajia pitäisi silti sakottaa kautta linjan. Oikeusvaltioperiaatteen tähden.

Saako murhata yhden pelastaakseen monta? - Filosofit haluavat tappaa itse.

Saako yhden ampua pelastaakseen monta? Pitääkö näin tehdä, jos uhri on vapaaehtoinen? Filosofit vastaavat paljon useammin kyllä, jos heidän sanotaan olevan ampuja, kuin jos "jonkun" sanotaan olevan ampuja, kun taas perusopiskelijoilla on päinvastainen harha (framing bias). Filosofien intuitio ei ole sen luotettavampi kuin tavistenkaan, koska tuskinpa he oikeasti hyväksyisivät itselleen enemmän oikeuksia ja velvollisuuksia kuin muille.

HS: "Vasemmiston kritisointi aiheutti 'paskamyrskyn' Ruotsissa" - Saako kulttuurityöntekijä olla ei-vasemmistolainen?

Kuuluisan ruotsalaisen kirjailijan Bengt Ohlssonin mukaan vasemmistolla on valta formuloida ongelmat ja kaikki erimieliset "karkotetaan hyytävästi, vaietaan kuoliaaksi tai pyöritellään tervassa ja höyhenissä", vaikka ylistetään "kukkaiskielellä mielipiteenvapautta, avoimuutta ja suvaitsevaisuutta". Hänen mukaansa kulttuurikeskustelu leimataan niin, että jos ei ole alistu vasemmistolaisiin näkemyksiin, on ruotsidemokraattien Jimmie Åkessonin kaltainen.[2]

Syndicate content