Englannin pankin pääjohtajaksi heinäkuussa siirtyvä Kanadan pankin pääjohtaja Marc Carney ehdotti, että inflaation sijaan otettaisiin tavoitteeksi nimellisen kansantuotteen taso (NBKT, ”markkinamonetarismi”). USA:ssa harkitaan samansuuntaista. Suhdannevaihtelut pienenevät pysyvästi ja lamat ja ylikuumenemiset jäävät lieviksi?
NBKT- tavoitteen ansiosta huonona aikana voitaisiin luottaa korkojen pysyvän matalana pienen kasvunkin tullen, vaikka inflaatio olisi vanhan tavoitteen yli. Matalat korot elvyttäisivät nykyistä paremmin, jos niiden jatkumiseen voisi luottaa.
BBC:n haastattelema pankkiekonomisti piti NBKT:ta periaatteessa hyvin aggressiivisena mutta myönsi, että jo viime vuosina politiikka on ollut hieman samansuuntaista, inflaatiotavoite on ylitetty miltei koko ajan.
Carneyn mukaan NBKT-taso on työttömyystasoa monella tapaa tehokkaampi rahapolitiikan ohjenuora. Siinä keskuspankki joutuu korjaamaan menneet virheensä. Tämä historiariippuvuus tuottaa suurimmat hyötynsä matalien korkojen aikana lisäämällä rahapolitiikan uskottavuutta ja ymmärrettävyyttä.
Politiikka olisi Fedin nykypolitiikkaa läpinäkyvämpää ja vähentäisi painetta aktiivisiin poliittisiin elvytystoimiin. Ehkä siksi sen kannattajissa on myös libertaareja lähellä olevia taloustieteilijöitä. Parina viime vuonna moni taloustieteilijä, Goldman Sachs ja Northern Trust sekä Paul Krugman ovat puoltaneet NBKT-tavoitetta ja Fed harkitsee NBKT:n ottamista osittaistavoitteeksi.
Vaikutus taantumiin
Professori Scott Sumnerin mukaan NBKT-tavoite pitää NBKT-muutosten vaihtelut vähäisinä, mikä johtaa siihen, että palkat eivät nouse liikaa hyvinä aikoina eikä niitä tarvitse samalla tavalla laskea huonoina aikoina työttömyyden estämiseksi. Koska palkat ovat jäykkiä laskemaan, nykypolitiikka johtaa suurempaan työttömyyteen.
Sumner kirjoittaa, että NBKT:n suuri lasku on tyypillisesti kysyntävetoinen taantuma. Jos silloin inflaatio ei putoa niin paljon kuin luulisi, nimellisten tuntipalkkojen jäykkyys on usein syynä. Jos nekin laskevat paljon, taantuma voikin olla tarjontavetoinen, esimerkiksi korkeammat tuontihinnat. Tarjontashokkien aikana inflaation pitäisikin nousta, koska muuten on yhtaikaa tarjonta- ja kysyntäshokit ja sitäkin suurempi työttömyys.
Sumner myös kritisoi inflaatiokäsitettä: inflaatiosta on kilpailevia määritelmiä. Koska tuotteet muuttuvat jatkuvasti, esimerkiksi samaan hintaan saa yhä parempia puhelimia ja tietokoneita, ei osata tarkkaan sanoa, minkä verran hintataso on muuttunut. Pitäisikö määritellä utiliteetti ja mitata, vaatiiko sama utiliteetti yhä suuremman rahasumman? Nimellisen tavoitteen (NBKT) rahapolitiikan ei tarvitse tietää inflaatiota.
Lisätietoja
Markkinamonetarismi (Liberalismi.net, viitteitä artikkelin faktoille)
Vapaasana.net 
Kuinkahan lähellä kirjoittaja kuvittelee Paul Krugmanin olevan libertaareja? Tai säännellyn ja monopolisoidun rahan libertarismia?
Liberalismi terminä on jo menetetty sosialismille. Jättäkää libertarismi rauhaan, kun ette siitä mitään ymmärrä.
TykkääTykkää
NBKT näyttäisi olevan kultakannan ohella suosituin rahapolitiikka libertaaripiireissä. Muissa piireissä NBKT ei ole vielä yhtä tunnettu mutta sen suosio on kasvussa kaikkialla.
Krugman ei tietenkään ole liberaali paitsi sanan nykyamerikkalaisessa merkityksessä.
TykkääTykkää
Monopolisoitua rahaa kannattava ”libertaari” on loogisesti yhtä johdonmukainen kuin lihaa syövä vegaani. Libertaari ei voi kannattaa kuin täysin vapaata rahaa. Se minkä opin mukaan valtion monopolisoimaa rahaa säännellään ei muuta tilannetta. Jos kannattaa valtion rahamonopolia ei ole libertaari.
Libertarismi ei ole moniarvoista, se sisältää kaksiarvoisen loogisen väitteen. Kuten looginen väite “kaksi on kaksi” tai matemaattinen väite “kaksi plus kaksi on neljä”, sekin voi vain olla joko tosi tai epätosi.
Myös vegaani lakkaa olemasta vegaani, jos hän ryhtyy syömään eläinkunnan tuotteita. Laadulla tai määrällä ei ole merkitystä. Yksikin voinappi päivässä ja vegaani ei ole enää vegaani. Ei ole mitään mieltä ensin harmauttaa veganismia ja taas uudestaan kaksiarvoistaa sitä. Jos jollain on kaikesta ruokavaliostaan 51 % kasviksia ja vain 49 % eläinkunnan tuotteita, niin harmaassa logiikassa hän olisi jossain määrin vegaani ja jossain määrin lihansyöjä, kuitenkin enemmän vegaani kuin lihansyöjä. Jos hän tällä päättelyllään kaksiarvoistaisi itsensä vegaaniksi, niin siinä ei olisi mitään järkeä. Se olisi 100 % idiotismia, tai älyllistä epärehellisyyttä. Lähempänä totuutta hän olisi sanoessaa olevansa 51 % vegaani, mutta mitä järkeä siinäkään olisi. Veganismi on ideologia, joka ei hyväksy eri asteisia kasvissyönnnin muotoja. Poikkeukset eivät hämärrä vegaanin ja ei-vegaanin välistä rajaa. A ja ei-A ei ole voimassa tässä asiassa eikä sumeus ota valtaa. Sana vegaani ei tarkoita vegaanien harmaata joukkoa. Olet joko 100 % vegaani tai et ole vegaani.
Sama pätee libertarismiin. Vaikka joku kaikennäköistä sääntelyä ja valtion puuttumista asioihin kannattava idiootti kutsuu itseään libertaariksi, niin se ei tarkoita sitä, että libertarismi pitäisi määritellä sen mukaan.
Libertarismi on enintään yövartijavaltion kannattamista ja sekin vapaaehtoisesti rahoitettuna. Valtion rahamonopoli ei kuulu libertarismiin, vaikka sitä säänneltäisiin jollain oletetusti paremmalla tavalla, tai vaikka joku itseään väärin perustein libertaariksi kusuva sitä kannattaisi. Yhdenkin muun asian, kuin yövartijavaltion kannattaminen poistaa henkilön libertaarien joukosta siinä, missä voinapin sisällyttäminen ruokavalioon poistaa henkilön vegaanien joukosta.
Yksikään aito libertaari ei voi kannattaa mitään sosialistista tai fasistista oppia sääntelystä; ei NBKT:ta eikä mitään muutakaan. Libertaarin tavoitteena ei ole saada valtiota toimimaan järkevämmin ja paremmin. Libertaarin ainoa tavoite on lopettaa valtio, kunnes siitä on jäljellä enintään osat, jotka takaavat väkivallattomuusperiaatteen.
Kokonaan toinen keskustelu on se, kuinka järkevää ja moraalista niidenkään säilyttäminen on.
TykkääTykkää
Yksityisetkin keskuspankit noudattavat jotakin rahapolitiikkaa. Joillain se voi olla sadan prosentin kultakanta, toisilla markkinamonetarismi.
Usein libertaarit myös ottavat kantaa siihen, miten pitäisi hoitaa ne valtion tehtävät, joita he eivät vielä saa yksityistettyä. Etenkin siinä moni kannattaa markkinamonetarismia.
TykkääTykkää
Yksityisillä keskuspankeilla ei ole mitään tekemistä libertaarien kannattaman vapaan rahan ja vapaiden rahamarkkinoiden kanssa. Yksityiset keskuspankit ovat valtioiden lainsäädännöllisiä luomuksia ja rahapolitiikka on ainoastaan valtion kontrolloiman ja monopolisoiman tyhjästä luodun rahan irvikuvan määrän säätelyä erilaisin poliittisin motiivein.
Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys jokaiselle libertaarille:
”Keskustelumme on nyt tuomassa esiin tärkeän totuuden rahasta: raha on hyödyke.
Tämän asian oppiminen on yksi maailman tärkeimmistä tehtävistä. Kovin usein
ihmiset ovat puhuneet rahasta jonain paljon suurempana tai vähäisempänä kuin tämä.
Raha ei ole abstrakti laskentayksikkö, erotettavissa konkreettisesta tavarasta; se ei ole hyödytön vain vaihdannassa käyttökelpoinen poletti; se ei ole ”vaade yhteiskunnalle”;
se ei ole kiinteän hintatason takuu. Se on yksinkertaisesti hyödyke. Se eroaa muista
hyödykkeistä kysynnässään pääasiallisesti vaihdon välineenä. Tästä riippumatta se on
hyödyke – ja kuten kaikilla hyödykkeillä, sillä on varanto, ihmiset kysyvät sitä
ostamista ja säilyttämistä varten jne. Kuten kaikkien hyödykkeiden, rahan ”hinta” –
muina tuotteina – määräytyy sen kokonaistarjonnan tai varannon ja sitä ostavien ja
hallussaan pitävien ihmisten kokonaiskysynnän välisessä vuorovaikutuksessa.
(Ihmiset ”ostavat” rahaa myymällä tuotteitaan ja palveluitaan sitä vastaan, aivan kuten
he ”myyvät” rahaa ostaessaan tavaroita ja palveluita.)”
(Mitä valtio on tehnyt rahallemme?, II. RAHA VAPAASSA YHTEISKUNNASSA, Murray N. Rothbard, http://www.taloudenperusteet.com/tiedostot/mitavaltioontehnyt.pdf)
TykkääTykkää
Kieltämättä termi ”yksityinen keskuspankki” helposti johtaa harhaan. Tarkoitin yksityistä rahanluojaa, oli se sitten täysin yksinäinen tai jonkin pankkiryhmän keskuspankki. En tarkoittanut, että sillä pitäisi olla valtion tukema monopoli tai muu valtion tukema asema. Sen rahapolitiikka voi olla BitCoinin malli, markkinamonetaristinen malli tai muu, ja libertaarit ovat ottaneet kantaa sekä tuohon että siihen, mikä olisi paras rahapolitiikka valtioiden keskuspankeille.
TykkääTykkää
Vapailla markkinoilla ei ole BKT -tavoitetta. Yksin tästä syystä markkinamonetarismi on tarpeeton ja käyttökelvoton. Vapaiden markkinoiden ehdoton edellytys on vapaa raha. Ei voi olla olemassa vapaita markkinoita, jos toimivien markkinoiden perusta ja edellytys, vaihdon väline, on väkivaltaisesti monopolisoitu ja keinotekoisesti säännelty. Toki yksityinen rahan liikkeellelaskija tai lyöjä voi yrittää säädellä oman rahansa määrää markkinoilla millä perusteilla tahansa. Se on hänen oikeutensa. Toinen asia sitten on se, että kuinka kauan tällainen rahanlyöjä pysyy toiminnassa ennen konkurssia.
Kuten Rothbard totesi, raha on hyödyke ja hyödykkeen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Kuten jokainen hyödykkeen tuottaja, myös jokainen rahanlyöjä pyrkii maksimoimaan tuottonsa. Rahan tuotantoa ohjaavat täysin samat markkinoiden lainalaisuudet, kuin muidenkin hyödykkeiden tuotantoa.
Hyödykkeellä on omakustannearvo, jonka alapuolella ei voida pitkään toimia ja toisaalta mitä enemmän markkinahinta eli käytännössä kysyntä ylittää rahan omakustannearvon, sitä enemmän sitä tullaan tarjoamaan. Toisin sanoen, näkymätön käsi ja hintamekanismi säätelevät markkinoilla olevan rahan määrää.
Kulta, hopea ja kupari ovat perinteisesti osoittaneet ylivoimaisuutensa rahana. Nykyaikana myös palladium, platina jne. ovat mahdollisia. Niiden tuotanto vaatii todellista työtä, joten niiden määrän lisääminen kustannuksitta ei ole mahdollista vrt. fiat-raha.
Esimerkkinä hyvästä hyödykerahasta toimikoon http://shiresilver.com/product/gold_half_gram_card. Sille ei ole annettu keinotekoista nimellisarvoa, vaan sen laatu ja määrä määritetään pitoisuudella ja massalla; 0.5 grammaa .999 pitoista kultaa. Shire Silverillä on luonnollinen oikeus tuottaa tätä rahaa niin paljon, kuin haluaa. Käytännössä tuotantoa ohjaavat kysyntä ja omakustannearvo. Se on ainoa moraalisesti oikea ja toimiva rahan säätelymekanismi.
BitCoin moraalisesti hyvä, mutta se on laadullisesti huonompi kuin fyysinen hyödyke, kuten kulta. Siitä ei pääse mihinkään, että se on luonteeltaan fiat-rahaa. Sen luomiseksi on toki omat sääntönsä, mutta säännöt ovat aina rikottavissa. Sen parhaana arvona näen sen, että se opettaa ihmisiä käyttämään vapaata rahaa murentaen uskoa valtioiden rahaan. Mutta toisaalta, jos joku onnistuu murtamaan BitCoinin, niin se voi romahduttaa kokonaan uskon vapaaseen rahaan.
TykkääTykkää
”libertaarit ovat ottaneet kantaa sekä tuohon että siihen, mikä olisi paras rahapolitiikka valtioiden keskuspankeille”
Tällä logiikalla olisi libertarismin mukaista, että ”libertaarit” olisivat ottaneet kantaa myös siihen, mikä olisi ollut erään kansallissosialistisen valtion paras juutalaispolitiikka valtion SS:lle lopullisen ratkaisun hoidossa.
Vaikka brutaali joukkomurha ei ole verrattavissa kauheudessaan rahan monopolisointiin, niin kyse on kuitenkin pohjimmiltaan samasta asiasta; luonnollisista oikeuksista ja väkivallattomuusperiaatteesta. Libertarismiin ei kuulu ottaa kantaa eikä antaa ohjeita siitä, miten valtio toimisi tehokkaimmin loukkatessaan yksilön luonnollisia oikeuksia. Siihen ei kuulu ottaa kantaa miten loukkaus olisi paras tehdä, vaan miten se lopetetaan kokonaan ja mahdollismimman nopeasti.
Libertaarin ainoa kanta voi olla: ei juutalaispolitiikkaa, ei rahapolitiikkaa eikä valtiota, jotta niihin ei olisi edes pientä mahdollisuutta.
TykkääTykkää
Hyvin moni vegetaristi tai jopa vegaani sanoo, että jos joku syö lihaa, syököön mieluummin vapaina ja onnellisina eläneiden eläinten lihaa.
Ei veganismiin kuulu, että otetaan kantaa tuohon, eikä sekään, että ei oteta. Liberaali ja jopa libertaristi voi neuvoa islamistista valtiota lempeämpään sharian tulkintaan, jos luulee, että neuvolla on vaikutusta.
Hyvin moni minarkisti ja moni anarkokapitalistikin ottaa kantaa siihen, mikä on rahamonopolille paras rahapolitiikka, tai muihin ei-minarkistisiin politiikkanäkemyksiin. Se ei ole libertarismin vastaista eikä libertarismin mukaista, ihan hyvin voi ottaa kantaa ja se voi oll hyvin järkevääkin.
TykkääTykkää
Älköön aviorikkojaa kivitettäkö hengiltä pienillä kivillä, vaan yhdellä isolla, koska se on lempeämpää lopettaessaan kärsimykset nopeammin. Neuvooko ”libertaari” myös raiskaajaa käyttämään kondomia, jos luule, että neuvolla on jotain vaikutusta? Voit ryöstää, pahoinpidellä ja orjuuttaa ihmisiä, mutta tee se niinkuin minä sanon, vähän lempeämmin, ”libertaarien” neuvoja noudattaen. Lempeä raiskaus ”libertaariin” tapaan. Lempeä pakkovalta ”libertaariin” tapaan.
Kiitos ei, libertaari vaatii ehdottomia luonnollisia oikeuksia ja ehdotonta väkivallattomuusperiaatteen noudattamista. Libertaari ei tyydy kompromisseihin yksilönvapauksiensa suhteen. Vastaavasti libertaari kunnioittaa muiden oikeuksia. Älä aloita väkivaltaa toista ihmistä kohtaan on libertaarin ainoa ehdoton käsky ja velvollisuuseettinen moraalikäsitys. Se on kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa pätevä normi.
Jos ehdotat lempeämpää väkivaltaa, se on edelleen hyväksyntä tai jopa vaatimus väkivallan aloittamiselle. Lempeämpää 30 % tai 10 % veroastetta ehdottava on yhtä lailla libertaarin vihollinen kuin 50 % veroastetta vaativa. Sitä paitsi on veroprosentti tai sääntely mikä tahansa, se vaatii aina saman väkivaltaisen toimeenpanokoneiston.
Luonnollisten oikeuksien puitteissa jokaisella on oikeus puolustautua hyökkäykseltä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Hyökkääjä luopuu aina luonnollisista oikeuksistaan aloittaessaan hyökkäyksen. Sillä ei ole merkitystä onko hyökkäys enemmän tai vähemmän lempeästi tehty eikä sillä, onko se yksilön tai valtion tekemä. Rikos on aina rikos eikä sitä tule sallia missään mittakaavassa.
TykkääTykkää
Väität, että suuri osa minarkian tai anarkokapitalismin kannattajista ei ole libertaareja. Tämä ei vastaa sanan libertaari normaalia määritelmää. Voisitko antaa viitteen tuohon kilpailevaan määritelmääsi?
Väitätkö vastaavasti, että ei-lihansyöjistä suuri osa ei ole vegetaristeja ja ei-eläintuotteiden käyttäjistä suuri osa ei ole vegaaneja?
Sosialisti, joka kannattaa sääntelyn muuttamista vähemmän haitalliseksi kunnes vallankumous onnistuu, ei ole sosialisti?
Ja joka muuta väittää, hänen ei pidä puhua sosialismista eikä veganismista eikä vegetarismista eikä libertarismista, koska hän ei niistä mitään ymmärrä?
”Jättäkää libertarismi rauhaan, kun ette siitä mitään ymmärrä.”
Toivoisin keskustelukulttuuria, jossa yritykset muuttaa vakiintuneita määritelmiä tehtäisiin vähemmän vihamielisesti. Vielä parempi olisi asenne, jossa yritettäisiin jatkuvasti oppia uutta ja kyseenalaista omia käsityksiä eikä vain oletettaa omia käsityksiä tai auktoriteetteja erehtymättömiksi, mutta tuokin olisi jo jotain.
Totta kai on mahdollista tehdä tuollaisiakin määritelmiä, jotka kieltävät jonkin asian lisäksi neuvot siinä asiassa, mutta luulenpa, että sellaiset määritelmät ovat vähemmän käyttökelpoisia ja tuskin pärjäävät markkinoilla näitä vakiintuneita, kanonisia määritelmiä vastaan. En silti sano, että sellaisten käyttäjät eivät saisi puhua libertarismista.
TykkääTykkää
Vapaasana.net viljelee libertarismin nimissä sellaisia asioita, jotka eivät siihen kuulu. Jos joku tässä yrittää kehitellä kilpailevaa määritelmää, niin se on vapaasana.netin ”toimittajat”.
Ludwig von Mises kohtasi voimakasta syrjintää ja parjaamista pseudolibertaareilta. Heidän mielestään Mises oli liian puhdasoppinen. He uskoivat, että suurempi halukkuus kompromisseihin ja suurempi myötätunto vapaiden markkinoiden epäonnekkaille uhreille tekisi libertarismista hyväksytymmän enemmistön keskuudessa. He väittivät, että Mises tekee libertarismista epäsuositua. Heidän kompromissinsa ovat kuitenkin vain poliittista huoraamista, jolla he myyvät itsensä, toiset libertaarit ja ideologiansa saadakseen suosiota. Vapaasana.net:n artikkeleissa on sama henki. Onko teidänkin tarkoituksenne tehdä libertarismista suositumpaa vesittämällä se kompromisseilla?
Toivottavasti se kuitenkin johtuu pelkästä tietämättömyydestä, sillä se on helppo korjata kaipaamienne lähteiden avulla. Lähteet ovat järjestyksessä, jossa suosittelen ne luettavaksi.
Ensimmäisenä kannattaa lukea libertarismin kehityksen kannalta keskeisimmät kirjat. Nämä eivät ole ainoita, mutta osuivat kirjastostani vahvimpina silmääni.
1. The Law, Frédéric Bastiat
2. The Politics of Obedience: The Discourse of Voluntary Servitude, Étienne La Boétié
3. The Production of Security, Gustave de Molinari
4. On The Origins of Money, Carl Menger
5. No Treason: The Constitution of No Authority, Lysander Spooner
6. Our Enemy The State, Albert Jay Nock
7. Liberalism, Ludwig von Mises
Näiden jälkeen Rothbardin ajatukset tulevat vääjämättömänä loogisena jatkumona. Libertarismi kulminoitui ja sai lopullisen muotonsa Rothbardin teoksissa. Hän teki loistavan työn yhdistämällä omistamisen, omistusoikeuden ja luonnolliset oikeudet yhtenäiseksi moraaliteoriaksi – nykyaikaiseksi libertarismiksi.
8. For a New Liberty: The Libertarian Manifesto, Murray N. Rothbard
9. The Ethics of Liberty, Murray N. Rothbard
Jos haluaa helpon oikotien, niin:
10. The Market for Liberty, Morris and Linda Tannenhill
11. Healing Our World: The Other Piece of the Puzzle, Mary J. Ruwart
12. Live Free or Die: Essays on Liberty by New Hampshire Libertarians, P. Gardner Goldsmith
Kirjastossani on yli 50 muutakin aiheeseen liittyvää kirjaa, mutta yhdessäkään niistä libertarismi ei esiinny sellaisena, kuin te sen väitätte olevan.
TykkääTykkää
En ole väittänyt, että nuo kirjat eivät edustaisi libertarismia.
Väitätkö sinä, että ne anarkokapitalistit ja minarkistit, jotka ehdottavat nykypolitiikkaan muitakin parannuksia kuin suoraa siirtymistä vähintään minarkiaan, eivät ole libertaareja?
Väitätkö vastaavasti, että ei-lihansyöjistä suuri osa ei ole vegetaristeja ja ei-eläintuotteiden käyttäjistä suuri osa ei ole vegaaneja, koska he myös neuvovat, miten tuotantoeläimiä voisi kohdella paremmin tai miten välttää pahimpien tuottajien lihaa?
Sosialisti, joka kannattaa sääntelyn muuttamista vähemmän haitalliseksi kunnes vallankumous onnistuu, ei ole sosialisti?
Keskustelun nopeuttamiseksi esitän myös omat vastaukseni: minä olen vastakkaista mieltä noista kaikista kolmesta väitteestä.
TykkääTykkää
Monet liberaalit kuten allekirjoittaneet pitävät NBKT-targetointia hienona ideana, koska se toimii. Aatteen kannalta se on merkittävä asia, koska lamoissa sääntelyn määrä aina lisääntyy reippaasti ja iso osa siitä edistyksestä kohti vapaampa taloutta mikä nousukausilla tehdään, peruuntuu.
Nykyinen lama on pääosin huonon rahapolitiikan syytä, eikä asuntokuplan. 2000-luvun alussa oli aivan järkyttävä kupla IT-sektorilla, eikä se aiheuttanut juurikaan reaalitaloudellisia ongelmia. Luulen, että jos kysyntäpuolen ongelmat olisi pidetty aisoissa NBKT-targetoinnilla, ei niillä rakenteellisilla/tuotantopuolen tekijöilläkään olisi ollut niin iso merkitys eikä esim. Kreikan julkisen sektorin restrukturointi olisi ollut huomattavasti helpompaa.
Sen sijaan saimme nykylaman, joka on aiheuttanut merkittävästi sekä kansalaisoikeuksien kaventumista että talouden lisäsääntelyä.
TykkääTykkää
Kirjoitin suoraan juureen, jotta teksti näkyisi leveänä.
Sait lähteesi ja olen antanut vastauksen kysymykseesi jo monesti tässä viestiketjussa. Kertauksena kuitenkin. Jos joku ei puheissaan tai vapaaehtoisissa teoissaan noudata libertarismia, niin hän ei ole libertaari. Jos haluat kutsua kompromissi-, konsensus- tai pseudolibertaareja libertaareiksi, niin ole hyvä. En jää tästä jumppaamaan. Yritän vain perustella seuraavaksi, miksi kompromissit jne. eivät ole strategisesti hyvä asia. Siitä saisi aikaiseksi pitkän jutun, mutta ajan puutteen vuoksi joudun tyytymään perin tiivistettyyn esitykseen.
Valtio sekä sen väkivaltaista olemassaoloa ja sen luonnollisia oikeuksia loukkaavia toimia vaativat ihmiset ovat aloittaneet väkivallan yksilön persoonaa ja tämän jatketta eli omaisuutta kohtaan. Tätä toimintaa voidaan kuvata analogialla raiskaus ja tätä analogiaa käyttäen valtio raiskaa yksilöitä. Jos neuvot valtiota raiskaamaan kanssaihmisiäsi tietyllä tavalla, vähän harvemmin tai jollain kuvitellulla tavalla lempeämmin kuin nyt, niin osallistut siitä huolimatta raiskauksen suunnitteluun. Jos teet sen äänestämällä, teet raiskauksesta toimeksiannon.
Libertarismissa valtiolla ei ole erioikeuksia. Valtio on vain joukko ihmisiä eivätkä oikeudet kumuloidu joukossa. Huolimatta joukon koosta, sen oikeudet ovat enintään yhtä suuret, kuin sen yhdellä jäsenellä. Koska valtion on toimittava täysin samojen oikeuksien puitteissa, kuin yksilön, ei valtio raiskaajana ole yhtään hyväksytympi, kuin naapurin setäkään. Jos ymmärrät tämän, ymmärrät myös sen, että valtion neuvominen raiskauksen yksityiskohdissa on aivan sama, kuin neuvoisit naapurin setää siinä. Itse asiassa, valtion ollessa kyseessä osallistut joukkoraiskaukseen.
Minä en suostu raiskattavaksi. Haluan, että raiskaamiseni lopetetaan kokonaan ja välittömästi. Minä en suostu vähän harvempaan tai lempeämpään raiskaukseen. En suostu naapurin sedän raiskattavaksi enkä joukkoraiskattavaksi valtion toimesta. Naapurin setää vastaan minulla on sentään jokin mahdollisuus puolustautua, mutta ei valtiota. Kaikki tai ei mitään. ”Give me Liberty, or Give me Death!” tai ”Live free or die”, miten vain asian haluat nähdä.
Jos neuvot valtiota raiskaamisessani tai jopa vaadit sitä raiskaamaan minut, olet aloittanut väkivallan minua ja niitä kaikkia muitakin kohtaan, jotka eivät halua tulla raiskatuksi ollenkaan. Voit pyytää valtiota raiskaamaan ainoastaan itsesi tavalla, joka tuntuu sinusta hyvältä, et muita. Vaihtoehtoisesti voit vaatia valtiota lopettamaan kaikkien niiden raiskaukset, jotka eivät vapaaehtoisesti suostu raiskattaviksi.
Valtio on julistanut väkivaltaisella olemassaolollaan ja interventioillaan sodan yksilöä kohtaan. Libertaarit tiedostavat tämän, mutta pidättäytyvät moraalisesta oikeudestaan puolustautua väkivaltaisin keinoin. Siihen on monta syytä. Ensinnäkin se aiheuttaisi sivullisia uhreja ja toiseksi väkivaltaisesti muodostettu yhteiskunta ei ole kestävä ja sillä on taipumus päätyä väkivaltaisesti. Väkivalta jättää aina vihan siemenen kytemään. Kolmas syy siihen on se, että viha valtiota kohtaan ei ole tarpeeksi suurta. Ei siis ole tarpeeksi valtiota sen moraalittoman luonteen vuoksi vihaavia libertaareja eikä niitä, jotka valtio on saanut vihaamaan itseään moraalittomilla toimillaan.
Tämä kolmas syy pitää sisällään ainoan voiton mahdollisuuden. Mitä enemmän ihmiset kokevat selkänahassaan valtion moraalittomuuden ja mielettömyyden, sitä helpompi sitä vastaan on taistella. Mitä enemmän valtio raiskaa ihmisiä, sitä enemmän otollista maaperää libertaareille ajatuksille syntyy.
Paras keino taistella valtiota vastaan on antaa sen vyöryä omalla painollaan kohti tuhoa. Valtio sisältää itsetuhomekanismin eli kasvun kohti romahdusta. Saatat ajatella, että libertaarit kärsivät siinä samalla. Se on totta, mutta ei pidä unohtaa, että meitä raiskataan joka tapauksessa. Olemme jo sodassa ja sota on aina kärsimystä. Yrittäessämme tehdä valtiosta vähän lempeämpää, saamme aikaiseksi vain ikuisen asemasodan. Toisaalta mikään todiste ei puhu sen puolesta, että valtiosta voisi saada lempeämmän, kuin ehkä tilapäisesti. Jos valtio pysyy siedettävyyden rajoissa, se on voittanut. Jos se ylittää rajan, niin libertaareilla on mahdollisuus. Ja mitä enemmän se ylittää rajan, sitä paremmat ovat mahdollisuudet.
Meillä on siis vain yksi ase ja se on sanan säilä. Älkäämme käyttäkö sitä kompromissien hakuun, sillä se vain pitkittää sotaa ja toisaalta loukkaa tinkimättömien libertaarien oikeuksia. Anna siis vihollisesi tuhota itse itsensä. Hyödyntääksemme romahduksen tarjoaman mahdollisuutemme on hardcore libertaareja oltava riittävä joukko. Muussa tapauksessa tilaisuus menee hukkaan, kuten Neuvostoliiton romahduksessa.
Näimme miten presidentti Lennart Meri ja pääministeri Mart Laar liberalisoivat Viron yhteiskuntaa ja taloutta voimakkaasti. Ikävä kyllä Laar oli lukenut ainoastaan kompromissilibertaari ja monetaristi Milton Friedmanin Free to Choose kirjan eikä esimerkiksi tämän pojan David Friedmanin The Machinery of Freedomia puhumattakaan Misesin Human Action:sta ja Rothbardin Man, Economy and State:sta. Liberalisointi jäi puolitiehen, viro otti käyttöönsä fiat-rahan ja liittyi uuteen versioon neuvostoliitosta. Valtion kokoa ei sementoitu, mikä on käytännössä mahdotonta, vaan se lähti heti kasvu-uralle. Uusia veroja ja sääntelyä keksitään ja apinoidaan pohjoisista hyvintointivaltioista. Viro on siis jo menetetty.
Viro kuitenkin osoitti sen, että pieni mutta päättäväinen joukko voi saada suuria aikaan. Jos se joukko olisi ollut hieman suurempi ja näkemys puhtaan libertaristinen, niin tilanne voisi olla nyt täysin toinen. Viro saattaisi olla nyt maailman ensimmäinen libertaari yövartijavaltio tai parhaassa tapauksessa anarkokapitalistinen maantieteellinen alue.
Vallan keskittyminen Brysseliin, sen seitsenvuotissuunnitelmat, kansallisvaltioiden heikkeneminen, liittovaltioistuminen jne. eivät ole pitkällä aikavälillä pelkästään huonoja asioita, vaan sisältävät mahdollisuuden uudesta neuvostoliiton romahduksesta. Mikään ei ole niin varmaa, kuin asioiden täydellinen ryssiminen keskushallinnon yrittäessä mikromanageroida keskusjohtoisesti yli 500 miljoonan ihmisen joukkoa.
Käyttäkäämme siis sanan säilää puhtaan libertarismin ilosanoman välittämiseen sodassa valtiota vastaan, jotta tilaisuuden tullessa meillä olisi voimaa käyttää se hyväksemme.
TykkääTykkää
Siis anarkokapitalisti, joka neuvoo, miten valtiosta voi tehdä vapaamman vaikka haluaisikin sen lakkauttamista, ei ole mielestäsi ole libertaari. Onko hän edes anarkokapitalisti?
Väitätkö vastaavasti, että ei-lihansyöjistä suuri osa ei ole vegetaristeja ja ei-eläintuotteiden käyttäjistä suuri osa ei ole vegaaneja, koska he myös neuvovat, miten tuotantoeläimiä voisi kohdella paremmin tai miten välttää pahimpien tuottajien lihaa?
Sosialisti, joka kannattaa sääntelyn muuttamista vähemmän haitalliseksi kunnes vallankumous onnistuu, ei ole sosialisti?
Jos nuo ovatkin ja mielestäsi neuvominen on kiellettyä vain libertaareilta, miksi?
Jos voin neuvoa jonkun yksilön tai valtion lopettamaan raiskaukset edes 999 tapauksessa tuhannesta, teen sen, ellei ole painavia syitä muuhun. Toivottavasti muutkin tekevät.
TykkääTykkää