Finanssikriisi iski Latviaan kaikkein pahimmin, ei Kreikkaan. Katastrofitilanteessa pääministeriksi nostettiin kesken hallituskauden europarlamentista rehelliseksi tiedetty nuori liberaali taloustieteilijä Valdis Dombrovskis, joka sulki puolet valtion virastoista, erotti 30 % virkamiehistä ja pudotti loppujen palkkoja 40 %. Maa toipui nopeasti ja Dombrovskis voitti kahdet parlamenttivaalit. Paul Krugman väitti käyvän päinvastoin.

Latvian rakennussektori oli ylipaisunut, joten reuna-alueisiin pahimmin iskenyt finanssikriisi romutti sen talouden pahemmin kuin minkään muun EU-maan, työttömyyskin kipusi 21 %:iin.

Luotettavaksi korruptionvastustajaksi tunnettu liberaali Dombrovskis nostettiin pääministeriksi, ja hän teki nopeasti uskottavia säästötoimia. Tämä palautti maailman luottamuksen Latvian kykyyn hoitaa velkansa, ja siksi sen pitkäaikaislainojakin ostetaan nyt 1,7 %:n korolla, kun Kreikka joutuu maksamaan 11 %. Siksi Latvia maksoi velkansa kolme vuotta etuajassa.

Talous lähti terävään nousuun, työllisyys parani paljon, työttömiä siirtyy yhä uusille aloille uusien yritysten laajetessa, mikä nostaa talouden tehokkuutta, ja kansa on jo kahdesti palkinnut Dombrovskin kirveslinjan äänestämällä tämän vähemmistöhallituksen ensin enemmistöhallitukseksi ja sitten vielä suuremmaksi enemmistöhallitukseksi vuosien 2010 ja 2011 vaaleissa.

Krugmanin neuvoilla tuhoon

Paul Krugman oli väittänyt, että Baltian maiden kirveslinja johtaa kulutuksen vähenemisen kautta romahdukseen ja tuhoon. Jokaisessa kolmessa maassa kävi juuri päinvastoin. Krugmanin neuvojen mukaisesti säästöjä vältellyt Etelä-Eurooppa olikin se, joka romahti.

Mitä tästä opimme? Krugman ei mitään, koska nyt hän haukkuu Olli Rehniä torakaksi siksi, että Rehn joustaa vain kohtalaisesti Etelä-Euroopan tarpeesta vähentää elämistään yli varojensa.

Mistä muuten se finanssikriisi tuli?
2.8.2002 Paul Krugman kirjoitti New York Timesissa, että vakavan taantuman torjumiseksi USA:n keskuspankin täytyy laskea korkoa niin paljon, että syntyy asuntokupla. Siitäkään Krugman ei näytä oppineen.

Kreikka säästi vähemmän ja hitaammin kuin Latvia, joten sen talous on vieläkin 18 % alkuperäistä alempana ja maa kärsii yhä.

Budjetti heti tasapainoon

Latvia vähensi sääntelyä ja tasapainotti budjettia heti 9,5 % kansantuotteesta. Kreikka sen sijaan yritti huonoin tuloksin Dominique Strauss-Kahnin (sos.) johtaman IMF:n suosittelemaa elvytystä kuten moni muukin Etelä-Euroopan maa. Vielä 2011 muka säästänyt Kreikka piti yhä julkiset menonsa 50 %:ssa BKT:sta, kun taas Latvia pudotti menonsa 44 %:sta 36 %:iin ja säilytti tasaveronsa 21 %:ssa ja yritysveronsa 15 %:ssa.

Kirveslinja voittaa juustohöylän

Nopeat leikkaukset pakottivat juustohöylän sijaan leikkausten valikointiin eli uudistamiseen. Sosiaaliturvaa ja eläkkeitä ei juurikaan leikattu, mutta Latvia sulki puolet valtion virastoista, erotti 30 % virkamiehistä ja pudotti työntekijöidensä palkkoja 26 % yhdessä vuodessa, ministerien 35 %.

Korruptio kuriin

Taloustieteilijä Anders Åslundin mukaan Latvia kielsi virkamiesten aiemmin runsaat tulot yrityssivutoimista mutta Kreikka antoi korruption kukoistaa ja sosialistipääministeri Papandreou lisäsi virkamiesten määrää 5000:lla vielä ”säästökuurin” aikana 2010-2011, koska näihin hänen valtansa pohjautui.

Vuoden 2011 vaaleissa Dombrovskiksen voitto pudotti kaksi kolmesta korruptoituneesta oligarkkipuolueesta parlamentista.

[Lisäys 2014: Dombrovskis on yhä valtavan suosittu ja hänen puolueensa on voittanut kaikki tuoreemmatkin vaalit.
Siitä huolimatta, että osa Latvian työvoimasta on siirtynyt ulkomaille, maan talous on pystynyt kasvamaan EU:n nopeimmin monta vuotta peräkkäin ja näyttäisi vuonna 2015 ylittävän täysin ylikuumentuneessa tilanteessa saavutetun vuoden 2007 taloushuipun. Krugmanilaisempaa linjaa noudattaneeseen Kreikkaan finanssikriisi iski lievemmin, mutta silti tätä vauhtia se saavuttaa 2007-huippunsa vasta vuonna 2050 (2020-luvulla, jos se saavuttaa pitkän ja nopean kasvun), kriisiltä pitkälti välttynyt Suomi ehkä vuonna 2017.]

Lisätietoja
Latvia (Liberalismi.net, lähdeviitteet artikkelin faktoille)
Baltian maat: palkka-alella nousuun vastoin Paul Krugmanin vaatimusta (Vapaasana.net)
Kreikan 240 miljardin tuet kasvattivat Kreikan velan 325 miljardista 390 miljardiin (Vapaasana.net)