Wikileaksin kasvot, Julian Assange, on tosiaan pidätetty briteissä. Ruotsalaisin syyttein. Juuri nyt syy näyttää olevan kahtalainen: ensinkin hankala miespersoona eli yli sosiaalisen varojensa Ruotsissa, ja toisekseen pottuili hieman liian tehokkaasti ainoalle supervallalle.
Mitä hänestä tiedetään, Julian Assange näyttää olevan melko egotistinen ex-hakkeri, joka on missiolla, ja joka ei erityisemmin kunnioita naisia. Tyyppi joka vituttaa naisia yli kaiken, ja yksityisessä elämässään siten altistaa itsensä kaikille katkeruuden seuraamuksille toistuvasti. Samalla kuitenkin myös tyypiltä joka ei ole seksuaalinen saalistaja, vaan vain epätoivottava poikaystävä joka ei tajunnut ajoissa että kumi lipsahti päältä, hänelle aivan väärän naisen seurassa. Juuri sellainen joka saattaa itsensä nalkkiin ”yllätysseksin” tähden kenties hiukka turhan feministisessä valtiossa — kai nimittäin sillä miestyypillisellä moraalilla joka sanoi että suostumus on oikeutus on myös jokin arvonsa?
Itse en usko saatavillaolevan todistusaineiston nojalla, että Assange olisi tehnyt laittoman, puhumattakaan oikeasti moraalittoman teon. Juuri nyt näyttää vain että hän saattoi olla huonotapainen. Jos noin, sen korjaisi jo nykyinen julkisuus — Julian-kultasemme tuskin näkee hetkeen herkkää pillua, oli miten oli.
Toisaalta Assange on myös vanha kunnon hakkeri, erona tuhoa tekevästä krakkerista. ”Titaanipalliensa” tähden samalla se yksi ja ainoa tyyppi joka kehtaa julkisesti johtaa organisaatiota joka paljastaa valtiosalaisuuksia. Hacktivisti, joka tuo tiedonvapausaktivismia yleisemmin tiettäväksi, ja laajentaa sananvapautta itsesanomanaankin yli sen mitä käytännössä on tehty mutta periaatteessa hyväksytään.
Tuolloin feministitytöiltäkin tulisi kysyä, miksi häntä vihataan ensi sijassa todistamattomasta ”yllätysseksistä”, sen sijaan että arvostettaisiin täsmälleen sellaisesta vallitsevan järjestyksen kritiikistä jota hän on juuri tehnyt. Täysin puolueettomasti, ja niin että saavutus ei suojaa rangaistukselta samalla, sikäli kuin väärin on tehty?
Siitä kuinka moraalista tuollaisten valtiosalaisuuksien sinänsä paljastaminen on, voidaan tapella. Vapaasanan sisällä ainakin tapellaan just nyt. Itse olen suoraan vanhasta infoanarkismistani puolustavalla puolella: nähdäkseni tässä on kyse lehdistönvapaudesta, siitä että tuon vuodon/journalismin impakti kasvaa jatkuvasti vain parempaan suuntaan, ja ylipäänsä kannatan täyttä briniläistä näkyvyyttä oman valitun hallintomme tekemisiin — sekä aivan kuin WkiLeaks myös ymmärtää, en ajankohtaisen, yksittäisten ihmisten turvallisuudelle vaarallisen tiedon julkaisua.
Itse olen ehkä siinä leirissä sitten joka ei oikein pidä alunperinkään oikeana tiedustelutoimintaa/vakoilua. Eli katson että ne jotka siihen kannustivat ja lähtivät, tekivät sen omalla riskillään; vaikka välittömään vaaraan ei ehkä saisi paljastuksilla saattaa tuohonkaan syyllistyneitä, ja eritoten niitä yksilöitä jotka ovat kentällä, suvereenin käskevän tahon valtapiirin suojaamattomissa, lopulta vuodon pitäisi nähdäkseni ensin pakottaa vakoilijat kotiin, ja sitten paljastaa henkilöllisyys myös. Ihan lopulta pakottaa vakoilu mahdollisimman hankalaksi; se kun on tarpeellista taloudellisesti yhteissidonnaisessa länsimaailmassa vain jos on interventionistista ulkopolitiikkaa.
Viimein, diplomaattipostin paljastus on suorastaan länsimaisten arvojen sekä politiikan rehellisin, järkkymättömin ilmaisu niille jotka eivät muuten usko sitä: sori nyt vaan, mutta me ihan oikeasti olemme — kaikessa korruptiossammekin — tiettyjen perusarvojen kannalla loppuun asti: uskonnonvapauden, vapaan markkinatalouden, ja niin poispäin.
Kieltämättä näköjään hallinnon taholla myös sen korruption, erioikeuden, sotaisuuden ja muun mukavan. Vaan eikös se WikiLeak sitten olis se kovin myrkky noita hallinnon ongelmia vastaan pitkään aikaan? Se ensimmäinen aikoihin joka oikeasti pelottaa valtaatekeviä — myös yksityisiä tekijöitä, vaikka esim. pankkipaljastukset ovatkin vasta tulossa?
Hesarin mukaan Assange raiskasi yhden naisista tämän vastusteluista huolimatta. Se on raiskaus, vaikka vastustelun syy olisi vain kumin puute.
Jos muistan oikein, toiseen hän työntyi tämän nukkuessa ilman kumia, vaikka oli saanut edes illalla luvan vain seksiin kumin kanssa. Tämä on minusta raiskaus. Se, että hän ei toisen nukkuessa kysynyt lupaa, ei välttämättä olisi ollut este kumiseksiin, jos illan perusteella oli syytä olettaa lupa harrastaa seksiä toisen nukkuessakin.
Siis näyttäisi olevan ainakin kaksi raiskausta vaikkei kaikkein pahimmasta päästä. Liberaalille raiskauksen raja kulkee suostumuksessa eikä siinä, mikä on luvan epäämisen syy.
Uskotko, että todistajanlausunnot ovat valheellisia, vaikka tällaisesta tai salaliitosta ei Hesarin mukaan ole mitään näyttöä?
Wikileaksin tuomitsemiseen raiskaukset eivät anna mitään syytä. Vuodoissa oli paljon sellaista, jonka vuotaminen oli hyvästä, ja sellaista, mitä ei olisi pitänyt vuotaa. Ei siis puhtaita papereita Wikileaksillekaan. Wikileaksiä boikotoineita yrityksiä saa silti boikotoida muttei niitä saa murtaa.
TykkääTykkää
Kyllä, tämä on aika vakava asia, jota en kuitenkaan vielä kirjoittaessani tiennyt. Tietyt uutiset kertovat nyt, että toinen tapaus tosiaan oli yllätys-uni-seksiä, ja toinen ettei otettu ei:tä ei:nä kesken seksin, vaan jopa fyysistä voimaa käyttämällä jatkettiin. Molemmissa tapauksissa mukana on myös tuo kumiaihe.
Jos ensimmäinen on totta, kyseessä on minusta hieman so-so-juttu. Kyseessä voi olla tuossa mitä tahansa huonoista käytöstavoista sopimusrikon kautta lievään raiskaukseen. Tarkoitan, jotkut harrastavat tuollaista yllätysseksiä, seksissä mennään usein odotuksilla ja implisiittisillä sopimuksilla, ja jos on niin että ongelma oli nimenomaan kumissa, yhdynnän muuten sinänsä ollessa järkevästi ajatellen ”sovittua” ja/tai ”odotettavasti haluttua”, silloin kyse ei ole niinkään seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rikkomuksesta kuin tautipelosta tai vastaavasta. Jälkimmäinen on aivan totaalisen eri asia kuin raiskaus; jos itse seksi toimii eikä ole suoranaisesti pakotettua, jäljellejäävä ongelma on enemmänkin sitä että on aiheutettu ei-hyväksytty tauti- tai raskausriski. Asiaa toki pahentaa se, että riski on selvästikin otettu tietoisesti vastoin toisen tahtoa, mutta se ei minusta lainkaan välttämättä muuta itse seksiä pakotetuksi.
Sen sijaan jos toinen on totta, kyse ei enää ole edes lievästä raiskauksesta, vaan perusmuotoisesta. Ei tuomittavimmasta sellaisesta, eritoten kun tässä on pahoja todistusongelmia. Mutta silti pahoinpitelyyn verrattavasta teosta. Tietty tässä on se pieni kysymys miten seksiin liittyvä sopiminen ja suostumus mielletään lisäksi. Normaalissa sopimusoikeudessa ennen kuin sinut päästetään toisen osapuolen itsemääräämisrajan sisäpuolelle, siitä sovitaan erikseen, ja sitten sopimuksesta ei voi enää pyristellä irti. Assangen kaltainen angloperäinen nörtti saattaa tuolloin hyvin mieltää luvan aloittaa seksi niin, että se on samalla oikeus jatkaa se loppuun myös. Ruotsissa tämä ei kuitenkaan ole se laillinen oletusarvo joka pätee, eikä tietämättömyys laista — minustakaan, näin perusjutuissa vaikka monessa muussa kyseenalaistankin tuon säännön — syy päästä rangaistuksesta.
Silti, tässä on se iso ongelma että rikoksen ja oikeusprosessin elementit eivät lopu tällaisiin siisteihin moraalisiin asioihin. On myös ne todistusongelmat, motiivit, sekä ikävimpänä tahallisuuden punninta. Eritoten seksuaalirikoksissa, joita kyllä tapahtuu pilvin pimein niin kuin tässä, eli toiminnasta jonka tekijäkin tietää huonotapaiseksi, muttei ehkä kuitenkaan tule ajatelleeksi että kyse olisi suoranaisesta laittomuudesta. Vaikka joku nyt varmaan syyttääkin minua raiskausmyytin jatkamisesta tästä hyvästä, minusta mittari on silti se, aloitettiinko uniseksi olosuhteissa joissa (kumia tai ei) se odotettavasti olisi voinut päättyä onnellisesti, ja jatkettiinko kumpaakaan tekoa ensimmäisen tajutun ei:n jälkeen. Vai päin vastoin tuliko joku jälkikäteen katumapäälle ja yritti sitten käyttää kumiasiaa trampoliinina jolla kohottaa muutoin käypä seksi raiskaukseksi vedoten kumiin, ja sitä kautta suostumukseen. Nimittäin, onhan tässä kohtaa niiden poistettujen Tweettien, kostosuunnitelman ja seuraavan päivän bileiden muodossa jopa hieman sitä tällaisissa tapauksissa harvinaista todistusaineistoa joka puhuisi tuon ”katuvien ja kostonhimoisten mukaraiskattujen” tulkinnan puolesta.
Oli miten oli, minun on vaikea uskoa mihinkään yhteyteen WikiLeaksin tilanteen ja Assangen henkilökohtaisten Ruotsi-diilinkien välillä. Mitä Assangea olen harvoin nähnyt ja kuullut online, hän tuntuu juuri sellaiselta ihmiseltä joka saattaisi hyvinkin hankkia itsensä tällaisiin hankaluuksiin: iso ego, rajoitettu karisma, ja likimain yhtä viehättävä habitus kuin omani. Eli mennään läpi tuo Ruotsin oikeusprosessi, rangaistaan jos tarpeen, eikä sotketa aihetta WikiLeaksiin — Assangella voi olla siitä sulka hatussa, vaikka muna roikkuisi samalla ulkona.
TykkääTykkää
Yleiskommenttina sitten vielä… Itse en oikein ymmärrä miten ihmiset joutuvat näihin ongelmiin. Itse olen tukevasti puutteessa ja melko amatööri panijana muutenkin, mutta jos tilaisuus tulee, kyllä se tuore kumi löytyy ihan omasta lompakosta, ja jos se menee rikki, pari lisää sen perään. (Osittain siksi, että jostain syystä kavereilta tuntuu puuttuvan noita hämmentävällä tiheydellä.) Plus tiedän tautistatukseni kun käyn testissä mikäli mitään suojaamatonta on sattunut (onneksi harvoin näin). Eihän se tietty ole kiva pitää kumia, mutta parempi se kuin ei mitään. Ja siis aika sekaisin minunkin/meidänkin on pitänyt olla ennen kuin ne pari satunnaista suojaamatonta ovat sattuneet — normi kun kuitenkin on että kumi jätetään pois vasta molemmin puolin varmasti testattujen välillä, hyvällä ehkäisyllä ja ennakkoharkinnalla siitä mitä sen pettäminen voisi tarkoittaa.
Tai sitten tuo ei-on-ei-juttu… WTF? Itselleni on vaikea tajuta miten pikkuveikko edes pysyisi pystyssä, tai päänsisäinen meno päällä, sen jälkeen kun toinen työntää pois ja sanoo ”lopeta”. Jos meno on sitä että tarttee reikää, niitähän löytyy joka puolelta, joista osa ilmaisia. En siis oikein näe syytä seksiin toisen ihmisen kanssa jollei siinä ole mukana jotain aivan toisenlaista ”skaalaefektiä” — mikä sitten häviää välittömästi jos toinen ei olekaan enää täysillä hommassa mukana. Ja ei, en suostu oikein uskomaan sitä feminististä teoriaa, että ei-suostumuksellisessa valloituksessa tai aggressiivisessa rankaisuseksissä olisi niin suuri viehätys; tai paremminkin vielä, että nuo voisivat olla olemassaolevia motivaatioita jotka selittäisivät kuin pienen osan patologisimmista seksuaalirikoksista. Tämä on itselleni siis jonninasteinen mysteeri.
TykkääTykkää