Kreikkalaiset saavat vuodessa 14 kuukauden palkan + bonusta tulosta töihin ajoissa sekä ilmaiset lennot. Vastineeksi 110 miljardin euron tuestamme (josta tosin 30 mrd IMF:ltä) saamme ”kreikkalaisten sanan” pienentää vajeen 3,6 %:iin vuonna 2014 (nyt 13,6 %). Vähiten kapitalistiset euromaat kärsivät kriisistä pahimmin.
Palkkoja ja eläkkeitä leikataan, veroja kiristetään ja silti velka nousee 150 %:iin BKT:sta. Ellei Kreikka suostuisi paketin ehtoihin, se tekisi Martin Wolfin mukaan konkurssin, koska jo nyt markkinoiden korkovaatimus on noussut 6,5 % yli normaalin. Paketin motiivina on Euroopan rahalaitosten pelastaminen – ja juuri epäsuorilla pelastuslupauksillaan poliitikot ovat houkutelleet rahalaitokset lainaamaan Kreikan kaltaisille holtittoman taloudenpidon maille. Onko tässä mitään järkeä?
Ovatko Tukiaiset Kreikalle pienin paha
Professori Vesa Puttosen mielestä euromaiden pelastuspaketti Kreikalle oli välttämätön. Toisaalta hän tuskin tarkasteli vaihtoehtoa, jossa pelastuspaketin epäämisen yhteydessä tehtäisiin isoja rakenteellisia muutoksia, esimerkiksi euromaat tai EU sitoutuisivat luopumaan pysyvästi tuontyyppisestä sääntelystä, jolloin moraalikato (moral hazard) vähenisi.
Mikäli tällaisen ei riitä poliittista tahtoa, pelastuspaketti saattaa olla pienin paha. Toisaalta ajan mittaan saatetaan tarvita jopa yli 1000 miljardin euron pelastuspaketti Etelä-Euroopan maille, mistä Suomen osuus olisi kymmeniä miljardeja, Saksan ehkä 500 miljardia. Tällaisista lainoista maksetaan takaisin arviolta 25 – 50 %. Siis Suomen tappioksi jäisi ehkä miljardi euroa tämänkertaisesta paketista, kenties kymmeniä miljardeja myöhemmin.
Eräiden arvioiden mukaan maiden kaatuminen tuottaisi vieläkin suuremmat kustannukset. Tämä lienee totta erillään tarkasteltuna, mutta nykyisestä takauspolitiikasta luopuminen saattaisi pakottaa maat mitoittamaan menonsa paremmin tulojen mukaan, jolloin pitkällä aikavälillä irtisanoutuminen pelastuspaketeista saattaisi olla vielä parempi ratkaisu – vaan onko se poliiittisesti realistista?
Kunnon vakuudet
Marjo Matikainen-Kallström vaati, että Kreikan omaisuutta tulisi antaa vakuudeksi lainalle, esimerkiksi valtionyrityksiä (HS 4.5.10). Tämä lienee oikea lähtökohta, mutta sitä ei näytä nyt tapahtuvan.
Tarvittaisiin ratkaisu, jossa Kreikka joutuu itse maksamaan menonsa tai ainakin tietää, että tulevaisuudessa on varmasti niin, ja jossa muut maat saisivat saman opin. On vaikea nähdä, että tämä onnistuu muuten kuin epäämällä tukiaiset tai vaatimalla niitä vastaan täydet vakuudet ja ehkä myös ehtoja taloudenpidolle. Lainarahaa pitäisi antaa tipoittain menonleikkauksia ja vakuuksia vastaan.
Moraalikato = auttaminen luo avuntarvetta
Muussa tapauksessa kreikkalaiset eivät vastaa vajeeseensa supistamalla menoja ja tekemällä töitä vaan tuhlaamalla, huijaamalla, mellakoimalla ja lakkoilemalla työnteon sijaan, tietäen vastapuolen pehmeämmäksi. Taloustieteessä tämän nimi on moraalikato – moral hazard.
Kaikki asiantuntijat tietävät, että mitä enemmän annetaan rahaa tuhlureille, sitä enemmän tuhlureita ja tulevia kriisejä.
Ellei Kreikka myy omaisuuttaan lainojensa maksamiseksi, pantatkoon saarensa, myykööt velkojat ne vaikka Turkille, elleivät kreikkalaiset kääri hihojaan ja ala paiskia töitä ja karsia menoja. Espanja, Portugal ja Italia joko ottaisivat opikseen varoittavasta esimerkistä tai kokekoot saman.
Kapitalismi suojaa kriisiltä
Jotkut ovat syyttäneet pankkeja ja kapitalismia kriisistä. Syyllisiä ovat kuitenkin poliitikot, valtiot ja talouden sääntely, antikapitalismi.
Vähiten kapitalistiset EU-maat Italia (Euroopan 35., taloudellisen vapauden indeksi 62,7) , Kreikka (34., 62,7), Bulgaria (36., 62,3) sekä samaan päähän kuuluvat Portugal (28., 64,4) ja jossain määrin Espanja (19., 69,6) ovat kärsineet kriisistä eniten, mutta Bulgariaa on suojannut oman valuutan kurssin lasku. Euromaista ainoa lievemmällä selvinnyt tämän pään maa on Ranska (30., 64,2). Muut maat ovat huomattavasti kapitalistisempia, niistä vähiten kapitalistisena huonoimpana Saksa (12., 71,1).
Sääntely johtaa korruptioon, ja korruptiolla myös Kreikan sosialistipääministeri selittää maan holtitonta taloudenpitoa WSJ:ssä (artikkelin korruptiokäyrä menee melkein suoraan vastoin taloudellisen vapauden indeksiä, joka muuten selittää suoraan 71 % korruptoitumattomuudesta).
Euroopan kapitalistisimmat maat ovat selvinneet kriisistä vähimmällä. Baltian maissa annettiin palkkojen joustaa, ja jo nyt palkat ovat olleet jonkin aikaa taas nousussa – kaikkiaan reaalista palkkanousua on tapahtunut Virossa (7., 74,7) talouden vapauttamisen jälkeisten 15 vuoden aikana 8,25 % vuodessa kriiseistä huolimatta. Tämä johtuu siitä, että Viro on ylivoimaisesti taloudellisesta vapain maa Itä-Euroopassa, Suomen tasoa, ja työmarkkinoiltaan vieläkin vapaampi – ammattiliitoilla ei ole ollut juuri vaikutusta talouteen ja palkkoihin.
Euromaistakin suhteellisen kapitalistinen enemmistö on selvinnyt erityisen hyvin ainoana poikkeuksena Irlanti. Yhdestä keskinkertaisesta poikkeuksesta huolimatta taloudellinen vapaus selittää suurimmaksi osaksi (korkea selitysasteluku) talouden kestokyvyn.
Finanssikriisi johtui tunnetusti siitä, että USA painoi seteleitä niin, että syntyi ensin pörssikupla ja sen puhjettua 2000-luvun alussa Fed painoi lisää rahaa kriisin välttämiseksi, jolloin syntyi asuntokupla. Clinton ja Bush olivat pakottaneet pankit lainaamaan kaikkein köyhimmille valtavia asuntolainoja, joten asuntolainakriisi saatiin kaupanpäällisiksi. Sääntelymuutoksiin sopeuduttiin uusilla finanssi-innovaatioilla, joiden oppirahat tulivat valtion luoman kriisin päälle: yksityissektorillakin tehtiin virheitä. Lisäksi kestämättömän valtiontalouden ongelmat tulivat silmille.
Britannialle konkurssi teki hyvää
Britannian työväenpuolue ajoi tuon kuoliaaksi säännellyn maan 70-luvulla konkurssiin ja IMF:n holhoukseen kunnes Thatcherin suhteellisen talousliberaali politiikka nosti maan maailman johtotähdeksi, jonka politiikkaa USA seurasi perässä, pian monet muut oikeistolaiset ja vasemmistolaiset maat, ja siksi nyt maailmassa on satoja miljoonia köyhyydestä vapautuneita ihmisiä, elintasomme on paljon entistä korkeampi ja ihmiset ovat paljon entistä vapaampia, muutenkin kuin taloudellisesti.
Kreikka: 14 kuukauden palkka + bonus, jos tulet ajoissa töihin, eläkkeelle nelikymppisenä
Kaikki kreikkalaiset saavat vuodessa palkan 14 kuukaudelta. Lisäbonuksia saa siitä, jos joutuu käyttämään työssään tietokonetta tai tulee ajoissa töihin. Valtion virkamiehet saavat jäädä eläkkeelle nelikymppisinä. ” Kreikassa virkamiehet perheineen ovat voineet matkustaa ilmaiseksi ympäri maailmaa Olympic Airwaysin koneilla.” Valtio omistaa 74 turhaa, kuljetukseen ja hankintaan erikoistunutta yhtiötä, joissa työskentelee liikaa väkeä (vallanpitäjien suosikkeja?) ja jotka tekevät tappiota.
MTV3.fi
Friedman vastusti euroa: valuuttajoustoa tarvitaan
Milton Friedman vastusti euroa. Hänestä Euroopan taloudet ovat niin jäykkiä, että valuuttakurssin kaltaisista hinta- ja palkkajoustomekanismeista ei pidä luopua. Tällä linjalla Ruotsin liberaalit (siis liberaalit, ei vasemmistoliberaali Liberala folkspartiet) kampanjoivat euroa vastaan ja saivat vaa’ankielenä kaadettua sen kansanäänestyksessä – jopa Ruotsin kokoomuksen nuorisojärjestö äänesti euron vastustamisen puolesta.
Näkemyksiä kriisistä
Vapaasana.net 
Taloustieteellisesti tarkasteltuna on taas mopo hieman karannut käsistä, hauskaa viihdettähän nämä ovat kieltämättä. Paras kohta on ehkäpä tuo mahtipontinen julistus, että taloudellisen vapauden indeksissä menestys suojaa kriiseiltä ja sitten pitkä litania poikkeuksia, joista Talouden vapauden indeksin ykkönen Irlanti, on yhdessä karmeimmista tilanteista euroopassa…
Kreikan sosialistiministerikin on saatu ujutettua mukaan, muistini mukaan maassa on ollut 2000-luvulla oikeistohallitus ja nykyinen hallitus valittiin 2009 vasta valtaan, kai pitkälti maan huonon tilanteen ansiosta.
Ps. Kuka tämä suuri viihdyttäjä, Harri Huhtala on? Onko kyseessä tuo moukrarinheittäjä, jota google tarjoaa ensimmäiseksi?
TykkääTykkää
Jos tarkoitat oikeistolla jotain markkinaliberalismia noudattavaa/ajavaa/tai edes kannattavaa hallitusta niin metsään menee. Euroopassa on vain erivärisiä sosialistipuolueita. Puolueita, jotka uskovat omnipotenttiin valtioon, valtioon joka mahtitoimillaan ratkoo kansalaisten päivittäisiä (mm. taloudellisia) ongelmia.
Nämä puolueet erottautuvat vain viiteryhmänsä mukaan: työläiset, talonpojat, kauppiaat ja koulutettu keskiluokka. Käytännön politiikassa niillä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia ominaisuuksia: ’(sosiaali)valtio yli yksilön’, ’valtion pitää tukea suosikkejaan’, ’puoluetuet on hyvä asia’, ’markkinataloutta on valtion säädeltävä’. Politiikan erot ovat vain suosikeissa keitä tuetaan muiden kustannuksella.
Oikeiston puute on myös Yhdysvaltain ongelma. Norsuilla ei ole vapaista markkinoista mitään käsitystä tai todellista halua ajaa markkinaliberalismia. Syykin on selvä: käytännössä poliitikot ovat oppineet sosialismin lukuisat edut valtaeliitille. Nimittäin rajattomat mahdollisuudet massiiviselle korruptiolle. Kansalta voi ostaa ääniä näiden omilla rahoilla.
Koko maailma tarvitsee oikeistolaista ideologiaa. Oikeat yhteiskuntateoriat ja hyvän hallinnon reseptit on ollut kasassa jo ajat sitten, mutta teoria ei vetoa kansaan. Tarvitaan ideologia.
TykkääTykkää
”Jos tarkoitat oikeistolla jotain markkinaliberalismia noudattavaa/ajavaa/tai edes kannattavaa hallitusta niin metsään menee. Euroopassa on vain erivärisiä sosialistipuolueita. Puolueita, jotka uskovat omnipotenttiin valtioon, valtioon joka mahtitoimillaan ratkoo kansalaisten päivittäisiä (mm. taloudellisia) ongelmia. ”
Yleisesti kukaan ei määrittele oikeistoa niin että tuloksena on ettei Euroopassa tai Yhdysvalloissa ole oikeistopuolueita, toki sinä voit määritellä oikeiston ihan omalla tavallasi, vaikka 99.9 prosenttia ihmisistä on täysin eri mieltä. Minäkin voin määritellä käsitteitä miten lystään, vaikka kutsua kukkoa kanaksi jne. Toinen asia onko tuossa mitään järkeä.
Mitä tulee viimeiseen lauseeseen, niin jokainen edes auttavalla tasolla taloustieteeseen on tutustunut ymmärtää että vapaa markkinatalous ei toimi, ja tuottaa niin moraalisesti kuin ihmisten hyvinvoinnin kannalta täysin kestämättömiä lopputulemia. Tämä on myös syy miksi juuri kukaan ei haikaile vapaan markkinatalouden perään. Käsitykset toki poikkeavat siitä kuinka paljon markkinoiden usein tuhoisille voimille tulee antaa valtaa ja kuinka tiukasti niitä tulee kahlita parhaan lopputuleman saamiseksi. Tai tarvitsemmeko markkinoita lainkaan.
TykkääTykkää
”Mitä tulee viimeiseen lauseeseen, niin jokainen edes auttavalla tasolla taloustieteeseen on tutustunut ymmärtää että vapaa markkinatalous ei toimi, ja tuottaa niin moraalisesti kuin ihmisten hyvinvoinnin kannalta täysin kestämättömiä lopputulemia.”
Älä nyt viitsi. Olet ottanut pari lieveilmiötä ja yrität niillä nyt perustella, että markkinatalous ei toimi, vaikka se on toiminut – poliitikkojen jatkuvasta perseilystä huolimatta – viimeiset 200 vuotta. Joillakin ulkoisvaikutuksilla, finanssikriiseillä tai valtioiden velkaantumisilla ei todellakaan argumentoida markkinataloutta vastaan (paitsi korkeintaan ilmansaasteiden tapauksessa).
Ja nyt kun jatkuvasti viittailet taloustieteeseen (aivan kuin kyseessä olisi jokin eksakti tiede), niin kyllä minäkin voin vedota vaikkapa johonkin yleiseen tasapainoteoriaan (turha matemaattinen mallinnus Smithin ”näkymättömästä kädestä”) ja väittää, että kunhan kaikki yksityistämällä saatetaan hintamekanismin piiriin, niin talous toimii aina ja kaikkialla tehokkaasti.
”Tämä on myös syy miksi juuri kukaan ei haikaile vapaan markkinatalouden perään.”
Ihmiset eivät kannata vapaata markkinataloutta, sillä moni heistä kuvittelee olevansa riippuvainen nykyisestä hyvinvointivaltiosta. Perusargumentti esimerkiksi koulutuksen yksityistämistä vastaan on, että kenelläkään ei olisi rahaa lukukausimaksuihin. (Ei tietenkään ole, kun valtio vie yli 50% tuloistasi.)
TykkääTykkää
”Mitä tulee viimeiseen lauseeseen, niin jokainen edes auttavalla tasolla taloustieteeseen on tutustunut ymmärtää että vapaa markkinatalous ei toimi, ja tuottaa niin moraalisesti kuin ihmisten hyvinvoinnin kannalta täysin kestämättömiä lopputulemia.”
Ja mistähän tuon opit? Minä en pidä itseäni mitenkään markkinafanaatikkona (en esim usko, että säätely aiheuttu kriisin), mutta sosialismi on aiheuttanut eniten kuolemia viimeisellä vuosisadalla (tai -tuhannella for that matter). Voin jopa todistaa väitteeni, jos kiinnostaa. Luvut ovat jossain kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin ehkä miljardeihin. Markkintalous ja ihmisten vapaus on mahdollistanut sen että sinäkin voit esittää mielipiteitäsi täällä, nimittäin vapaan talouden mahdollistama tehokkuuden, joka puolestaan mahdollistaa, sen että ei tarvita enää 19/20 kasvattamaan ja kuokkimaan pelto eläekseen.
Ja olen lähes 100% varma ettet tiedä mikä on laskenta-argumentti, se on KAIKEN sosialistisen höpötyksen iänkaikkinen epätehokkuusongelma. Sen jälkeen kuin Mises sen sanoi, ei sitä vastaan ole esitetty oikein mitään järkevää, epistemelogiset ongelmat erikseen. Ihan tässä nyt näin itävaltalaisten puolesta.
Kun sanot ”vapaa markkinatalous ei toimi”, luot olkinuken joka on oikein ovela ja epärehellinen argumentointikone. Nimittäin nykyinen suomi viimeiset 100v on vapaa markkinatalous jos sitä verrataan vaikka johonkin Zimbabween tai Pohjois-Koreaan. Olemme silti top20:ssa taloudellisen vapauden indeksissä. Jos et täsmennä mitä täsmälleen tarkoitat, väitteesi on turha.
Ja jos kerran vastustat vapaata markkinataloutta niin sano mitä ajatuksia kannatat joten pääsemme väittelemään järkevästä substanssista.
Ja älä mussuta että Kreikassa oli oikeistopuolue voimassa ja liberaaleilla olisi jotain tekemistä asian kanssa. Jos tunnustukselliset liberaalit olisivat voimassa ko. valtio ei koskaan hankkisi yli 100%/BKT velkaa, ja ajautuisi de facto konkurssiin. Vai oletko lukenut täältä paljonkin artikkeleita, joissa kannustetaan aloittamaan miljardien valtionprojekteja ja mahdottomia eläkejärjestelyjä. Minusta tuntuu, ettet tiedä oikein mitä liberaalit ovat ja jotenkin yrität yhdistää ne yleisiin oikeistopuoleisiin että saat sopivan olkinuken. Vähän kuin syyttäisi eläinsuojelijoita (WWF jne.) vihreiden typeryyksistä.
Ennemmin tai myöhemmin valtiollinen eläkejärjestelmä tod. näk. kaatuu ja sitten sinullekin selviää mitä se sosialismi teettää ja minkälainen ponzi-huijaus koko järjestelmä on. Mark my words.
ps. En ole liberaali tai libertaristi, enkä tiedä edes miksi vastailen näin typerille trolleille.
TykkääTykkää
”Paras kohta on ehkäpä tuo mahtipontinen julistus, että taloudellisen vapauden indeksissä menestys suojaa kriiseiltä ja sitten pitkä litania poikkeuksia, joista Talouden vapauden indeksin ykkönen Irlanti, on yhdessä karmeimmista tilanteista euroopassa…”
Pelkkä nykyinen sijoitus taloudellisen vapauden listalla ei tietenkään riitä, vaan sijoituksen olisi pitänyt olla pidemmän aikaa hyvä, jotta kansalaiset olisivat ehtineet keräämään varallisuutta, jonka avulla selvitä kriisistä. Tietääkseni Irlanti vapautti talouttaa merkittävästi vasta vähän aikaa sitten, mikä laittoi kyllä elintason kasvamaan, muttei auttanut vielä tarpeeksi rikastuttamaan kansalaisia pahan päivän varalle. Sellaiseen kun voi mennä helposti parikin sukupolvea.
TykkääTykkää
Ehkä noita random-kommenttien lainaamista vois välttää.
”Euromaistakin suhteellisen kapitalistinen enemmistö on selvinnyt erityisen hyvin ainoana poikkeuksena Irlanti. Yhdestä keskinkertaisesta poikkeuksesta huolimatta taloudellinen vapaus selittää suurimmaksi osaksi (korkea selitysasteluku) talouden kestokyvyn.”
Minusta tämä suora korrellaatio kapitalismin ja talouden kestokyvyn välillä on vähintäänkin epäilyttävä. Riippuu tietty miten suurella historiallisella marginaalilla ottaa, mutta Islanti, Irlanti, USA jne. ovat ehkä kapitalistisimpia maita ja joutuivat pahimpaan krisiin. Itävaltalaistenkin selittelyt Islannin kriisille on mielestäni naurettavia vaikka yleisesti ABCT voisi olla jopa uskottava teoria, jos en pitäisi itävaltalaisia muuten älyllisesti epärehellisiä fanaatikkoina, joille positivismi ja kaikki empiirinen evidenssi on jotenkin tarpeeonta.
Asiat pitää pilkkoa sopivasti. Esim. maat joilla on jäykät ammattiliitot (kuten Suomi) kestää luonollisesti kauan uudistaa talousrakenteensa, mutta empiirinen evidenssi mielestäni näyttää, että skandinaaviset valtiot kuten Suomi ja Ruotsi korkealla finanssisektorin säätelyillä vältti ko. sektorin tuhoutumisen. Valtiot kuten Islanti ja USA ideologisen palon innoittamina antoivat de facto sektorin säännellä itseään. En ymmärrä miksei finanssisektorin säätelyyn voisi osallistua jotenkin älyllisellä rehellisyydellä täälläkin. Minusta vapaasanalla on järkevää sanottavaa monissa muissa asioissa.
Esim. Liberalisimwikin ja vapaasanan selittelyt talouskriisin syille voisi esittää vähän tasapuolisemmin eikä chicagolaisten teorioita faktoina.
TykkääTykkää
”Minusta tämä suora korrellaatio kapitalismin ja talouden kestokyvyn välillä on vähintäänkin epäilyttävä. Riippuu tietty miten suurella historiallisella marginaalilla ottaa, mutta Islanti, Irlanti, USA jne. ovat ehkä kapitalistisimpia maita ja joutuivat pahimpaan krisiin.”
Pitää tietenkin muistaa, että maailman finanssisektorin sydämessä sykkii valtion monopoliin perustuva rahajärjestelmä. Talletustakuut (poistaa kuluttajilta insentiivin valita pankkinsa laadun mukaan), implisiittiset takuut rahoituslaitoksille (poistaa pankeilta insentiivin noudattaa varovaisuutta), keskuspankkien noudattama korkopolitiikka (hyödykkeen – tässä tapauksessa rahan – tarjonta muodostuu poliittiseksi kysymykseksi) jne. ovat niin periaatteellisella tasolla markkinatalouden perusperiaatteiden vastaisia, että finanssisektorin toimivuudesta on paha vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä markkinatalouden toiminnasta.
TykkääTykkää
”Markkintalous ja ihmisten vapaus on mahdollistanut sen että sinäkin voit esittää mielipiteitäsi täällä”
Eniten saan olla kiitollinen niistä valtavista valtiontuista, joilla pääosin mahdollistettiin kylmän sodan aikoihin näihin laitteisiin johtaneet teknologiset innovaatiot. Muutoin varmaan minun olisi mahdoton sivistää teitä, ja Norbergin uusinta julkilausumaa joutuisi odottelemaan postiluukusta pitkään, malja tukipolitiikalle siis.
”Ja mistähän tuon opit? Minä en pidä itseäni mitenkään markkinafanaatikkona (en esim usko, että säätely aiheuttu kriisin), mutta sosialismi on aiheuttanut eniten kuolemia viimeisellä vuosisadalla (tai -tuhannella for that matter). Voin jopa todistaa väitteeni, jos kiinnostaa. Luvut ovat jossain kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin ehkä miljardeihin.”
Poju lueskellut jotain epätieteellistä kommunismin mustaa kirjaa? Vaikka olettaisimme että ne luvut pitäisivät paikkaansa, niin lainaten taloustieteen nobelistia Amartya Seniä, voin sanoa että pelkästään yhdessä kapitalistisessa demokratiassa Intiassa, on kuollut samoja mittareita käytettynä enemmän ihmisiä kuin kommunismin mustan kirjan maissa yhteensä. (Vasta-argumenttina tulemme todennäköisesti näkemään vanhan tutun taloudellisen vapauden indeksin ja selityksen että Intia ei ole siinä tarpeeksi korkealla, tosin samalla analogialla totaalitäärisen kommunismin puolustaja voisi jollakin omalla Stalin indeksillä väittää että esimerkkinne maat eivät olleet tarpeeksi kommunistisia, mikä ei ole vaikeaa..)
Mitä tulee esittämääsi kritiikkiin, niin muistutan mitä olen jo aiemmin sanonut. Vastustan keskusjohtoista kommunismia yhtälailla mitä kapitalismia ja vapaata markkinataloutta, kumpikin johtaa karmeaan lopputulokseen niin moraalisesti kuin hyvinvoinnin kannalta. Historiallisestikin ajatellen Libertaarit sosialistit ovat olleet ensimmäisiä ja kiihkeimpiä keskusjohtoisen kommunismin vastustajia, niin taloustieteellisten kuin moraalisten argumenttien puolesta. Mitä taas tulee jopa teidän idoleistanne älyllisimpiin, kuten Milton Friedmaniin, niin hänkin esim Capitalism ja Freedom kirjassa näkee todennäköisesti tarkoitushakuisesti tai sivistymättömyyttään vaihtoehdot yhteiskunnan järjestämiseen hyvin suppeasti.
Hienoa että kiinostus heräsi, voin tosiaan opettaa teille hieman taloustiedettä. Tunnen nimittäin sympatiaa tilannettanne kohtaan, itsekin omasin lukiopojuna hyvin konservatiivisia ajatusmalleja, nuo Norberg yms. propagandiestien jututhan kuulostavat ihan hyvälle, mikäli perustietämys taloustieteestä on ohutta, pinnallisestihan nuo näyttävät varsin loogisilta ja fiksuilta, kuten on tarkoitettukin. Kyseinen roskahan tuotetaan erittäin hyvällä rahoituksella olevien äärioikeistolaisten ajatushautomoiden toimesta ja niiden tarkoitus on esittää infromatiisten mainosten tapaan nopealta kädeltä hyviä argumentteja ”oikeiden” tarkoitusperien ajamiseksi. Mutta kuten mainoksissakin, noissakin faktasisältö ei useammin kestä kovin syvällistä tarkastelua, valitettavasti se että noita kykenee kyseenalaistaa edellyttää useassa kohdin sitten korkeampaa koulutustasoa ja syvällisempää analyysiä. Minullekin kyseinen vaihe tuli tutustuttuani yliopistotasolla taloustieteeseen ja ymmärrettyäni sen riippuvuuksia kompleksisemmalta tasolta. Eiväthän nykyään valtavirran taloustieteilijätkään kiistä sinänsä markkinoiden epäonnistumista useissa kohdin, kyse on vain painotuseroissa siinä missä vanhoillinen konservatiivinen linja vain painottaa hallituksen epäonnistumisen vaaroja ja sitä kuinka politiikot ja byrokraatit uhraavat tehokkuuden henkilökohtaisille asioilleen ja itseasiassa voivat luoda vielä pahempaa tehottomuutta ja ongelmia, mitä onnistuvat poistamaan, valtavirran liberaalin linjan taloustieteilijät painottavat, kuinka paljon markkinoiden epäonnistumisesta aiheutuvaa tehottomuutta voidaan poistaa hallituksen politiikalla, jos vain liike-elämän vastarinta kyetään kukistamaan. Itse en ole halunnut lähteä epäonnistumisten välttämisen linjalle, vaan poikkean tässä kohdin valtavirrasta ja haen ultimaattisesti parempaa ratkaisua ja uskoisin sen löytyvän sosialismista, mutta järjestäisin sen hyvin toisella lailla mitä kommunismissa.
Ajattelin tulevaisuudessa julkaista enemmän artikkeleita niistä ongelmista mitä vapautettut markkinat rakenteellisesti sisältävät, niin jopa alkeellisimpien moraaliarvojen puolesta, kuin sen rakenteellisen huomattavan tehottomuuden ja resurssien väärän allikoinnin, joka sisältyy markkinoihin.
Minulla on kiirettä hieman työasioiden kanssa, joten katsotaan koska julkaisen teille opettavaa materiaalia, mutta voitte sitä ennen tutustua vanhempaan materiaaliin.
Ensimmäisenä kirjoitus oikeudenmukaisuudesta, joka nostaa esille sen miten teidän kannattamanne taloudellisen oikeudenmukaisuuden käsitys, johtaa väistämättä karmeisiin lopputulokseen moraaliselta kannalta, mikäli oletetaan että moraalikäsitykset ovat suht inhimmilliselllä tasolla tarkastelevalla henkilöllä. Viimeisenä esittelen myös itse kannattamani käsityksen muutamalla lisäyksellä.
http://alekhine13.blogspot.com/2010/02/oikeudenmukaisuudesta.html
Seuraavassa kirjoituksessa esitellään ikäänkuin liitteenä äskeiseen yksinkertaistettu viljamalli, joka havainnollistaa miten työ-ja luottomarkkinat johtavat moraalisesti hyvin sairaaseen tilanteeseen rakenteellisesti. Myös tarkemmat ja monimutkaisemmat vastaavat mallit ovat vahvistaneet samat johtopäätökset.
http://alekhine13.blogspot.com/2010/02/yksinkertainen-viljatalous.html
Seuraavassa jutussa käsitellään markkinatalouden ongelmia ulkoisvaikutusten kautta ja kuinka markkinat johtavat tehottomaan lopputulokseen.
http://alekhine13.blogspot.com/2010/02/markkinatalouden-ongelmia.html
Seuraavassa kirjoituksessa paneudutaan julkisten hyödykkeiden ongelmaan, lopussa hauska esimerkki pesuaineista käytännön maailmasta. Lisäksi liitteenä vielä aihetta havainnollistava peliteoreettinen esitys, jossa seikkailevat vapaamatkustajat nimeltään Sauli ja Jyrki.
http://alekhine13.blogspot.com/2010/02/julkisten-hyodykkeiden-ongelma-julkinen.html
http://alekhine13.blogspot.com/2010/02/peli.html
Bonuksena vielä kaksi kirjoitusta, jossa vertauskuvallisesti perseraiskataan Milton Friedmania argumenttien tasolla, lähtien hänen kirjastaan Capitalism and Freedom, joka on muuten hieno kirja, yhdenkin sivun lukeminen siitä avartaa varmasti enemmän kuin 1000-sivua Norberg pelleä.
http://alekhine13.blogspot.com/2009/12/miltonin-noyryytys_01.html
http://alekhine13.blogspot.com/2009/12/miltonin-noyryytys-2.html
TykkääTykkää
Tietotekniikan välineet keksittiin kapitalistisissa eikä sosialistisissa maissa – kuten melkein kaikki muukin lääkkeistä uusiin taiteisiin, myös kylmän sodan aikana.
”yhdessä kapitalistisessa demokratiassa Intiassa, on kuollut samoja mittareita käytettynä enemmän ihmisiä ”
Intia oli hyvin sosialistinen, mikä tappoi tuhottomasti ihmisiä, kunnes 1980-luvun lopulta alkaen alkoi liberalisoida talouttaa, vaikkei ole vieläkään kovinkaan talousliberaali. Silti tämäkin liberalisointi on pelatanut tavattomasti ihmishenkiä.
http://liberalismi.net/wiki/Intia
Kommunismin musta kirja on johtavien kommunismintutkijoiden kirjoittama kirja. Vasemmistolaiset tutkijat kirjoittivat sen Neuvostoliiton arkistojen avauduttua, jotta oikeistolaiset eivät saisi kunniaa vastaavasta. Toisin kuin artikkelit, kirjan esipuhe lipsahtelee välillä epävarmojen tulosten puolelle, mutta tuo esipuheen 100 miljoonaa kommunismin uhria on oikea suuruusluokka, ja sittemmin esiin tulleen tutkimustiedon valossa saattaa olla jopa alakanttiin – useita isompiakin arviota ovat asiantuntijat esittäneet, joitain pienempiäkin.
Kapitalistisissa maissa menee suunnilleen joka sektorilla paremmin kuin sosialistisissa maissa, ja tämän korrelaation takana on monesti osoitettu olevan selvä kausaliteetti. Enpä usko, että sinäkään haluaisit asua sosialistisissa maissa. Minä ja etenkin libertaristit asumme mieluummin Suomen kaltaisissa kapitalistisissa maissa, joskin libertaristit haluaisivat vieläkin kapitalistisempiin – no, minustakin Suomi saisi olla joissain suhteissa kapitalistisempi, mm. työmarkkinoiden suhteen, kun taas haittaveroja kelpuuttaisin enemmän.
En ole sitä mieltä, että kapitalismin aste yksin selittää herkkyyden tällaisille kriiseille, mutta selitysaste on korkea.
Pankkisektorin sääntelyssä kirjoittaja saattaa olla sikäli oikeassa, että kun tietyt asiat säännellään valtion vastuulle, ”second best” saattaa olla, että samaan syssyyn sitten säännellään jonkin verran pankkien toimintaehtojakin, ja saattaa olla, että USA teki sitä joissain suhteissa liian vähän. Hyvin kiistatonta kuitenkin on, että USA:n valtion harjoittama sääntely oli pitkälti vastuussa sekä finanssikriisin puhkeamisesta että sen syvyydestä.
Islannin valtion rahat ovat menossa siihen, että se menee vapaaehtoisesti yksityisen pankkibisneksen maksumieheksi. Ei ehkä olisi pitänyt ennalta antaa implisiittisiä takuita tällaisesta, vaan olisi ehkä pitänyt opettaa pankit toimimaan kapitalismissa, niin ne olisivat luultavasti päätyneet aivan toisenlaisiin järjestelyihin pahan päivän varalle. Täydellistä järjestelmää ei tosin olekaan.
Markkinoiden epäonnistumisia siinä mielessä, että joku vaikkapa ei osaa valita kaupasta itselleen sopivinta hammasharjaa, on tietysti loputtomasti. Teoriassa valtion sääntely voisi parantaa näitä lopputuloksia. Käytännössä se kuitenkin aiheuttaa paljon enemmän haittoja.
Voi olla, että voidaan poimia joitain yksittäisiä asioita kuten haittaverot tai järjestetyt avioliitot, joilla saadaan käytännössäkin enemmän hyötyä kuin haittaa aikaan, mutta tällaisessa hommassa pitää olla varovainen.
Tietysti niissä voi tulla vastaan tilanteita, joissa jotkin yritykset pistävät hanttiin yleisen edun vastaisesti aivan kuten muutkin eturyhmät kuten ammattiliitot, potilasjärjestöt, erityisjärjestöt, virkamieskunnat ja poliitikot tekevät. Yleensä eturyhmät voittavat yleisen edun, joten on parempi rajoittaa valtion toiminta asioihin, joissa se kiistattomimmin tuottaa vapaata toimintaa paremman lopputuleman.
Et varmaankaan kuvittele, etteikö tällä puolen näyttöruutua olisi omaasi korkeampi akateemisen taloustieteen tuntemus. Yleensäkin libertaristit ja muut liberaalit tuntuvat hallitsevan taloustieteen mennen tullen paremmin kuin sosialistit tai keskivertoakateemiset. Taloustieteilijät yleensä aloittavat vasemmistolaisina – kuten Friedrich Hayek – mutta vähitellen oppivat tajuamaan asioiden syitä ja seurauksia paremmin.
TykkääTykkää
”Tietotekniikan välineet keksittiin kapitalistisissa eikä sosialistisissa maissa”
Luetun ymmärtäminen, missä pelaa? En ole sosialismista tai kapitalismista puhunut tässäkohdin, mainitsin vain ne mittavat Yhdysvaltojen valtion tuet, jotka mahdollistivat tietotekniikan kehityksen. Toki tämähän oli sitä sosialismia varmaan vapausindeksin mittareilla.
”Intia oli hyvin sosialistinen, mikä tappoi tuhottomasti ihmisiä, kunnes 1980-luvun lopulta alkaen alkoi liberalisoida talouttaa, vaikkei ole vieläkään kovinkaan talousliberaali.”
Intiassa oli tietääkseni yksityisomistus sallittu tuolloin, ja maa luokiteltiin yleisesti taloudeltaan ei sosialistiseksi, esim. aiemmin mainitsemani nobel palkitun taloustieteilijän Armatya Senin mukaan. Hänhän vertaili muistaakseni mm. Kiinan ja Intian kehitystä ja havaitsi useassa kohdin molempien järjestelmien epäkohtia, mutta toisaalta Kiinan kehitys oli paikallisen hallinnon kohdalla monella mittarilla parempaa. Tuohon argumenttiin, että aina kun jossakin tapahtuu jotain pahaa niin syy löytyy liian huonosta menestyksestä vapauden indeksillä, käy samalla analogialla vastineeksi antamani Stalin indeksi, aina kun jossain tapahtuu pahaa voidaan perustella että syynä on liian vähän keskusjohtoista kommunismia, koska tuolle utopiatasolle ei olla koskaan reaalimaailmassa päästy, niin vertailukohtaa ei ole..
”Kapitalistisissa maissa menee suunnilleen joka sektorilla paremmin kuin sosialistisissa maissa, ja tämän korrelaation takana on monesti osoitettu olevan selvä kausaliteetti. Enpä usko, että sinäkään haluaisit asua sosialistisissa maissa.”
Olen tehnyt monessakohdin selväksi, että kannatan sosialismia ultimaattisena ratkaisuna, sekä vapaiden markkinoiden+ kapitalismin, että keskusjohtoisen kommunismin tuomiin moraalisiin ja taloustieteellisiin ongelmiin ratkaisuna. Mikäli olet hiemankaan tutustunut sosialistisiin maihin, tuo keskusjohtoinen suunnitelmatalous on niiden kaikkien lähestymistapana ollut ja kuten sanoin vastustan sitä. Väität siis minun kannattavan sellaista mitä todellisuudessa vastustan, näin ollen argumenttisikin ovat täysin tyhjiä. Haluaisin asua sosialistisessa ”maassa”, jonka talous järjestettäisiin toisella tavalla, mutta tämä tavoite on toki niin kaukainen, että keskityn ennenkaikkea päivänpoliittiseen talouskeskusteluun, kuten esim. mininipalkka hyvänä esimerkkinä.
”Markkinoiden epäonnistumisia siinä mielessä, että joku vaikkapa ei osaa valita kaupasta itselleen sopivinta hammasharjaa, on tietysti loputtomasti. ”
Ei ole yllättävää, että valitset esimerkiksi näin ”harmittoman” asian, etkä todellisia suurta tehottomuutta ja resurssien väärää allikointia, sekä vapauden riistoja aiheuttavia ongelmia. Tämän aiheen tarkastelu itseasiassa paljastaa kuinka ontolla pohjalla koko aksiooman asemassa oleva vapausideologianne on, käytännössä kannattamanne politiikka aiheuttaa valtavia vapaudenriistoja harvojen osapuolien hyväksi, ilman teoreettistakaan mahdollisuutta kompensoida sitä järkevästi riistetyille. Koko yksilönvapauskäsitteenne on täysin merkityksetön, mikäli kannattamaanne arvomaailmaa suhteutetaan vähäisimmässäkään määrin reaalimaailmaan.
”Teoriassa valtion sääntely voisi parantaa näitä lopputuloksia. Käytännössä se kuitenkin aiheuttaa paljon enemmän haittoja.”
Suhtaudut kuten valtavirran vanhoillinen konservatiivi markkinoiden ongelmiin, tosin noin vanhoillinen näkemys mitä edustat on erittäin harvinaista nykyisin.
”Et varmaankaan kuvittele, etteikö tällä puolen näyttöruutua olisi omaasi korkeampi akateemisen taloustieteen tuntemus”
Todennäköisesti olet joku liiketaloutta lukenut poju. Kokoomustuttusi Markus Jansson tosin sanoi että Suomessa opetetaan yliopistoissa vaan ”Keynesiläistä tai jotain vielä hirveämpää paskaa”, joten mikäli täältä olet valmistunut aatetoverisikin antavat minun Yhdysvalloista saaduille opeille enemmän arvoa.
”Taloustieteilijät yleensä aloittavat vasemmistolaisina – kuten Friedrich Hayek – mutta vähitellen oppivat tajuamaan asioiden syitä ja seurauksia paremmin.”
Minulle on käynyt juuri päinvastoin aloitin konservatiivisena, kohtuu markkinauskovaisena, mutta talouden kompleksisuuteen tutustuessani uskomukseni romahti. Lisäksi joihinkin Hayekkeihin ja Friedmaneihin pakonomainen viittaaminen ja fanitus vuonna 2010, on aika vanhankantaista. Taloustiede on kehittynyt aika paljon sitten noiden päivien. Yleensäkin tuollainen fanikulttuuri on aika outoa kuten aiemminkin olen sanonut, enpä tiedä esim. fysiikan maailmassa olevan Einstein uskovaisia, jotka eivät esi-isälleen uskollisena hyväksy kvanttimekaniikkaa, vaikka evidenssi on häikäisevää tasoa.
TykkääTykkää
Mitä tulee mainostamaasi akateemisuuteesi, niin koitapa palauttaa yliopistoon työ, jonka lähteet koostuvat suurimmaksi osaksi liberalismiwikista ja Mises-instituutista yms. äärioikeistolaisista ajatushautomoista. Sitähän täällä keskustelu on, vastaväitteenne lähteet koostuvat yksinomaan noista lähteistä, joiden riippumattomuus on nollatasolla. Vertaapa huviksesi liberalismiwikiä vaikkapa jopa hieman kyseenalaiseen, mutta silti huomattavasti riippumattomampaan lähteeseen wikipediaan keskeisten teemojen kohdalta, eipä näy Itävaltalaisen koulukunnan kohdalla liberalismiwikissä tällaista…
http://en.wikipedia.org/wiki/Austrian_School#Criticism_of_the_Austrian_School
http://liberalismi.net/wiki/It%C3%A4valtalainen_taloustiede
Muutoinkin tuo Liberalismiwiki on suorastaan karmea esimerkki valikoituneesta ”tutkimustiedon” hyväksikäytöstä, monilta osin on suorastaan härskisti ja kritiikittömästi valittu omaa aatemaailmaa puolustavaa tutkimusdataa ja samalla hylätty täysin vastakkaiset tulokset ja tulosten arviointi ja niiden saama kritiikki…Nopea vertailu jopa wikipediaa monen keskeisen artikkelin käsittelyn kohdalta paljastaa tämän armottomasti (tiedoksi kaikille kiinostuneille. Se paljastaa myös hyvin miksi suuri osa taloustieteilijöistä pitää Itävaltalaiskoulukuntaanne monin osin hyvin epätieteellisenä, mitä se tieteen standardeilla onkin. Silti sitä liberalismiwikissä ja täällä julistetaan kuin jonain kiistämättömänä Jumalan sanana…)..
Tuo vapausindeksin käyttö selittävänä tekijänä joka mahdolliseen seikkaan ja korrelaatioista puhuminen on myös akateemisesti tarkasteltuna naurettavalla tasolla. Itse esim. voin tilastotieteellisesti todistaa, että jäätelönsyönnin ja hukkumiskuolemien välillä on vahva korrelaatio Suomessa. Kun otan esille, hukkumiskuolematilaston ja jäätelönkulutustilastot, saan noiden kahden välille erittäin vahvan korrelaation helposti, jokainen kuitenkin ymmärtää että syynä on kolmas tekijä, kesällä syödään paljon jäätelöä ja samalla uidaan paljon, josta seuraa hukkumisia. Tuo oli äärimmäinen esimerkki, mutta varsin kuvaava niistä vaaroista mitä kätkeytyy korrelaatioista puhumiseen ja niiden julistamiseen. Se, että laaditaan joku sattumanvarainen indeksi ja lasketaan korrelaatioita eri tekijöiden välillä ja väitetään riippuvaisuuksia ei ole mitään kunnon tiedettä tai järkevää keskustelua. Noiden väitteiden voima toki piilee, siitä että harva kunnon tiedemies viitsii alentua tuonkaltaiseen väittelyyn, jonka voittaminen ei tosin liene kovin vaativaa mikäli viitsii käyttää aikaa, esim. wikipedian mukaan Sachs on ainakin perseraiskannut indeksiänne tutkimalla instituuttienne väitteitä tieteellisellä otteella ja minäkin pystyin tekemään osan väitteistänne melkoisen naurettaviksi parin minuutin pikavilkaisulla.
Noiden instituuttien voima piilee toki siinä, että ne ovat palkanneet melkoisen joukon ihmisiä julkaisemaan valtavaan tahtiin dataa. Taloustieteessä väitteitä on usein helppo esittää, mutta niiden osoittaminen kattavasti vääriksi vaatii usein valtavaa työmäärää ja monimutkaista matematiikkaa, kenellä tuskinpa on motivaatiota tai resursseja lähteä laajamittaiseen taisteluun moisten kanssa. Etenkin kun nuo näkemykset edustavat melkoista marginaalia.
Mielenkiintoista olisi vertailla esim. joitakin kehittyneempiä hyvinvointi-indeksejä teidän vapausindeksienne kehitykseen, Suomen ja parin muun maan osalta pikavertailu nyt ei näytä kovin lupaavalta, otetaanpa esim. ISEW..
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_02_ekotehokkuus_isew.html
TykkääTykkää
Väitit tietotekniikan ym. olevan sosialismin tulosta. Jos näin olisi ollut, ne olisi keksitty maailman sosialistisimmissa eikä maailman kapitalistisimmissa maissa. Jos olisi ollut huomattava ihmisjoukko USA:a paljon kapitalistisemmassa maassa, siellä olisi todennäköisemmin keksitty nuo, ceteris paribus. Se, että tietotekniikka, lääkkeet, uudet taidemuodot ym. keksittiin USA:ssa, väestömitalla maailman kapitalistisinta ääripäätä edustavassa maassa, osoittaa kapitalismin eikä sosialismin vahvuutta. Valtio voi jossain määrin ohjailla hankkeillaan ja tuillaan sitä, mille sektoreille keksinnöt sijoittuvat, mutta niitä tapahtui silti aika lailla kautta linjan, ja tapahtuu yhä, koska ohjaus ei ollut mitenkään äärimmäistä.
Intia ei ollut yhtä sosialistinen kuin Kiina mutta todella paljon nyky-Intiaa sosialistisempi, joka puolestaan on yhä paljon Eurooppaa sosialistisempi. Intiaa pidettiin sosialistisena suunnitelmataloutena mutta merkittävästi lievempänä sellaisena kuin esim. Kiinaa.
”minusta keskusjohtoinen kommunismi johtaa yhtälailla karmeaan lopputulokseen mitä kapitalismi ja vapaa markkinatalouskin. ”
Tuo mielipiteesi muistuttaa minua siitä, että mitkään tosiasiat tuskin vaikuttavat kantoihisi, kun kerran pystyt pitämään maailman sosialistisimpien maiden kauhuja yhtä pahoina kuin niiden maailman kapitalistisimpien maiden, joihin ihannemaittesi ihmiset pakenevat.
En tarkoita, että kummatkaan maat olisivat sosialismin tai kapitalismin ihanteellisia ilmenemeiä, ennemminkin reaalisia ilmenemiä epätäydellisestä sosialismista tai kapitalismista.
Liberalismiwikin ja etenkin Misesin juttuja luen kriittisesti, niissä on paljon tervettä järkeä ja yleisesti kansantaloudessa tosiasioiksi todettuja seikkoja, mutta joukosta voi löytyä myös mielipiteenomaisia kohtia. Sinun on myös turha kuvitella, että pystyisit opettamaan minulle mitään korrelaation ja kausaliteetin havaitsemisesta.
TykkääTykkää
’…wikipedian mukaan Sachs on ainakin perseraiskannut indeksiänne tutkimalla instituuttienne väitteitä tieteellisellä otteella ja minäkin pystyin tekemään osan väitteistänne melkoisen naurettaviksi parin minuutin pikavilkaisulla’.
Voisitko esimerkinomaisesti kaataa yhden tällaisen väitteen käyttämällä tuota tieteellistä menetelmääsi. Josko mekin hieman oppisimme jotain tuosta tieteellisyydestä. Oletan nyt, että menetelmä käyttää havaintoja ja järkeä eikä mitään ’persraiskausta’. Netissä on tuota jälkimmäistä laatua ihan tarpeeksi…
-R-
TykkääTykkää
”Voisitko esimerkinomaisesti kaataa yhden tällaisen väitteen käyttämällä tuota tieteellistä menetelmääsi. Josko mekin hieman oppisimme jotain tuosta tieteellisyydestä. Oletan nyt, että menetelmä käyttää havaintoja ja järkeä eikä mitään ’persraiskausta’. Netissä on tuota jälkimmäistä laatua ihan tarpeeksi… ”
Olen jo esittänyt huomioita yksittäisistä maista useassa kohdin, jotka käyttäytyvät täysin ennusteidenne vastaisesti ja toisaalta tuonut esille siitä kuinka inseksillänne on useiden valtioiden kohdalla suorastaan negatiivinen korrelaatio useiden kehittyneiden hyvinvointi-indeksien kanssa. Lisäksi esim. Tuohon Sachsin kirjassaan esittämään dataan teillä ei ole vielä ollut mitään vastinetta. Tuskinpa sitä saammekaan, sillä kuten kaikki tiedämme kyseessä on ihan kunnon tiedemies, joka todennäköisesti on tehnyt työnsä akateemista kunnianhimoa ja menetelmiä noudattaen.
”Väitit tietotekniikan ym. olevan sosialismin tulosta. Jos näin olisi ollut, ne olisi keksitty maailman sosialistisimmissa eikä maailman kapitalistisimmissa maissa. ”
Puhuin rahoituksen lähteistä Esimerkiksi Yhdysvalloissa 1950-luvulla tietokoneteollisuuden tutkimus -ja kehitystyön rahoitus tuli lähes kokonaan veronmaksajilta. Ylipäätänsä elektroniikkateollisuuden tutkimus -ja kehitystöyön rahoituksesta 85 prosenttia tuli samasta lähteestä. Mikäli tutkit alan historiaa ja rahoituksen lähteitä alkuvuosina huomaat kuinka koko ala polkaistiin käyntiin valtion tukipolitiikalla. Jos nyt välttämättä haluat, niin voin toki jotain mielipidettä myös jankkaamastasi Neuvostoliitosta sanoa, väheksyt sen tiedettä aika turhaan. Myös Neuvostoliitossa oli varsin korkeatasoista perustutkimusta ja myös soveltavaa tutkimusta monella alalla, esim. Matematiikassa moni Yhdysvalloissa oppinsa saanut on suorastaan kateellinen Neuvostoliiton koulujärjestelmän tuotteille ja heidän kyvyilleen, Itäeuroopasta olisi varmaan Suomalaistenkin syytä hakea matematiikan opetukseen hieman viitteitä, sillä niin surkealla tasolla tuon tieteiden kuningattaren opetus on maassamme peruskouluissa tällähetkellä. Ennakoin jo vastineenne Pisa-jutut, joten laitan myös ennakoivasti tämän aihetta hieman valaisevan kirjoituksen.
Click to access paak.pdf
”Tuo mielipiteesi muistuttaa minua siitä, että mitkään tosiasiat tuskin vaikuttavat kantoihisi, kun kerran pystyt pitämään maailman sosialistisimpien maiden kauhuja yhtä pahoina kuin niiden maailman kapitalistisimpien maiden, joihin ihannemaittesi ihmiset pakenevat. ”
Tähän käy jo toisessa ketjussa antamani vastine. Onko sinulla jotain luetunymmärrysvaikeuksia, vai miksi et ymmärrä jo monesti jankkaamaani seikkaa, että vastustan keskusjohtoista kommunismia yhtä rankasti mitä kapitalismia ja vapaata markkinataloutta. Keskustelu siitä, kummasta järjestelmästä seuraukset mahdollisesti ovat tuhoisemmat kansalaisten hyvinvointia ajatellen on epäolennaista Olennaista ovat näiden rakenteellisten ongelmien havaitseminen ja toisaalta näitä paremmat yhteiskuntajärjestykset ja näistä vaihtoehdoista keskustelu. Onneksi tosiaan, kuten mainitset vapaata markkinataloutta kukaan ei ole samassa mitassa kokeillut kuin keskusjohtoista kommunismia.
”Sinun on myös turha kuvitella, että pystyisit opettamaan minulle mitään korrelaation ja kausaliteetin havaitsemisesta. ”
Heh sinulle osuu hyvin erään idolisi kirjan suomenkielinen nimi, ”kohtalokas ylimieli”. Se liiketalousarvaus taisi osua maaliin… Vähemmän yllättävää on myöskin, että sivuutat esiintuomani keskeisimmät teemat aina vastineissasi, kuten esim. sen tärkeän ristiriidan yksilönvapausaksioomanne ja kannattamienne linjausten vaikutusten kanssa reaalimaailmassa.
”Liberalismiwikin ja etenkin Misesin juttuja luen kriittisesti, niissä on paljon tervettä järkeä ja yleisesti kansantaloudessa tosiasioiksi todettuja seikkoja, mutta joukosta voi löytyä myös mielipiteenomaisia kohtia. ”
Kummastipa tuo ”kriittisyys” ei näy kovin paljon teksteissäsi läpi, ja toisaalta kummastipa kirjoitustesi lähteiksi tuntuvat aina valikoituvan nämä vanhat tutut ”ajatushautomot”, laatuylipistojen julkaisujen sijasta… Kuten mainitsin nuo lähteet toistavat marginaalista ja varsin epätieteellisistä menetelmistä tunnetun koulukunnan näkemyksiä yksioikoisen kritiikittömästi. Markkinafundamentalisteilla ja uskovaisfundiksilla on hyvinpaljon yhteistä, valitettavsti kuten täälläkin on huomattu.
TykkääTykkää
Vaikka löytäisit jonkin yksittäistapauksen, joka käyttäytyy jonkin aikaa teorian ja tilastojen vastaisesti, niin so what?
Jos olisit lukenut enemmän, tietäisit, että keskimäärin suunta on toinen, taloudellinen vapaus korreloi vahvasti hyvinvointi-indeksien kanssa ja sen muutokset johtavat vastaaviin muutoksiin hyvinvointi-indeksien kehitysurilla.
Koska hyvinvointiin vaikuttavat muutkin tekijät kuin taloudellinen vapaus, näiden muiden tekijöiden muutokset voivat yksittäistapauksissa tuottaa poikkeuksia, siksi kannattaa katsoa kaikkia esimerkkejä eikä vain valikoimiasi erikoistapauksia.
Se, että USA:ssa keksittiin sata kertaa enemmän asioita kuin Neuvostoliitossa, johtui siitä, että vapaampi talouspolitiikka teki maasta rikkaan ja innovatiivisen. USA:n valtion verotus ja tukiaiset siirsivät resursseja aloilta toisille ja vaikuttivat siihen, mikä osa näistä keksinnöistä syntyi milläkin alalla. Voi olla, että ilman sitä tietokoneet olisi keksitty vähän myöhemmin ja vastaavasti toisilla aloilla olisi keksitty enemmän, talouskasvu olisi ollut nopeampaa ja niiden myöhemmin keksittyjen tietokoneidenkin kehitys olisi niissä oloissa ollut parempi kuin alussa, jolloin tietokoneiden hyöty oli suhteellisen marginaalista.
Neuvostoliitto ei pystynyt kehittämään tietokoneita edes täydellisellä valtionkontrollilla. Matkapuhelinten, lääkkeiden ja kaiken muunkin suhteen se jäi keskimäärin surkeasti jälkeen kapitalistisesta maailmasta, vaikka saattoi tuoda niistä kymmeniä kertoja enemmän teknologiaa ja osaamista kuin vei. Olet siis todella heikoilla, jos väität, että USA keksi Neuvostoliittoa enemmän asioita sosialismin ansiosta.
TykkääTykkää
”Jos olisit lukenut enemmän, tietäisit, että keskimäärin suunta on toinen, taloudellinen vapaus korreloi vahvasti hyvinvointi-indeksien kanssa ja sen muutokset johtavat vastaaviin muutoksiin hyvinvointi-indeksien kehitysurilla.”
Odotan todisteita, jotain kunnollista huolellista tutkimustyötä siis, eikä mitään linkkejä Mises-instituuttiin tai liberalismiwikiin…
”Se, että USA:ssa keksittiin sata kertaa enemmän asioita kuin Neuvostoliitossa, johtui siitä, että vapaampi talouspolitiikka teki maasta rikkaan ja innovatiivisen.”
odotan jotain tutkimusdataa. joka todistaa sen että Usassa keksittiin sata kertaa enemmän asioita, kuin Neuvostoliitossa.. Lisäksi olisi aika kohtuutonta, odottaa Neuvostoliiton/Venäjän maiden historialla, että kyseinen maa olisi ottanut sen valtavan etumatkan kiinni muutamassa vuosikymmenessä, vaikka yhteiskunta olisi ollut kuinka hyvin järjestetty tahansa. Maahan tuhottiin lähes täysin kahdessa sodassa ja etenkin jälkimmäinen joka tuhosi 14 prosenttia väestöstä ja vammautti vielä suuremman osan, samalla tuhoten valtavasti perusinfraa oli melkoisen tehokas keski-aikaistaja.. Kuten aiemmin mainitsin Neuvostoliitossa tehtiin myös laadukasta tiedettä ja merkittäviä teknologisia keksintöjä, jälkimmäisestä tajuntaamme on varmasti parhaiten jäänyt ensimmäinen avaruuslento.
Muistettava on myös, että Yhdysvallat hyötyi suuresti Natsi-Saksan juutalaisvainoista, Saksahan oli ennen Hitlerin valtaantuloa täysin suvereeni esim. fysiikan alalla ja aivovuoto kulki tuolloin Saksaanpäin lähinnä, mutta juutalaisvastaisen politiikan seurauksena merkittävät juutalaistiedemiehet olivat pakotettuja lähtemään Saksasta lähinnä Yhdysvaltoihin jossa tarjottiin resursseja tutkimusten jatkamiseen. Osittain kollegoiden tähden ja osittain myös siitä syystä, että Hitler suhtautui negatiivisesti niihin tiedesuuntauksiin joiden kehittämisessä juutalaisilla oli ollut merkittävä osuus, myös moni kollega pakeni Euroopasta sama tendessi jatkui myöhemmin Saksalaisten valloittaessa Euroopan muita maita. Monessa mielessä Yhdysvallat saa kiittää vahvasta tieteellisen kehitystyön asemasta Hitleriä ja Euroopan sotia, nuo vapaamarkkina hörhöilyt osoittavat tässäkin kysymyksessä vain heikkoa tiedehistorian tuntemusta. Onneksi Saksassa Hitlerin jälkeen on tapahtunut hieman tointumista, hienoimpana esimerkkinä valtion miljardituilla pyörivä Max Planck instituutti, joka on usein valittu maailman parhaimmaksi innovaatioita ja tiedettä tuottavaksi tahoksi.
TykkääTykkää