Jokelan koulujoukkomurhan ideologia

Jokelan koulusurmaaja Pekka-Eric Auvinen oli omaksunut aatteensa linkolalaisesta kansallissosialismista antikapitalismeineen höystettynä nietzscheläisellä yli-ihmisasenteella ja järjestelmänvastaisella vallankumousromantiikalla. Hänet ajoi tähän mitä ilmeisimmin tarve asettua koulukiusaajiensa ja ”heitä tukevan järjestelmän” yläpuolelle.

Auvinen oli 18-vuotias abiturientti. Vaikka koulukiusatuilla on usein hyvin väkivaltaisia kostofantasioita, kovin harva yrittääkään toteuttaa niitä. Nyt lisävaikuttimena oli Auvisen linkolalainen kansallissosialismi, jolla hän löysi umpikujaansa pelastustien – ”suuren uroteon”. Ympäristön ahdasmielinen suhtautuminen erilaisiin ajatuksiin sekin eristää ihmisiä muista ja helpottaa tietä yksin kehiteltyihin johtopäätöksiin, jotka eivät kestäisi valistuneen analyyttistä liberaalia kritiikkiä. Näin mielialalääkkeitä tarvinnut häiriintynyt kiusattu sai kuvitella olevansa sankari.

Yleensä vasta lähempänä 30 vuoden ikää nuorten mustavalkoinen elämänasenne alkaa väistyä relativistisemman käsityksen tieltä, jossa ymmärretään paremmin erilaisia näkökantoja ja tiedostetaan oman ymmärryksen vajavaisuus. Nuorten miesten korkea testosteronitaso ja pätemisentarve vielä korostavat tätä ilmiötä, etenkin, jos taustalla on heikko naismenestys, mikä kannustaa suurempaan riskinottoon. Ihminen on näet historiallisesti polygyyninen laji, jossa suurin osa miehistä ei ole päässyt lisääntymään, joten umpikujassa suuretkin riskit saattavat kannattaa.

Auvisen kaltaisten itseään yli-inhimillisenä teoreetikkona pitävien älykkäiden yksilöiden ”loogiset johtopäätelmät” ovat heidän tietämättään useimmiten geeniemme määräämiä, ei tarkalta suunnaltaan mutta luonteeltaan. Tietysti itsemurha on aina geenien näkökulmasta ”vahinko”, yleensä hyödyllisten geenien tahaton sivuvaikutus.

Lokakuun vallankumous ja kansallissosialismin kapitalisminvastaisuus

Auvinen ajoitti ampumiset Venäjän ”lokakuun vallankumouksen” 90-vuotispäivään 7.11.07. Vallankumousromantiikasta kertoo myös hänen oma tekstinsä:
”- – human race is not worth fighting for or saving – – Long live the revolution – – revolution against the system”.

Auvisen linkit marxilaiseen sosialismiin jäävät silti epäselviksi. Hän oli omaksunut vallankumousromantiikan lisäksi hyvin laajalti linkolalaista kansallissosialismia kuten vihan, jonka kohteina olivat ihmiskunta, kapitalismi, ”kulutusyhteiskunta”, ”kasvun ideologia”, ”raaka kilpailu”, ”massaviihde”, ”median ylivalta”, EU ym.

Auvinen myös kirjoitti apokalyptisesti maailman tuhoutumisesta ympäristökatastrofissa kuten hänen hysteeriseksi luonnehdittu kunnallispoliitikkoäitinsäkin omissa julistuksissaan.

Kansallissosialismin perua lienee myös hänen nietzscheläinen yli-ihmisasenteensa:
”No mercy for the scum of the earth! HUMANITY IS OVERRATED! – – SURVIVAL OF THE FITTEST”.

Suomen heikon historianopetuksen tason vuoksi harva tietääkään, miten eksplisiittisen kapitalisminvastaista, antiliberaalia ja sosialistista kansallissosialismi oli. Tosin samantapaiset liberalismin ja kapitalismin, markkinatalouden, vapaakaupan, kosmopoliittisuuden ja suvaitsevaisuuden vastaiset ajatukset olivat jo ennen ensimmäistä maailmansotaa Saksan valtiollinenkin ideologia ja maailmansodan osasyy.

Nietzscheläinen yli-ihmisasenne koulukiusatun defenssinä

Todellisempi syy yli-ihmisasenteeseen lienee se, että jotta Auvinen olisi kestänyt koulukiusausta murtumatta täysin, hänen piti ajatella olevansa kiusaajia parempi. Kun hän alkoi yhä enemmän eristyä ja syyttää koulua, rehtoria, yhteiskuntaa, ”järjestelmää” kohtalostaan, hänen piti ajatella olevansa kaiken sen yläpuolella, jottei hän kokisi itseään häviäjäksi.

Ympäristöapokalyptismiä oman ylevämmyytensä pönkittimenä käyttävät monet muutkin, joiden muuten pitäisi kokea itsensä ”häviäjiksi raa’assa kilpailuyhteiskunnassamme”. Ihmiselle on tarve edes jotenkin kokea olevansa ”paremmin pärjänneitä” tai ”arvostetumpia” parempi.

Aivan kuten kettutytöt aikanaan stigmatisoivat eläinsuojelun puolestapuhujat, Auvisen toimet voivat haitata ympäristön puolesta toimivien asiaa.

Nietzsche itse ei yhdessäkään tekstissään kehottanut vihaan tai ääritekoihin.

Suomi on johtava koulusurmamaa

Suomi onkin 2000-luvulla ollut maailman johtava maa kouluammuskelusurmissa suhteessa väkilukuun. Kakkosena on Saksa, josta Auvinen imi paljon vaikutteita. USA:ssa vastaavien kuolemien määrä on ollut kymmenesosa Suomen luvusta. Toivottavasti suomalaiset vaikutteet eivät leviä Yhdysvaltoihin.

Tietysti oikeasti otos on liian pieni tuollaisiin johtopäätöksiin, mutta nuo ovat sentään tilastojen tukemia päätelmiä päinvastoin kuin suomalaisten viestimien antama kuva. On myös hieman outoa, ettei Yhdysvaltojen yksilönvastainen ahdasmielisyys ole aiheuttanut enempää tuonkaltaisia kuolemia.

Tällä vuosituhannella on kuollut väkivaltaisesti (ottamatta huomioon Beslanin koulukaappausta) 64 koululaista Yhdysvalloissa, 18 Saksassa, 9 Japanissa, 9 Suomessa, 8 Kiinassa, 6 Thaimaassa, 3 Argentiinassa, 2 Alankomaissa ja 1 Kanadassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_school_related_attacks

Miten estää tällaiset koulusurmat?

Vaikeuttamalla aseenkantoluvan saantia tai ranskalaistyylisellä määräyksellä säilyttää aseita ampumakerhoilla saatetaan vähentää tämäntapaista rikollisuutta, mutta millään keinolla sitä ei poisteta.

Mm. liikenne, päihteet, koulukiusaaminen, suvaitsemattomuus ja mielenterveysongelmat ovat nuorille paljon suurempi vaara kuin koulusurmaajat. Niihin kannattaa lapsista välittävien aikuisten ensisijaisesti kiinnittää huomionsa. Yritys poistaa kaikki mahdollisuudet rikollisuuteen tai muihin ikäviin lopputuloksiin juuri tukee tällaisten avoimen yhteiskunnan vastustajien tavoitteita ja aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Koulukiusaamiseen tulisi kyllä puuttua ankarammin mutta lähinnä aivan muista syistä kuin tällaisten harvinaisten tapahtumien vähentämiseksi.

Erittäin hälyttäviä ovat pääministerin pohdinnat Internetin keskustelupalstojen kieltämisestä valvotuimpia lukuunottamatta. Toivottavasti kyse on vain väärinkäsityksestä.

11 kommenttia artikkeliin ”Jokelan koulujoukkomurhan ideologia

  1. Jospa 7 vuotta on liian pieni aika koulusurmia laskettaessa. USA:n koulusurmat ovat tiettävästi tapahtuneet muistaakseni 90-luvulla, joten kolumni taitaa sisältää lapsekkaan karkeaa tilastojallitusta.

    Mielestäni sairaan nuoren itsemurhaviestin huomiota herättämään tarkoitettu mahtailu ja sekavan typerä sanahelinä ei ole kovinkaan mielenkiintoinen muuta kuin diagnoosia ajatellen. Hätähuudoltahan se enemmän kuulosti ja liikuttavalta, maailman pahuuden masentaman herkän mielen valitukselta. Liekö tällaisen nuorukaisen aatteetkaan nyt niin hyvä sauma tehdä politiikkaa. Varsinkin, kun tyyppi tuntui kannattavan lähes joka ismiä.

    Kun tällainen pelle, joka näkee jotain hienoa mahdollisimman raukkamaisessa teossa, on lausunut jotain, niin tuskin kaikki hänen ihannoimansa aateet ja ilmiöt saavat kannatuksensa vain hänenkaltaisiltaan henkilöiltä. Miehen aatteilla ovat toistaiseksi muualla netin blogeissa ja keskusteluissa koettaneet tehdä politiikkaa kaikkein surkeimmat klovnit, jotka samalla ovat muuten juuri niitä ääriliikkeiden äärimmäisiä kannattajia, jotka räyhäävät koko ajan aatteistaan ja solvaavat muita. Politikointia koulusurmilla ovat harrastaneet tunnetut ääri-ihmiset sekä oikealla että vasemmalla. Mutta ilmeisesti liberaalien sivusto edustaakin aatteensa ääärimmäistä laitaa, jonka pyörittäjät USA:n palvonnassan ja muussa kummallisuudessaan näyttävät useimpilen ihmisten silmissä melko oudolta ja uskovaiselta väeltä.

    Ainiin, I maailmansotahan taisi johtua juuri siitä, että Saksan talous nähtiin pahana kilpailijana ja uhkana nimenomaan USA.ssa ja Englannissa. Siten Ranskaja Venäjä saivat ratkaisevan tuen Saksan tuhoamissuunnitelmilleen. Sillä ne nimenomaan pyrkivät laajenemaan ja suunnittelivat mullistuksia Eurooppaan. Saksa oli I sotaan kaikkein vähiten syyllinen. Sen oli reagoitava voimistuviin vihollisiin, jotka järjestivät Serbian provokaation. Voisi melkein kysyä perustetta sille, kuinka juuri Saksan epävapaat talousaatteet ja rasismi maassa olisivat olleet syinä sotaan. Rasismi muuten ei ollut mikään virallinen valtion ideologia tuolloin. Mutta tässähän tietysti kannatettiin sitä USA:n hallituspiirejä lähellä olevaa ja länsimaiden hallitusten propagandaa lähinnä eustavaa historiakäsitystä, joka on lähinnä sotapropagandaa omalle kansalle.

    Tykkää

    • Onhan se liian pieni otos, niinhän artikkelissa lukeekin. Ei USA 90-luvullakaan pääse alkuunkaan Suomen suhteelliselle tasolle, mutta otos on sillloinkin mielestäni liian pieni. Pointti olikin kiinnittää huomio median tuontapaisiin ja pahempiin vääristymiin, lue myös ympäröivät kappaleet.

      Tyyppi ei tunnu kannattavan läheskään joka ismiä, vaikutti hyvin antiliberaalilta. Hänen ”aatemaailmansa” on kummallinen vain niille, jotka eivät ole hahmottaneet linkolalaista ekokansallissosialismia sisaraatteineen. Aatemaailma on silti viallinen eikä täysin rationaalinen mutta niin on useimmilla terveilläkin.

      Aatemaailman ja Auvisen koulukiusattuuden yhteyden pohtiminen voi avartaa ihmiset ymmärtämään tynnyrissä omaksuttujen aatteiden riskejä ja ehkä johtaa siihen, että erilaisia ajatussuuntauksia käsiteltäisiin avoimemmin ja julkisemmin, jotta turha glooria katoaisi niistä.

      Usaa en todellakaan palvo, Bushiakin haukun päivittäin.

      Saksa suunnitteli kapitalismin- ja juutalaisuudenvihassaan maihinnousua Yhdysvaltoihin jo n. 1906. Silti I maailmansodan syyt ovat kovin monimutkaisia, mutta Saksan johdolla suoritettu luopuminen vapaakaupasta ja siirtyminen kohti nationalistista protektionismia valmisteli maailmaa pitkään suursotaan. Mm. juutalaisviha oli käytännössä valtionideologiaa vaikkei muodollisesti.

      Tykkää

      • On ihmeellistä, että kirjoituksessa tarkastelusta jätettiin pois USA:n 1900-luvun ammuskelut ja siten Suomen yksi ainoa kouluammuskelu kautta aikojen merkitsi tilastossa paljon.

        Olen siinä käsityksessä, että myös USA harjoitti vahvaa protektionismia pitkään. Varsinkin ennen Rooseveltia, joka ainakin saaarnasi vapaan kaupan puolesta. Tietysti USA sai esim. Kiinassa aikaan vapaakauppa-alueita, mutta silti aate ei ollut puhdas. Saksan talouspolitiikan ja sotasuunnitelmien yhteyttä voisi perustella. Tietysti, kun sota tuli, oli mahdollista saada suuri talousalue ja toteuttaa EU:n kaltainen talousunioni.

        Olisi mukavaa kuulla lisää tästä USA:n valtaussuunnitelmasta. Tuskin se on noin merkittävä ainakaan ollut, että siihen kannattaisi tässä yhteydessä viitata. USA muuten keksi väärennettyjä suunnitelmia sodan aikana ja teki sotapropagandaa niillä (Saksan kuviteltu Etelä-Amerikan nostattaminen ja maihinnousu siellä ym.).

        Mielenkiintoista olisi saada tarkempi perustelu sille, että Saksan protektionismi ja vapaakaupan vastaisuus olisi ollut syynä sodalle. Senkö vuoksi Saksa haluttiin tuhota USA:ssa ja Englannissa? Eihän tuollaista voi arvostaa. Olisivatko USA ja Englanti uskaltaneet kilpailla Saksan kanssa tasapäisesti? Eikö maailmansota ollut juuri sen syytä, että ne huomasivat Saksan tässä kilpailussa etevämmäksi? Saksan talous kasvoi vuosisadan vaihteesa jo suuremmaksi kuin Englannin. Saksalla oli insinöörikoulutuksensa, työväki voi hyvin ja SDP oli luopunut kumouksellisuudesta. Saksalla oli hiilivaransa ja tehtaansa, se oli ylivertainen. juuri tällöin Saksan tuhoamissuunnitelmat alkoivat tulla julki. Pääministeri ihmetteli jo 1904, miksi Saksalle ie julisteta sotaa (em. syistä). Lehdissä julistettiin avoimesti, että Saksa täytyisi tuhota, koska jokainen yritys siellä on Englannilta pois. Visiossa 1899 Sundey Evening Timesin (muistaakseni tämänniminen valtalehti) yliössä kaavailtiin, että kuka tahansa saisi noutaa Saksasta mitä haluaa (ryöstää Saksa putipuhtaaksi)

        Visio toteutui sitten 1945, kun Saksa tuhottiin ja sitä ryöstettiin vuosia, kunnes sitten sitä alettiin lypsää vuosikausia. Morgenthau-suunnitelmassa Ruhrin alue olisi hukutettu veteen. Syynä oli juuri se, että Saksa oli ylivertainen talousdessa, oli ollut myös sen jälkeen, kun Slesian hiili- ja teollisuusalueita oli ryöstetty pois. Roosevelt ja Morgenthau kaavailivat juuri tällaista Englannin, USA.n ja Itä-Euroopan (lähinnä Puolan) teollisuuden eduksi. Outoa talousviisautta voi lukea Morgenthaun ministeriön asiakirjoista kirjasta Das Morgenthau Tagebuch. Menettely olisi tietysti johtanut Europpan vielä suurempaan talouskriisiin sodan jälkeen. Ruhrin aluetta kaavailtiin myös Ranskalle, Englannille ja kansainvälisesti hallituksi yhteissaaliiksi.

        I maailmansodan jälkeen paljastui jotain voittajien sanelurauhassa sodan oikeista tavoitteista. Saksa joutui juuri maksamaan suuret verot tullina kaikesta viemästään, kun taas voittajat saivat vapaasti viedä tuotteitaan Saksaan. Mielettömät sotakorvaukset määrättiin ja esim. koko kauppalaivasti ryöstettiin kaiken ulkomaan omaisuuden ja kultavarannon lisäksi. Muun muassa. Winston Churchill totesi 1919, että ”mikäli Saksa pystyy seuraavien 50 vuoden aikana käymään ulkomaankauppaa, olemme sotineet turhaan.” 1938 hän sanoi: ”Haluamme Saksan talouden tuhoamista lopullisesti”. Roosevelt oli Versaillesissa jo ja kannatti tällöin Saksan mahdollisimman huonoa kohtelua.

        Olisi mielenkiintoista kuulla perustelut näkemykselle, että juutalaisviha olisi ollut Saksan virallinen valtionideologia edes käytännössä. Tietääkseni esim. Stefan Scheil ei ole päätynyt tällaiseen lopputulemaan, vaikka antisemitismin osuuden entistä käsitystä vahvemmaksi 1800-luvun lopussa (huippukausi) havaitsikin. Tuskin tämäkään oli riittävä peruste Saksan tuhoamiselle. Sinun olisi keksittävä parempi veruke.

        Tykkää

  2. ”Ihminen on näet historiallisesti polygyyninen laji, jossa suurin osa miehistä ei ole päässyt lisääntymään, joten umpikujassa suuretkin riskit saattavat kannattaa.”

    Eikö ole melkoista liioittelua puhua ”suurimmasta osasta”, kun ihminen on ollut vain lievästi polygyyninen laji. Joidenkin miesten suuri riskinottokyky on tuskin seurausta tuosta lievestä polygyniasta.

    Tykkää

    • Jos naisista X % on päässyt lisääntymään, miehistä 30 – 50 % * X on päässyt lisääntymään. Siis osalla miehistä on ollut 2 – 3 ”vaimoa” ja muilla ei yhtään tai muuten jako on mennyt keskimäärin tähän malliin. Näin geenitestien mukaan. Jos naiset ovat tehneet syrjähyppyjä ”vaimottomille” miehille, tämän valossa ”vaimollisilla” on sitten ollut sitäkin enemmän vaimoja.

      Myös sukupuolten väliset pituuserot kertovat siitä, että miehillä valintapaine on selvästi suurempi kuin naisille – ainakin näin suuri pituusero kertoo siitä muilla nisäkkäillä, kun taas samanmittaiset ovat monogaamisia. Polyandrisuus on hyvin harvinaista ihmisillä, sitä esiintyy vain äärioloissa.

      Nykyään ihminen on näennäisesti vain lievästi polygyyninen laji, varmaan hyvä niin. Mielemme rakenne ei liene ehtinyt sopeutua siihen, vaan miehet ovat paljon riskihakuisempia, etenkin ne, jotka eivät ole päässeet lisääntymään.

      Sukupuolitettuja viittauksiani en tarkoittanut miessukupuolta vastaan. Molemmissa sukupuolissa on vikansa, esimerkiksi miesten sisäiset kemikaalit johtavat useammin väkivaltaisuuteen, naisten masennukseen tai henkiseen väkivaltaan. Tietysti tyttökin voisi tehdä samanlaiset veriteon mutta ei yhtä todennäköisesti.

      Vain erittäin surkeat yksilöt tällaisia rikoksia tekevät, eivät sukupuolet, eikä hyviä miehiä saa syyllistää huonojen teoista, sehän päinvastoin lannistaisi miesten enemmistöä toimimasta oikein. Eräiden itseään feministeiksi kutsuvien pahimpia rikoksia onkin se, että he syyllistävät niitäkin miehiä, jotka toimivat hyvin. Miesten enemmistö kuitenkin toimii paremmin kuin suuri osa naisista, myös feminismin näkökulmasta, prosentteihin en ota kantaa.

      Tykkää

  3. Mukavasti kirjoitettu blogi mielestäni. Yksi asia jäi kuitenkin kaivelemaan ja hieman ärsyttämään.
    Kirjoitit blogissasi seuraavasti: ”Nuorten miesten korkea testosteronitaso ja pätemisentarve vielä korostavat tätä ilmiötä.” Haluisin sinun perustelevan tarpeesi yleistää kyseisen asian. Mielestäni suurin osa oman paikkakuntani nuorista miehistä pystyvät hyvin sisäistämään toisten ihmisten näkökulmat ja eikö kyseisen asian yleistäminen ole hieman feminististä tässä tapauksessa? Tarvitseeko koulumurhan pohdiskelussa tosiaan arvioida miehiä ja naisia erikseen? Eikö nuorella naisella voi olla pätemisen tarvetta ja miksei nainenkin voisi suorittaa koulumurhan?

    Tykkää

  4. Oliko Auvinen koulukiusasttu ja oliko sillä merkittävää tekemistä koko asian kanssa. Minä olen ymmärtänyt, että mies oli hiljainen, muttei erityisen kiusattu. Enemmän vaikuttaa varhaiset ihmissuhteet kuin koulukiusaaminen. Ihmiset tulevat kiusatuiksi jos heillä on erikoinen luonne tai heikot sosiaaliset kyvyt. Perusturvalliset ja terveet ihmiset myös selviävät kiusaamisesta melko hyvin.

    Tuskin pekka auvisen tarve kumpuaa tarpeesta asettua yläpuolelle. Tai samanlaista riittämättömyyden tunteista kumpuavaa pätemistä on monilla jampoilla.

    Tykkää

  5. Olio on täydellinen raukka, paska selkään ampuja. Ainoa hyvä hoito mitä olio toteutti oli itsensä ampuminen. Tämän itsensä ampumisen tämä raukka paska olisi voinut toteuttaa jo heti kotiovella ja mielellään sisäpuolella. Raukka paska, kun ei osaa ajatella edes oman perheen tulevaisuutta tällaisen raukkamaisen teon jälkeen. Vaikka vanhemmat ovat jättäneet hänet yksin (en voi tietää) niin tuskin pikkuveli olisi ansainnut tätä.

    Ajatukset politiikkaan tai koulukiusaamiseen ovat liioiteltuja. Raukka paska, selkään ampuva olio ei voi ajatella laajemmin mitään muuta, kuin omaa tekemistä ja sen oikeuttamista. Romantiikkaa, mikäli oliolla olisi ollut olisi olio yrittänyt tehdä pornofilmin kastemadon kanssa sitten halukkaasti sotkeentunut jonkun muun omaa sukuaan olevan nilviäisen kanssa.

    Ainoa mahdollisuus ennakoida tällaiset tapaukset on sotkea suohon kaikki raukkamaiset paskat oliot tai sitten viedä saunan taakse ja lopettaa ennen syntymää.

    Tykkää

    • ”Ainoa mahdollisuus ennakoida tällaiset tapaukset on sotkea suohon kaikki raukkamaiset paskat oliot tai sitten viedä saunan taakse ja lopettaa ennen syntymää.” Näin kirjoitit.

      Mielestäni tämän kaltaisiin tregedioihin on turha vastata väkivallalla. Ennakoinnista siis on turha puhua ”saunan takana”, kyseiset henkilöt eivät rankaisuhetkellä olisi vielä tehneet mitään rankaisemiseen ”oikeuttavaa”.

      Parempaa ehdotusta minulla tuskin on tarjota, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että toimettomuus ja asioiden uudelleenajattelu on parempi toimintamalli, kuin surun ja hämmennyksen aiheuttaman aggression mielivaltainen purkaminen.

      Lisäksi en ainakaan henkilökohtaisesti ole valmis elämään maassa, jossa moisen toiminnan aiheuttamat arvaamattomat – vähintäänkin negatiiviset – vastareaktiot astuvat kuvioihin.

      Tykkää

Jätä kommentti