Fasistit vastustivat kapitalismia, sosialisoivat teollisuutta ja harjoittivat suunnitelmataloutta, hintasääntelyä, palkkasääntelyä, massiivisia valtiointerventioita. Fasismi oli ei-marxilainen kollektivistis-sosialistinen, korporatistinen ja nationalistinen aate kuten kansallissosialismikin mutta ei-rasistinen.
Aate syntyi 1914 Italian sosialistipuolueen fraktiosta (Mussolini oli puolueen lehden päätoimittaja). Lokakuussa 1922 Mussolini marssi joukkoineen Roomaan ja nousi pääministeriksi; vuonna 1926 oppositioliikkeet kiellettiin, vuosina 1943-45 amerikkalaiset ja britit vapauttivat Italian fasisteilta.
Hitlerin Saksan kansallissosialismia ja Francon Espanjan falangismia nimitetään joskus fasismiksi, koska ne ovat lähellä fasismia ja Neuvostoliitto halusi välttää sanan ”kansallissosialismi” käyttöä. Kansallissosialismin merkittävin ero oli rotuoppi, jollaista fasismissa ei ollut.
Sisällysluettelo
1 Fasismin määritelmää
2 Vasemmistolainen talouspolitiikka
2.1 Sosialistinen suunnitelmatalous
2.2 Hyvinvointivaltio
3 Autoritaarista talouskeskustaa?
4 Ei rasismia
5 ”Fasisti” haukkumasanana
Fasismin määritelmää
Fasismin ytimenä on keskitetty, vahva valtiovalta, jolle kansa alistuu, ja sen vahva johtaja. Valtio toimii osittain korporatismin avulla (ammattiliittojäsenyys oli pakollista ja liittojen edustajat valittiin parlamenttiin). Keskeistä ovat myös historiallisin myytein vahvistettu äärinationalismi sekä voiman ja militarismin ihannointi. Fasismin hyveet olivat sotilaalliset ”valikoituneisuus, kovuus, rohkeus, ylenkatse, miehekkyys, sankaruus, kuoleman halveksunta, kuri ja tottelevaisuus”. Siihen kuului myös vasemmistolaisia ja sosialistisia tavoitteita. Yksimielisyyttä fasismin määritelmästäkään ei ole. Myös arvot toteutuvat vain valtion kautta ja ohjauksessa; koko kansakunta on kuin yksi organismi. [Wp]
Roger Griffinin mukaan fasismi on vallankumouksellista nationalismia, joka on antiliberaalia ja jopa antikonservatiivista[2].
Fasismin viehätys perustui mm. siihen, että se toi syvemmän merkityksen elämään modernisaation keskellä ja lupasi vallankumouksellista parannusta ja kansallisen itsetunnon palautusta maailmansodan häviäjävaltioissa. Imperialistinen valtion laajeneminen nähtiin välttämättömyytenä niin Italiassa kuin Saksassakin.
Vasemmistolainen talouspolitiikka
Mussolinin mukaan fasismi korvasi ”superkapitalismin” valtiojohtoisella taloudella, jonka ”tulos on valtion taloudellisen toiminnan byrokratisointi”[3]
Espanjan falangistijohtaja José Antonio Primo de Rivera torjui sekä oikeistolaisen että vasemmistolaisen talouspolitiikan: ”Oikeisto säilyttäisi epäoikeudenmukaisen talousjärjestelmän kun taas vasemmisto kumoaisi talousjärjestelmän siten tuhoten enemmän kuin kannattaisi”.[4] Hän ei kannattanut myöskään korporatismia[5].
Fasistit määrittelivät olevansa ”kolmas asema” kapitalismin ja kommunismin välillä.[6] Fasistit ajoivat kansallista talousjärjestelmää, jota kutsuttiin kansalliseksi korporatismiksi, sosialismiksi tai syndikalismiksi[7]. Kaikki fasistiset liikkeet pyrkivät eliminoimaan ison luokan kapitalismin vapauden, toiset olemassaolonkin.[8]
Fasistit halusivat työläisten yhtyvän ja vahvan proletaarivaltion syntyvän, ei proletaariluokan[9]. Fasistit ilmoittivat suojelevansa työläisiä ja pienyrittäjiä suurkapitalisteilta ja marxismilta[10].
Fasismi syyttää kapitalistisia liberaaleja demokratioita luokkaristiriidan luomisesta ja kommunisteja sen hyödyntämisestä[11]. Italiassa fasistit tuottivat eniten valtiojohtoisia yrityksiä koko Länsi-Euroopassa, mm. koko öljyteollisuuden sosialisoinnin yhdeksi suureksi valtionyritykseksi[12].
Mussolini käytti kapitalismista (sanan nykymerkityksessä) nimitystä superkapitalismi.[13]
Myös Hitlerin kansallissosialistit tavoittelivat vielä 1930-luvun alkupuolella korporatismia mutta halusivat sittemmin vieläkin yhtenäisemmän talousjärjestelmän[14][15][16][17].
Sosialistinen suunnitelmatalous
Fasistit vastustivat talousliberaalia laissez-faire-politiikkaa[18], finanssikapitalismia, korkoja ja spekulointia (”keinottelua”)[19]. Natsit pitivät finanssikapitalismia juutalaisten loismaisena salajuonena.[20] Fasistiset hallitukset kansallistivat avainteollisuusaloja, sääntelivät valuuttakurssejaan ja tekivät massiivisia valtion investointeja, hintasääntelyä, palkkasääntelyä ja muuta taloudellista interventionismia[21].
Muilta osin yksityisomaisuus sallittiin, mutta omistusoikeus ja sen käyttö olivat riippuvaisia valtion palvelemisesta[22]. Esimerkiksi ”maanomistajaa voitiin käskeä kasvattamaan vehnää lampaiden sijaan ja työllistämään enemmän työntekijöitä kuin mitä hän piti kannattavana.”[23] Historioitsija Tibor Ivan Berendin mukaan dirigismi oli olennainen osa fasistista taloutta[24].
Fasistien mielestä yksityisomaisuutta piti säännellä, jotta ”hyöty yhteisölle tulee ennen hyötyä yksilölle”[25]
Hyvinvointivaltio
Ensisijaisesti Italian fasistisesta sosiaalipolitiikasta hyötyi keskiluokan ja alemman keskiluokan väki työllistymällä valtion työpaikkoihin, jotka lisääntyivät puolesta miljoonasta miljoonaan vuoteen 1930 mennessä[26]. Valtion kulutus terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan lisääntyi 7 %:sta vuoden 1930 budjetista 20 %:iin vuonna 1940.[27]
Vuoden 1925 ”Kansallinen työnjälkeinen ohjelma” OND perusti ja ylläpiti mm. 11 000 urheilukenttää, 6400 kirjastoa, 800 elokuvateatteria ja yli 2000 orkesteria[28] Arviolta 80 % kuukausipalkkaisista työläisistä oli OND:n jäseniä vuonna 1936[29].
Saksa (Kansallissosialistinen työväenpuolue eli natsipuolue) kopioi menestyksen ohjelmaansa Kraft durch Freude (KdF, ”voimaa ilosta”), joka lisäksi rahoitti työläisille ylimääräisiä vapaapäiviä sekä loi Volkswagenin, jotta kaikki voisivat saada halvan auton. Kansallissosialistit toteuttivat myös laajoja julkisia töitä.
Fasistien ja natsien sosiaaliturva ei koskenut eräitä vähemmistöjä.
Autoritaarista talouskeskustaa?
Nolanin kartalla tai Political Compass -analyysissä fasismi on talouspoliittisesti keskustaa mutta arvopoliittisesti autoritaarista (esim. liberalismi on sekä talous- että arvoliberaalia, sosialismi talousantiliberaalia)[30]. Toisaalta edes Suomen Vasemmistoliiton talouspolitiikka (tuskin kommunistienkaan) ei ole yhtä antikapitalistista (antitalousliberaalia) kuin fasistien, joten fasismi on ”keskustaa” lähinnä suhteessa äärikommunismiin.
Yksiulotteiselle asteikolle fasismi sopii huonosti; sitä pidetään yleensä joko vallankumouksellisena keskustalaisuutena tai vasemmisto- ja oikeistoaatteiden sekoituksena[31][32][33], joskin sitä toisinaan nimitetään oikeistolaiseksi. Zeev Sternhellin mukaan fasismi on ei-marxistista sosialismia.[34].
Stanley G. Paynen mukaan Hitlerin kansallissosialismi oli lähempänä Neuvosto-kommunismia kuin mitään ei-kommunistista järjestelmää.[35]
Ei rasismia
Fasismiin assosioidaan voiman ihannointi, joskus myös vahvojen darwinistinen selviytyminen. Mussolinilla oli joitain rotulausuntojakin, mutta vuonna 1933 hän totesi: Rotu! Se on tunne, ei realiteetti: 95 %, ainakin, on tunnetta. En voi koskaan uskoa, että biologisesti puhtaita rotuja voitaisiin osoittaa olevan nykyään olemassa. – – Kansallinen ylpeys ei tarvitse rotuhourailua.”[36]
Kansallissosialismiin rotuoppi kuului.
”Fasisti” haukkumasanana
Neuvostoliitto otti fasisti-sanan käyttöön kaikista sosialismin vastustajista ja jopa ei-marxilaisista sosialisteista (etenkin rasisteista), ja tämä käyttö on levinnyt länsimaihin ”hyödyllisten idioottien” (kuten Lenin ”vasemmistoälykköjä” kutsui) avulla. Vrt. myös Johan Bäckmanin SAFKA, joka näennäisesti vastustaa fasismia, käytännössä lähinnä tukee marxilaista puolifasismia.
Fasismilla tarkoitetaan myös laajemmin kaikkea autoritaarista, totalitaristista, antiliberaalia, jossain määrin myös diktatuuria, etenkin vahvan johtajan mallia.
Viitteet:
Fasismi (Liberalismi.net: sisältää lähdeviitteitä ja lisätietoa)
Venäläinen fasismi Anssi Kullberg, VS 11.12.2002
Vapaasana.net 
Olet oikeassa siinä, että fasismissa ja kansallissosialismissa oli paljon hyviä ja kehittyneiden valtion piirteitä, jotka toivat kansalaisille hyvinvointia. Sehän on perussyy sille, miksi kyseisellä järjestelmällä on jopa nykyisin Italiassa paljon tukijoitakin. Pitää kuitenkin aina muistaa myös järjestelmien rikoksetkin, tuollainen hyvien puolien yksipuolinen korostaminen kirjoituksessa on minusta asiatonta.
TykkääTykkää
Jos fasismin hyvä puoli oli sinusta se, että se oli äärivasemmistolaista sosialismia, niin mikä sen huono puoli oli? Pelkästäänkö nationalismi ja se, että fasistista Italiaa ei voinut pidemmän päälle ylläpitää ilman jonkin sortin poliisivaltiota kuten ei mitään muutakaan sosialistista maata?
Mitkä muut olivat siinä huonoa?
Muuten olisi kelvannut?
Ne piirteet eivät tuoneet kansalaisille hyvinvointia. Jos ihmisiltä varastetaan ja annetaan joillekin, ajan mittaan talous yskii ja kansan hyvinvointi laskee suhteessa muihin maihin, vaikka sitä laskevaa hyvinvointia miten jaettaisiin ja tasattaisiin.
TykkääTykkää
”Jos fasismin hyvä puoli oli sinusta se, että se oli äärivasemmistolaista sosialismia, niin mikä sen huono puoli oli?”
Helin ei kannattaisi puhua taloudesta, kun tiedot ovat tuota tasoa… Kansallissosialismi tai fasismi eivät olleet mitään äärivasemmistolaista sosialismia, tuosta aiheesta olemme käyneet jo keskustelua tässä ketjussa, jossa toin faktat esille.
http://www.vapaasana.net/blogi/2010/04/valta-korruptoi-keskustan#comments
”Jos ihmisiltä varastetaan ja annetaan joillekin, ajan mittaan talous yskii ja kansan hyvinvointi laskee suhteessa muihin maihin, vaikka sitä laskevaa hyvinvointia miten jaettaisiin ja tasattaisiin.”
Odotan toki taloustieteellistä todistusta taas tästä, mikäli tarkoitat sosialismia yleensä, etkä jotain natsisekoilua, joita en itse kyllä kannata. Itse olen opiskellut hyvinkin paljon taloustieteitä, enkä ole vielä moista todistusta nähnyt, pikemmin sosialismin kautta voisimme luoda oikeudenmukaisemman yhteiskunnan ja yhtälailla välttää markkinoiden luomaa suurta tehottomuutta ja resurssien väärää allikointia.
PS. Odotan edelleen Heliltä puolustuspuhetta esimerkiksi koskien Yhdysvaltojen laitonta hyökkäystä Afganistaniin ja sen miehitystä tai Irakin vastaavaa, ja sitä koskevaa debattia.
TykkääTykkää
Sosialismi on todistettu teoriassakin tehottomaksi.
Kymmenet sosialistimaat ovat olleet käytännössäkin taloudellisesti hyvin tehottomia.
Liberaalit talousuudistukset ovat siirtäneet maita keskimäärin pitkäaikaisesti nopeamman kasvun uralle ja antiliberaalit talousuudistukset päinvastoin.
Jos mielestäsi taloustieteen valtavirta on väärässä, niin voisitko ensin tehdä tutkimusta, joka todistaa sen, ja julkaista sen valtavirran taloustieteen lehdissä. Niitä on niin monta, että varmasti osa niistä julkaisee pätevää tutkimusta.
Sitten kun valtavirta on ottanut opiksi virheistään ja asettunut kannallesi, voit tulla takaisin tälle foorumille selittämään, että emme ymmärrä taloustiedettä. Siihen asti tieteenvastaisten höpinöittesi uskottavuus ei eroa astrologian ja kreationismin uskottavuudesta.
Fasismi ja kansallissosialismi olivat sosialismia. Ne eivät olleet marxilaisia vaan pikemminkin antimarxilaisia. Ne olivat myös nationalismia. Talouspoliittisesti ne olivat nykymittapuilla äärivasemmalla.
TykkääTykkää
”Sosialismi on todistettu teoriassakin tehottomaksi.”
Odotan matemaattista todistusta asiasta mielenkiinnolla, tuskinpa sitä saan koskaan. Toki myönnän että kaikessa taloudessa on varmasti tehottomuutta, tärkeää onkin vertailu. Sosialismin ei tarvitse edes onnistua kovinkaan hyvin, menestyäkseen tuossa suhteessa paremmin kuin kannattamanne vapaat markkinat…
”Kymmenet sosialistimaat ovat olleet käytännössäkin taloudellisesti hyvin tehottomia.”
Olen samaa mieltä, ja vastustanut aina keskusjohtoista suunnitelmataloutta.
”Liberaalit talousuudistukset ovat siirtäneet maita keskimäärin pitkäaikaisesti nopeamman kasvun uralle ja antiliberaalit talousuudistukset päinvastoin.”
Kuten toisessa ketjussa siteerasin taloushistoroitsija Bairochia, harvassa käsityksessä käytäntön kokemukset ovat väitteen kanssa niin pahasti ristiriidassa, kuin siinä väitteessä että liberaali talouspolitiikka olisi toiminut kasvun moottorina.
”Jos mielestäsi taloustieteen valtavirta on väärässä, niin voisitko ensin tehdä tutkimusta, joka todistaa sen, ja julkaista sen valtavirran taloustieteen lehdissä. Niitä on niin monta, että varmasti osa niistä julkaisee pätevää tutkimusta.
Sitten kun valtavirta on ottanut opiksi virheistään ja asettunut kannallesi, voit tulla takaisin tälle foorumille selittämään, että emme ymmärrä taloustiedettä. Siihen asti tieteenvastaisten höpinöittesi uskottavuus ei eroa astrologian ja kreationismin uskottavuudesta.”
Tämän foorumin markkinafundamentalistisella linjalla ja valtavirran taloustieteellä ei ole mitään yhteistä. Paljon kertoo myös se, että Nobel palkittuihin taloustieteilijöiden töihin tehdyt viittaukseni, ovat aiheuttaneet pilkkaa ja mitätöinti argumentteja kyseisiä henkilöitä kohtaan.
TykkääTykkää
”Odotan matemaattista todistusta asiasta mielenkiinnolla, tuskinpa sitä saan koskaan. ”
Samalla logiikalla Jumalan olemassaolemattomuus pitää todistaa ennen kuin Jumalan olemassaolo todistetaan.
TykkääTykkää
”Samalla logiikalla Jumalan olemassaolemattomuus pitää todistaa ennen kuin Jumalan olemassaolo todistetaan.”
Ei tuossa ole mitään yhteistä, alkuperäinen kirjoittaja jota siteerasin nimenomaan kehuskeli, että joku on kehittänyt tuollaisen todistuksen, joka ”todistaa sosialismin teoriassakin mahdottomaksi”. Mikäli moisia väitteitä esittelee suurella itseluottamuksella, on myös oltava valmis heittämään tarvittaessa faktat pöytään. Muutenhan tuo on täysin tyhjää puhetta. Epäilemänä täällä ainoana taloustieteitä vakavalla tasolla opiskelleena tietenkin tiedän jo etukäteen, että mitään tuollaista todistusta ei ole olemassakaan.
TykkääTykkää
Ja minä esitin, että todistustaakka on sillä, joka väittää sosialismin toimivan. Itävaltalaiset, erityisesti Hayek, ovat argumentoineet sosialismin toimivuutta vastaan talouslaskun ongelmaan vedoten. Myös nykytaloustieteessä hinnoilla on erittäin tärkeä rooli resurssien allokoinnissa tappiollisilta sektoreilta voittoa tuottaville sektoreille. Suunnitelmatalouden kannattajan tulisi siis esittää, miten byrokraatit kykenisivät allokoimaan resursseja ilman hintamekanismia.
”Epäilemänä täällä ainoana taloustieteitä vakavalla tasolla opiskelleena”
Korjaus: olet ainoa täällä, joka egoilee omalla koulutustaustallaan.
TykkääTykkää
Nobel-palkitut taloustieteilijät kuten Friedman ja Hayek ovat monesti esittääneet teoreettiset perustelut sille, miksi sosialismi ei toimi. Jopa vasemmistolaisimmat Nobel-palkitut kuten Paul Krugman myöntänevät tämän, valtavirta ainakin. Valtavirran taloustieteellä on paljon yhteistä libertarismin kanssa, ja ainakin puolisen tusinaa Nobel-palkittua on libertaristeja. Kuinkahan moni on sosialisti? Lisäksi tämä palsta ei edes ole libertaristinen vaan valtavirtaisempi, vaikka on täällä libertaristisiakin tekstejä.
Jos et kannata suunnitelmataloutta, kannatatko sosialistista markkinataloutta vai mitä?
TykkääTykkää
”Ja minä esitin, että todistustaakka on sillä, joka väittää sosialismin toimivan. Itävaltalaiset, erityisesti Hayek, ovat argumentoineet sosialismin toimivuutta vastaan talouslaskun ongelmaan vedoten. Myös nykytaloustieteessä hinnoilla on erittäin tärkeä rooli…”
Tuo on yleinen, mutta ymmärrettävä virhe, että kritiikkinä kaikenlaisille sosialistisille järjestelmille lainauksia itävaltalaisten taloustieteilijöiden Hayekin ja Misesin teoksista, joiden mukaan ilman markkinoita ja tuotantovälineiden yksityisomistusta ei voi olla mitään keinoa arvioida tarkasti tai objektiivisesti erilaisten tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen ja kulutukseen liittyviä inhimmillisiä kustannuksia. Tämä on sinänsä pätevä kritiikki esim. keskusjohtoista kommunismia kohtaan, mutta ei sovellu kaikenlaisiin sosialistisiin järjestelmiin, kuten usein yleistetään. Esimerkiksi demokraattisessa suunnittelussa yhteiskunnallisesta kustannuksista ja hyödyistä esitetyt arviot, jotka syntyvät suunnitteluprosessin kuluessa, ovat juuri sellaisen todellisen yhteiskunnallisen prosessin tuloksia, joissa yksilöt ja ryhmät ilmaisevat halunsa käyttää tuotantovälineitä tietoisina siitä, että heidän on kannettava vastuu valinnoistaan.
”Jos et kannata suunnitelmataloutta, kannatatko sosialistista markkinataloutta vai mitä?”
Minua aatemaailtani voisi kuvailla ehkäpä lähimmin libertaariksi sosialistiksi. Wikipediassa on näemmä artikkeli aiheesta, tosin en ole sitä koskaan lukenut, mutta kaipa siihen on osittain oikeitakin teemoja liitetty.
http://en.wikipedia.org/wiki/Libertarian_socialism
”Lisäksi tämä palsta ei edes ole libertaristinen vaan valtavirtaisempi, vaikka on täällä libertaristisiakin tekstejä.”
Huvittavaa kutsua valtavirtaiseksi palstaa, jonka lähteistä perstuntumalta yli 50 prosenttia johtaa oikean wikipedian sijasta liberalismiwikiin tai Mises-instituuttiin. Tuollainen vaatii kommentin esittäjältä jo melkoista älyllistä epärehellisyyttä.
TykkääTykkää
Odotan nyt milloin joku valopää laittaa tuohon etusivulle Nalle Wahlroosin viimepäivinä kohua aiheuttaneen lausunnon ja tyypillisen uskottavuutta tuovan selityksen sen kuulumisesta valtavirtaan.
PS. löysin ehkäpä hauskimman jutun tähän mennessä vapaastasanasta
http://www.vapaasana.net/artikkelit/2009/07/monetarismi-on-oikeassa-ja-keynesil%C3%A4isyys-v%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ss%C3%A4
Tuo on loistavaa tykitystä jo heti otsikosta alkaen, josta jo näkee että lainaajalla on ollut vaikeuksia ymmärtää alkuperäisen kirjoituksen ideaa ja toisaalta hän paljastaa myös oman näkemyksensä puutteen tästä ns. valtavirran taloustieteestä. Toki kommenttiosion kommentit täydentävät hauskuuden. Vähemmän yllättävästi artikkelista on unohtunut Tieteessä tapahtuu lehdessä Vesan artikkelin kommentointi lukematta ja etenkin se osuus jossa korjataan tuon artikkelin keskeisimmät virheet.
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/1797/1628
TykkääTykkää
”Esimerkiksi demokraattisessa suunnittelussa yhteiskunnallisesta kustannuksista ja hyödyistä esitetyt arviot, jotka syntyvät suunnitteluprosessin kuluessa, ovat juuri sellaisen todellisen yhteiskunnallisen prosessin tuloksia, joissa yksilöt ja ryhmät ilmaisevat halunsa käyttää tuotantovälineitä tietoisina siitä, että heidän on kannettava vastuu valinnoistaan.”
Täh?
TykkääTykkää
”Täh?”
Tiivistit osuvasti asiantuntemuksesi taloustieteistä ja sosialismin muodoista.
TykkääTykkää
Väittäisin aiemman kommenttisi olleen tarkoituksella niin epätarkka ja ympäripyöreä, ettei siitä saa mitään tolkkua. Sinulle tämä on tietenkin harmi, tuollaiset kommentit kun eivät liikuta ketään suuntaan tai toiseen, paitsi ehkä vakuuttavat muut lähinnä siitä, ettet edes itse tiedä mistä puhut.
En muuten ole missään vaiheessa väittänyt olevani ”sosialismin muotojen” asiantuntija. Vaikka jatkuvasti viittaat siihen, miten taloustiede tukee väitteitäisi, niin valtavirtataloustieteestä ei harmiksesi löydy mitään tukea suunnitelmataloudelle. Jopa hörhöinä pitämäsi misesläist ovat lähempänä valtavirtaa.
TykkääTykkää
”Väittäisin aiemman kommenttisi olleen tarkoituksella niin epätarkka ja ympäripyöreä, ettei siitä saa mitään tolkkua”
Ei tuossa mitään epäselvää nähdäkseni ollut, toin esille tosiseikan että tuo kritiikki ei ole pätevä kaikkiin sosialistisiin malleihin, lisäksi toin lyhyesti esille minkätyylisiin malleihin se on epäpätevä, samoin syyt toin lyhennetysti esille, toki jos haluat niitä perusteellisemman ymmärryksen niin voit tututstua erilaisiin demokraattisen suunnittelun malleihin, esimerkkinä nyt vaikkapa allaoleva. (Keskusjohtoisen kommunismin heikkoudestahan olemme kaikki yhtä mieltä ja suunnilleen samoin perustein.)
http://en.wikipedia.org/wiki/Participatory_economics
”En muuten ole missään vaiheessa väittänyt olevani ”sosialismin muotojen” asiantuntija.”
Otat kuitenkin täällä, sekä blogissasi jatkuvasti kantaa sellaiseen aiheeseen, josta et omaa edes vähäisintäkään perustietämystä. Fiksua olisi varmaan tutustua johonkin muuhunkin, kuin Milton pojujen Neuvostoliittokritiikkiin tai sitten pidättäytyä pelkästään siinä Neuvostoliiton yms. haukkumisessa.
”Vaikka jatkuvasti viittaat siihen, miten taloustiede tukee väitteitäisi, niin valtavirtataloustieteestä ei harmiksesi löydy mitään tukea suunnitelmataloudelle.”
Löytyy paljonkin tukea, kaikki nykyajan merkittävät valtiot ovat sekatalouksia, joista löytyy paljon elementtejä suunnitelmataloudesta. Erittäin harva taloustieteestä korkean koulutuksen omaava kannattaa yksiselitteistä markkinfundamentalistista linjaa.
TykkääTykkää
”Demokraattisessa suunnittelussa” yksilöllä ei ole vastuuta valinnoistaan vaan ainoastaan pienestä osasta niiden seurauksia. Jos yksilöllä on vastuu valinnoistaan, prosessia kutsutaan markkinataloudeksi eikä suunnitelmataloudeksi.
Yksinkertaistava esimerkki: ilmaisen preferenssini sellaisiksi, että minulle on syytä tuottaa ja antaa yksi omena lisää. Jos joudun kantamaan vastuuni luopumalla omenan tuottamista minulle vastaavasta määrästä resursseja, esimerkiksi käteisenä, sitä kutsutaan markkinataloudeksi. Jos vastuu jaetaan, minä en kanna vastuusta kuin osan. Monimutkaisempi esimerkki: riittävän moni lukija osannee vääntää itse.
Jos minulla on käytettävissäni kiinnostavista kysymyksistä tehtyjä koosteita esimerkiksi liberalismi.netissä, totta kai käytän sitä sen sijaan, että lähtisin etsimään työläästi lähteitä muualta. Voisin kirjoittaa artikkelit lähteittäkin tai yrittää muistella, mistä olen mitäkin oppinut, mutta liberalismi.net palvelee lukijaa paljon paremmin ja eliminoi muistivirheitä valmiiden viitteiden avulla jne. Sitä käyttäessänikin sovellan osaamistani, joten se, mistä poimin viitteeni, ei todista sitä, ovatko väitteeni valtavirran taloustiedettä vai ei. Voisitko jo lopettaa tuon trollauksen ja keskittyä asiaan.
TykkääTykkää
””Demokraattisessa suunnittelussa” yksilöllä ei ole vastuuta valinnoistaan vaan ainoastaan pienestä osasta niiden seurauksia. Jos yksilöllä on vastuu valinnoistaan, prosessia kutsutaan markkinataloudeksi eikä suunnitelmataloudeksi.
Yksinkertaistava esimerkki: ilmaisen preferenssini sellaisiksi, että minulle on syytä tuottaa ja antaa yksi omena lisää. Jos joudun kantamaan vastuuni luopumalla omenan tuottamista minulle vastaavasta määrästä resursseja, esimerkiksi käteisenä, sitä kutsutaan markkinataloudeksi. Jos vastuu jaetaan, minä en kanna vastuusta kuin osan. Monimutkaisempi esimerkki: riittävän moni lukija osannee vääntää itse.”
Kannattaisi lukea edes vähän alusta aiheesta ennenkuin laukoo mielipiteitä, muutoin lopputuloksena on usein edellisen kirjoituksesi tapainen itsensänöyryytys.
”Jos minulla on käytettävissäni kiinnostavista kysymyksistä tehtyjä koosteita esimerkiksi liberalismi.netissä, totta kai käytän sitä sen sijaan, että lähtisin etsimään työläästi lähteitä muualta. Voisin kirjoittaa artikkelit lähteittäkin tai yrittää muistella, mistä olen mitäkin oppinut, mutta liberalismi.net palvelee lukijaa paljon paremmin ja eliminoi muistivirheitä valmiiden viitteiden avulla jne. ”
”esimerkiksi” on tässä tapauksessa aika epäkuvaava sanavalinta, kun tuo tai se toinen paikka ovat lähes poikkeuksetta lähteenä.. Voisittehan te teinien tapaan käyttää lähteinä vaikkapa maailman tunneituinta nettitietosanakirjaa wikipediaa, sehän olisi paljon vähemmän vaivaa aiheuttavaa ja uskottavampaa kuin tehdä oma tietosanakirja liberalismiwiki ja käyttää sitä lähteenä… Toki perimmäisenä syynä taitaa olla sama, kuin kiihkouskovaisilla tämän sivun tekijöillä http://apologetiikkawiki.fi/Etusivu, Wikipediassa, etenkään englantilaisilla puolella ei hyväksytä noin alhaisen lähdekritiikin tasolla tehtyjen yksisilmäisten artikkeleiden sisältöä vaan niiden olemassaolo jää lyhytaikaiseksi (Tämän suuren eron voi tarkistaa helposti tutustumalla muutamaan aidon wikipedian artikkeliin samoista aihealueista kuin mitä liberalismiwikissä)… . Niinpä ainoa mahdollisuus on luoda oma sivusto lähes identtisellä ulkoasulla ja yrittää jonkintason uskottavuuden saamiseksi käyttää näin wikipedian brändiä hyväkseeen. Lopputulos tosin aiheuttaa lähinnä huutonaurua jonkinlaisen koulutustason ja sitäkautta lähdekritiikin perusvaatimukset tunnistavan lukijan taholta.
TykkääTykkää
””Demokraattisessa suunnittelussa” yksilöllä ei ole vastuuta valinnoistaan vaan ainoastaan pienestä osasta niiden seurauksia. Jos yksilöllä on vastuu valinnoistaan, prosessia kutsutaan markkinataloudeksi eikä suunnitelmataloudeksi.”
Taitanet sekoittaa nyt termit, tarkoittanet markkinataloutta nimenomaan. Vapaiden markkinoidenhan väistämätön seuraus on ulkoisvaikutusten kautta nimenomaan se, että ”yksilöillä ei ole vastuuta valinnoistaa, vaan ainoastaan pienestä osasta niiden seurauksia.” Esimerkiksi, kun autonmyyjä ja -ostaja sopivat kaupan markkinat eivät tarjoa heille mitään motivaatiota muille osapuolille autonkäytöstä aiheutuvia yksilönvapauden riistoja, saastumista, terveyden riistoja, taloudellisia menetyksiä jne. Tuo on vain yksi yleisimmistä esimerkeistä, joita voidaan kerrata loputtomiin.. Vapaa markkinatalous reaalimaailmassa, jossa lähes jokainen kaupankäyntitapahtuma sisältää lukuisasti ulkoisvaikutuksia kolmansiin osapuoliin on jyrkässä ristiriidassa yksilönvapauksien kunnioittamista lähtökohtinaan pitävien liberaalien arvojen kanssa.
TykkääTykkää
Markkinataloudessa resursseilla on omistajat. Koska nyky-Suomessa näin ei ole, tarvitaan sellaisen simulointia asettamalla saastuttamisella haittavero. Argumenttisi ovat siis sosialismia eikä markkinataloutta vastaan.
Tietysti kaikella on sikäli vaikutusta kolmansiin osapuoliin, että jos pyydän sinua kylään luokseni mutta menetkin Sampon luokse, minä kärsin, mutta ei tämä ole yksilönvapauksien polkemista, kun taas ehdottamasi valtionsääntely ja kyläilyjen demokraattinen suunnittelu olisi yksilönvapauksien polkemista. Yksilönvapaus tarkoittaa, että ihmiset saavat itse päättää tekemisistään niin kauan kuin ei käydä väkisin käsiksi muihin tai näiden omaisuuteen.
TykkääTykkää