Kaikki merkittävät tiedejärjestöt pitävät GMO:ita turvallisempina tai yhtä turvallisina kuin perinteisiä kasvilajikkeita, samoin EU, WHO, FAO ja UNDP. Geenimuuntelu tulee parantamaan huomattavasti terveyttä, ympäristöä ja etenkin köyhien oloja. Väitetyt riskit ovat pahempia vanhoilla lajikkeilla ja jalostustavoilla kuin geenimuuntelulla.


KUVA: Vuonna 2012 GMO:ta viljeli jo yli 17 miljoonaa viljelijää, yli 170 miljoonalla hehtaarilla 28 maassa, uutena mm. Kuuba. Yhä uudet kehitysmaat aloittavat GMO-viljelyn. ISAAA.

GMO:ita on tuotettu jo vuodesta 1973. Vaarallisempia säteilytyksellä tuotettuja mutanttilajikkeita on tuotettu jo tuhansia vuodesta 1927, mutta niitä poliitikot ja populistit eivät vieläkään ymmärrä vastustaa, koska säteilytys on ”vanhaa teknologiaa”. Tällä erolla ei ole muuta vaikutusta lopputulokseen kuin että ”geenimuuntelussa” tapahtuu vain haluttu muutos, säteilytyksessä tuntematon määrä arvaamattomia muutoksia. Siksi EU:ssakin otetaan käyttöön uusia säteilymutantteja ja turvallisia kilpailevia GMO-lajikkeita sabotoidaan liikaa.

Skepsis ry. myönsi Huuhaa-palkintonsa GMO-vapaa Suomi -mustamaalauskampanjan tänään 4.12.2013 ”tieteellisen tiedon vääristelyn ja pelotteluun perustuvan keskustelutavan vuoksi”. (selostettuja esimerkkejä) Kampanjan takana on mm. kaksi GMO-peloista rahansa saavien kaupallisten toimijoiden yhteenliittymää.

Geenimuuntelun avulla voidaan tuottaa tehokkaita lääkkeitä moniin sairauksiin, joista ihmiskunta nyt kärsii, sekä tuleviin pandemioihin, ”hullun lehmän taudin” kaltaisiin ihmisille vaarallisiin eläinsairauksiin, pienten lasten kuolettavaan lihasrappeumatautiin, hemofiliaan, syöpään, diabetekseen ja vuosi vuodelta yhä useampaan vaivaan, HIV-rokotetta ym.

Jo nyt monet tavalliset lääkkeet, rokotteet ja lisäaineet Suomessa on tuotettu geenitekniikan avulla, ja suomalaiset syövät tällaista ruokaakin. Vain populistisista syistä – ei tieteen vuoksi – EU rajoittaa GMO-tuotantoa Ranskan hallituksen ja muiden hörhöjen painostuksesta.

Vuonna 2012 valtavan laaja Nature-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että geenimuunnellut kasvilajikkeet, mm. bt-lajikkeet, tuottavatkin suuria ympäristöhyötyjä, jotka kattavat myös ympäröiviä ei-GM-viljelmiä. Southamptonin yliopiston ekologian professori Guy Poppy katsoi, että tutkimuksen valtava mittakaava lopettaa keskustelun aiheesta.

Tiedejärjestöt yksimielisinä: GMO:t ovat turvallisempia tai yhtä turvallisia kuin perinteiset

12 suomalaisten yliopistojen rehtoria, 146 professoria, 215 dosenttia ja 325 tohtoria allekirjoittivat vetoomuksen geenikieltoa vastaan Suomessa. Vetoomuksen mukaan hallituksen esitys vaikeuttaisi kohtuuttomasti muuntogeenisten tuotteiden tutkimusta ja elinkeinonharjoittamista.

Yli 100 riippumatonta tiedejärjestöä on todennut, että GMO-ruoat ovat yhtä terveellisiä tai terveellisempiä kuin perinteiset tai luomuruoat.

Yhdysvaltain tieteenedistämisjärjestö AAAS toteaa, että GMO-vastustukselle ei ole tieteellistä perustaa, vaan vastustus johtuu ”luonnottomuus”-ajatuksesta. ”WHO, American Medical Association, U.S. National Academy of Sciences, British Royal Society ja kaikki muutkin arvostetut järjestöt, jotka ovat samaa todistusaineistoa tutkineet, ovat todenneet GM-kasveista saadun ruoan yhtä turvalliseksi kuin perinteisesti jalostetun.”

Järjestön mukaan geenejä on muunneltu jalostuksessa aina, 1900-luvulla tätä on kiihdytetty kemikaaleilla ja säteilyllä, ja nyt niin sanotulla geenimuuntelutekniikoilla. GM-kasvit ovat kaikkein testatuimmat kasvit ikinä, eikä yksikään väite niiden haitoista ole kestänyt tieteellistä tarkastelua.

Nature Biotechnology -lehden päätoimittajien mukaan on yllin kyllin todisteita GM-elintarvikkeiden turvallisuudesta ja WHO, Euroopan komissio, US National Academy of Sciences ja American Medical Association ovat voimakkaasti puolustaneet niiden terveellisyyttä.

Geenimuunneltujen kasvien turvallisuudesta on yli 600 tutkimusta. Kun viimeksi lista läpikäytiin, kolmannes näistä oli riippumattomia.

Vuonna 2004 Euroopan komissio teetti ENTRANSFOOD-tutkimuksen selvittääkseen bioteknisten tuotteiden hyväksymisen edellytykset. Tulos oli, että olemassa olevien koemenetelmien yhdistelmä tuottaa pätevät arviot GM-lajikkeiden turvallisuudesta. Vuonna 2010 Euroopan komission tutkimus- ja innovaatiodirektoraatti totesi: ”yli 500 riippumattoman tutkimusryhmän yli 130 tutkimusprojektia yli 25 vuodelta osoittavat, että biotekniikka, etenkin geenimuuntelu, ei ole sen vaarallisempaa kuin esimerkiksi perinteiset jalostustekniikat.”

International Council for Science (ICSU, maailman tiedeakatemioiden liitto) teetti laajan selvityksen GM-elintarviketutkimuksista: ”Tarjolla olevat GM-ruoat ovat turvallisia syödä.” GM-ruokien hyötyjä ovat ”parempi ravintosisältö”, ”allergeenien ja/tai myrkyllisten yhdisteiden poistaminen tietyistä elintarvikkeista”, voidaan vähentää tuholaismyrkkyjen käyttöä, altistumista niille ja niiden jäämiä sekä karsinogeenisia mykotoksiineja.

Euroopan Tiedeakatemiain neuvottelukunta (EASAC) vaatii EU:ta sallimaan kasvien geenimuunteluteknologioiden kehittämisen ja hyödyntämisen maataloudessa. Tämä olisi kestävämpää maataloutta, koska maa-, vesi- ja ravinneresursseja käytettäisiin säästeliäämmin. Saataisiin myös uusia tapoja suojata kasveja tuholaisilta ja sairauksilta. ”tieteellisen tutkimuksen perusteella geenimuunnelluista kasveista ei ole uhkaa ympäristölle eikä ruoka- tai rehutuotannolle. Vastaväitteet ovat yleensä perustuneet kiistellyille tutkimustuloksille.”

EASAC arvostelee EU:n GMO-rajoituksia: ”Euroopan unioni sallii tiettyjen geenimuunneltua alkuperää olevien ruoka-aineiden tuonnin mutta kieltää samojen geenimuunneltujen kasvien viljelyn unionin alueella. Euroopan unioni haluaa vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä, mutta samalla se ylisääntelee vaihtoehtoisia geneettisiä lähestymistapoja kasvinsuojeluun.” EASAC on ”Euroopan unionin jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin, jonka tavoitteena on toimia neuvoa-antavana asiantuntijaorganisaationa unionin toimielimille.”

Britannian, Yhdysvaltojen, Brasilian, Kiinan, Intian, Meksikon ja Kolmannen maailman tiedeakatemiat: ”GM-tekniikkaa pitää muiden alojen tärkeiden kehitysaskelien ohella käyttää lisäämään ruoantuotantoa, parantamaan tuotannon tehokkuutta, vähentämään maatalouden ympäristörasitetta ja auttamaan pienviljelijöitä tuottamaan ruokansa.” ”Geenimuuntelulla voidaan tuottaa ruokia, jotka ovat ravitsevampia, säilyvämpiä ja periaatteessa terveyttä edistävämpiä – mikä hyödyttää sekä teollisuusmaiden että kehitysmaiden kuluttajia.”

Britannian kuninkaallinen tiedeakatemia vaati vuonna 2009 muuntogeenisten kasvien laajaa käyttöönottoa. Näin voitaisiin lisätä ruoantuotantoa ja vähentää maanviljelyn ympäristöhaittoja. FAO arvioi, että ruoantuotantoa pitää kasvattaa 70 % vuoteen 2050 mennessä, jotta ruokaa riittäisi kaikille.

Saksan tiedeakatemioiden liitto: ”EU:ssa ja Yhdysvalloissa hyväksytyistä GM-kasveista saadut elintarvikkeet eivät ole mitenkään ’perinteisiä’ vaarallisempia. Päinvastoin, joissain tapauksissa GM-ruuat ovat ylivertaisesti terveellisempiä.”

Ranskan tiedeakatemian julkaiseman raportin mukaan kaikki nykyinen GMO-kritiikki on tieteellisesti ”perusteetonta”.

14 Italian tiedeseuraa (konsensusasiakirja GMOiden turvallisuudesta): ”Markkinoilla olevat GMOt, jotka ovat selviytyneet vaadituista kokeista ja proseduureista, ovat nykyisen tietämyksen valossa turvallisia ihmisille ja eläimille.”

Vastaavia riittää.

YK:n ja johtavien viranomaisten kantoja

Euroopan komission tutkimus- ja innovaatiodirektoraatti: ”yli 500 riippumattoman tutkimusryhmän yli 130 tutkimusprojektia yli 25 vuodelta osoittavat, että biotekniikka, etenkin geenimuuntelu, ei ole sen vaarallisempaa kuin esimerkiksi perinteiset jalostustekniikat.”

WHO: ”mitään haittoja terveydelle ei ole osoitettu koituneen näiden ruokien kulutuksesta maissa, joissa ne on hyväksytty.” ”kansanterveys voi hyötyä suunnattomasti bioteknologian mahdollisuuksista, esimerkiksi ruokien ravintosisällön noususta, allergeenisuuden vähenemisestä ja tehokkaammasta ruoantuotannosta”.

United Nations Development Programme (UNDP): Inhimillisen kehityksen raportti kehottaa köyhiä maita tarttumaan biotekniikan mahdollisuuksiin. Kehitysmaiden pitäisi lievittää aliravitsemusta ja nälänhätää käyttämällä geenimuuntelua. Nyt Euroopan GM-keskustelu ohittaa kehitysmaiden tarpeet.

Food and Agricultural Organization (FAO) ”FAO jatkaa jäsenmaittensa, etenkin kehitysmaiden, auttamista bioteknologian hyötyjen saavuttamisessa maataloudessa, metsätaloudessa ja kalataloudessa”. ”Tarjolla olevat transgeeniset kasvit ja niistä saadut ruuat on arvioitu turvallisiksi syödä ja niihin sovelletut koemenetelmät soveltuviksi. Nämä johtopäätökset vastaavat tieteellisen todistusaineiston konsensusta, jota ICSU tutki (2003), ja ne ovat yhtäpitävät WHO:n näkemysten kanssa. – – yhtään todistettavaa myrkyllistä tai ravitsemuksellisesti haitallista vaikutusta ei GM-kasvielintarvikkeiden kulutuksella ole todettu missäänpäin maailmaa (GM Science Review Panel). Miljoonat ihmiset ovat kuluttaneet GM-kasveista saatuja elintarvikkeita – – ilman mitään havaittuja haittavaikutuksia (ICSU).”

Terveysvaikutukset

Saksan tiedeakatemioiden liiton (UDAW) mukaan tarjolla olevat GM-peräiset elintarvikkeet eivät ole perinteisiä vaarallisempia vaan päinvastoin toisinaan paljon terveellisempiä.

16 vuoden ja lähes miljardin hehtaarin GMO-tuotannosta huolimatta ei ole löytynyt yhtään todistettua terveys- tai ympäristöhaittaa mukaan lukien allergiat. Silti GMO-vastustajat väittävät tällaista. Myös WHO vahvistaa, ettei terveyshaittoja ole löytynyt.

Sadat miljoonat ihmiset ovat syöneet GMO-ruokia 1990-luvun alusta asti, mutta ainuttakaan haittaa ei ole löydetty eikä oikeustapauksia terveyteen liittyen, vaikka hyvin suuri osa GMO-kuluttajista on kaikkein oikeustapausherkimmistä maista kuten Yhdysvalloista. Esimerkiksi Arpad Pusztain ym. tutkimus (1999) on todettu virheelliseksi.

AAAS, Euroopan komission raportti ja WHO ovat todenneet, että mitään terveyshaittoja ei ole osoitettu. Helmikuussa 2013 Journal of Agricultural and Food Chemistry julkaisi kirjallisuusyhteenvedon 20 vuoden turvallisuustutkimuksista. ”Ylivertainen todistusaineisto” osoitti, että kasvien geenimuuntelu ”häiritsee kasvin koostumusta vähemmän kuin perinteinen jalostus, jolla silläkin on mahtava turvallisuushistoria.”

Syyskuussa 2013 Nature Biotechnology -lehdessä julkaistun katsauksen mukaan jopa GMOiden vastustajat myöntävät, että tähän mennessä GM-ruoat eivät ole tuottaneet mitään terveyshaittoja.

Allergiat

WHO:n mukaan ”kansanterveys voi hyötyä suunnattomasti bioteknologian mahdollisuuksista, esimerkiksi – – allergeenisuuden vähenemisestä”. International Council for Sciencen mukaan GM-kasvit mahdollistavat allergeenien poistamisen tietyistä elintarvikkeista (esim. maapähkinät).

Yhtään todistettua allergiatapausta tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa ei geenimuuntelusta ole koitunut huolimatta lähes miljardin hehtaarin GMO-tuotannosta.

DNA

DNA:ta ihminen saa päivittäin 0,1 – 1 grammaa, sekä GM- että ei-GM-kasveista, eikä lähes 2000 tutkimuksen yhteenvedossa löytynyt mitään todisteita siitä, että sitä päätyisi ihmissoluihin, vaikka GM-vastustajat tällaista yleisesti väittävät.

Sen sijaan viruksista siirtyy jatkuvasti ihmissoluihin geenejä – olemme geenimutantteja.

GMO-merkinnät ruoissa ovat haitallisia

WHO, FDA, USDA, AMA, AAAS ja moni muu organisaatio ovat todenneet, että GMO-merkinnöille ei ole tieteellisiä perusteluja.

FDA:n politiikka on vaatia ruokiin merkintöjä asioista, jotka voivat aiheuttaa terveys- tai ympäristöriskejä. Geenimuuntelun merkitsemiselle ei siksi AAAS:n mukaan ole perusteita, vaan se voi ainoastaan johtaa kuluttajia harhaan.

AAAS:n mukaan GMO-merkinnät olisivat vaarallisia. Tieteen perusteella geenimuuntelu on turvallista, ja merkintöjä vaativien motiivina ovatkin pelko ”luonnottomuudesta” ja halu saada kilpailuetua siitä, että merkinnät pelottaisivat kuluttajia.

American Society of Cell Biology vastustaa GMO-merkintöjä ja sanoo niiden johtaneen Euroopassa valinnanvaran kapenemiseen: GMO-tuotteita haluavat eivät enää pysty ostamaan niitä.

GMO-jalostus vs. perinteinen jalostus

Saksan tiedeakatemioiden liiton (UDAW) mukaan tarjolla olevat GM-peräiset elintarvikkeet eivät ole perinteisiä vaarallisempia vaan päinvastoin toisinaan paljon terveellisempiä.

WHO:n mukaan GM-ruoilta vaaditaan yleensä hyvin tarkat tutkimukset mutta perinteisesti jalostetuilta ruoilta jäävät huolelliset riskinkartoitukset tekemättä.

Nature Biotechnology -lehden päätoimittajien mukaan on epäolennaista, onko elintarvike tuotettu geenimuuntelulla, ja sen sijaan pitäisi tutkia yksittäisten tuotteiden ominaisuuksia, olivat ne GM-tuotteita tai eivät.

WHO:n mukaan huolissaan ovat olleet eräät poliitikot, aktivistit ja kuluttajat, mutta hekin yleensä hyväksyvät GM-lääkkeet. Ongelma lienee siis siinä, että useimmat GM-ruuat eivät ole kuluttajan näkökulmasta tavallisia parempia. WHO:n mukaan GM-tuotteet kuitenkin voivat hyödyttää kansanterveyttä suunnattomasti, esimerkiksi lisätä ravitsemussisältöä ja tuotannon tehokkuutta sekä vähentää allergeenisuutta.

American Society for Cell Biologyn mukaan ”Geenitekniikalla on useita etuja perinteiseen nähden: se on nopeampaa ja tarkempaa ja voi räätälöidä geenejä tuottamaan hyödyllisiä ominaisuuksia.”

American Phytopathological Societyn mukaan bioteknisiin kasveihin yhdistetyt huolet liittyvät myös perinteisempiin kasveihin ja ne pitää rinnastaa jälkimmäisiin huoliin.

GMO:iden erottelu muista on järjetöntä

Säteilytyksellä tuotetulla mutaatiolla kasveja on jalostettu 75 vuotta, ja tällaiseen GMO-vastustus ei kohdistu, koska menetelmä on ”vanha”. Toimittaja Ismo Heinisuo ihmettelee sitä, että tällaisella ”mutanttijalostuksella” tuotettua Europlan-perunaa pidetään ”luonnollisena”, mutta kun sama geeninsammutus tehtiin helposti 29 vuotta vanhalla geenitekniikkamenetelmällä, kyseistä Amflora-perunaa pidetään ”luonnonvastaisena”, vaikka näissä samaan aikaan kehitetyistä perunalajikkeissa ei ole mitään eroa. Tämä johti Amflora-koeviljelmien vandalisointiin ja siihen, että lupahakemuksen käsittely kesti EU:lta 14 vuotta, jolloin markkinat oli jo menetetty Europlanille. Syynä Heinisuo pitää sitä, että 75 vuotta sitten ei vielä ollut vihreää liikettä. Luonnossa tällaisia mutantteja löytää lähinnä Tshernobyl-tyyppisistä ympäristöistä. Basf joutui siirtämään tutkimustyönsä muihin maanosiin ja luopumaan myös saman hakemuksen rutonkestävästä perunasta. Siksi rutontorjuntaruiskutuksia tarvitaan yhä.

Kehitysmaat kärsivät GMO-vastustajista

UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin mukaan ”Biotekniikka tarjoaa ainoan tai parhaan työkalun marginaalisille ekologisille alueille – – joilla asuu yli puolet maailman köyhimmistä ihmisistä. – – Nykyinen keskustelu GM-kasveista Euroopassa ja Yhdysvalloissa jättää huomiotta kehitysmaiden huolet ja tarpeet. – – Bioteknisten kasvien säännelty viljely voisi vähentää aliravitsemusta ja nälänhätää kehitysmaissa. – – kielestä on tullut poliittinen ase. Esimerkiksi ”’petturiteknologiat’ ja ’frankenruoat’ luovat pelkoa ja ahdistusta. Kuitenkaan ei ole ainuttakaan todistettua kuolemaa GM-ruoista. – – tärkeämpää on ruokapula.”

Kolmannen maailman tiedeakatemiat vaativat geenitekniikan käyttämistä, koska sillä voidaan lisätä ruoantuotantoa, parantaa tuotannon tehokkuutta, tehdä entistä ravitsevampia, säilyvämpiä ja terveyttä edistävämpiä ruokia, vähentää maatalouden ympäristörasitetta ja auttaa ihmisiä tuottamaan ruokansa.

Toisaalta kehitysmaiden GM-vastustajat väittävät geenimuunneltujen kasvien aiheuttavan homoseksuaalisuutta, impotenssia, AIDSia ja kaljuutta.

Geenimuuntelulla olisi voitu ratkaista kehitysmaiden nälänhädät ja eri ravintoaineiden saanti sekä monet ympäristöongelmat maatalouden aiheuttamasta ympäristökuormituksesta erilaisten myrkkyjen eliminoimiseen ja kasvinsuojeluaineiden vähentämiseen, elleivät Yhdysvaltojen ja etenkin Euroopan tieteellisesti perusteettoman tiukat koevaatimukset tulisi kohtuuttoman kalliiksi tutkimukselle.

Sekin vaikuttaa, että EU:n ruoanmerkintäpakko aiheuttaa kuluttajissa turhia pelkoja. Tämän vuoksi muuntogeenisen ruoan vienti Eurooppaan olisi vaikeaa, mikä myös lannistaa kehittämästä muuntogeenisia kasveja kehitysmaihin.
Federation of Animal Science Societes (FASS) katsoo, että biotekniset kasvit ja eläinruoat auttavat etenkin kehitysmaiden lasten ravitsemusta ja hyvinvointia.

GMO pelastaa ympäristön

Euroopan Tiedeakatemiain neuvottelukunta (EASAC) vaatii geenimuuntelutekniikan hyödyntämistä maataloudessa. Tämä olisi kestävämpää maataloutta, koska maa-, vesi- ja ravinneresursseja käytettäisiin säästeliäämmin. ”(T)ieteellisen tutkimuksen perusteella geenimuunnelluista kasveista ei ole uhkaa ympäristölle eikä ruoka- tai rehutuotannolle. Vastaväitteet ovat yleensä perustuneet kiistellyille tutkimustuloksille.”

Britannian, Yhdysvaltojen, Brasilian, Kiinan, Intian, Meksikon ja Kolmannen maailman tiedeakatemiat vaativat GM-tekniikan käyttämistä, koska se vähentäisi maatalouden ympäristörasitetta.

American Society of Plant Sciences toteaa, että geeniteknisillä kasveilla voidaan ”vähentää maaperän eroosiota ja synteettisten tuholaismyrkkyjen käyttöä” ja poistaa ”myrkyttäviä saasteita maaperästä ja vesistöistä”. GM-kasvit voivat myös ”toimia biotehtaina tehden yhdisteitä, joita nyt tuotetaan uusiutumattomista raaka-aineista kuten teollisia öljyjä, polttoaineita ja muovia.”

American Society for Cell Biologyn mukaan geenitekniikka tulee ”estämään ympäristövahinkoja puhtaamman ja turvallisemman kemikaalitekniikan avulla ja edistämään ympäristön puhdistamista kasveilla, jotka on suunniteltu poistamaan vaarallisten jätteiden myrkyllisyys.”

American Phytopathological Societyn mukaan biotekniikasta saadaan tulevaisuudessa suunnattomia ympäristöhyötyjä mm. synteettisten tuholaismyrkkyjen tarvetta vähentämällä ja edistämällä ympäristöhaitat minimoivia lähestymistapoja.

Kalakannat

Kalaöljyjen hyöty ihmisen terveydelle on luonut kovan paineen kalakantojen riittävyydelle, minkä vuoksi on haluttu löytää vaihtoehtoisia EPA- ja DHA-öljyjen lähteitä. Marraskuussa 2013 julkaistiin The Plant Journalissa ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin tähtäävän Rothamsted Researchin tutkimus: kitupellava saatiin geenisiirrolla tuottamaan EPA- ja DHA-öljyjä. Professori Johnathan Napier sanoo kasvin voivan parantaa sekä ympäristöä että ihmisten terveyttä.

Kasvin leviäminen luontoon

International Council for Sciencen mukaan GM-kasvien tai niiden yksittäisten geenien riski levitä luontoon on samankaltainen kuin ei-GM-kasvienkin.

1783 tutkimuksen yhteenvetotutkimuksessa 68 % tutkimuksista koski mahdollisia GM-ympäristöhaittoja. Yhteenvedon tekijät totesivat, että GM-kasvien haitoista on todisteita vähän tai ei lainkaan. Eräs kasvava tutkimusalue ovat geenivirrat kasveista toisiin. Tätä tapahtuu myös ei-GM-kasvien ja villikasvien välillä. Uusista allergeeneistakaan ei löytynyt mitään todisteita.

Geenejä siirtyy myös ei-GM-villikasveista toisiin jopa aivan eri lajien välillä.

Tuholaismyrkyt ja muut torjunta-aineet

International Council for Sciencen mukaan GM-kasveilla voidaan vähentää tuholaismyrkkyjen käyttöä, altistumista niille ja niiden jäämiä ruoissa.

EASAC arvostelee sitä, että EU rajoittaa geenimuuntelua niin paljon, että sen mahdollisuuksia vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ei hyödynnetä riittävästi.

20 vuotta ja 2 miljoonaa neliökilometriä kattanut Nature-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että geenimuunnellut kasvilajikkeet tuottavat suuria ympäristöhyötyjä, jotka kattavat myös ympäröiviä ei-GM-viljelmiä. Vuonna 2011 viljeltiin 66 miljoonalla hehtaarilla kasveja, jotka tuottavat ihmisille vaarattomia mutta tuholaisille haitallisia toksiineja. Vuonna 1997 käyttöön tullut Bt-puuvilla on puolittanut tuholaismyrkkyjen käytön. Tämä myös lisää luontaisten vihollisten määrää, mikä sekin vähentää tuholaisia. Southamptonin yliopiston ekologian professori Guy Poppy katsoo, että tutkimuksen valtava mittakaava lopettaa keskustelun aiheesta. Aiemmin tieteilijöitä oli epäilty ja väitetty, että muut tuholaiset voisivat lisääntyä. Nyt ensi kerran todistettiin vakuuttavasti, että myös ympäröivät ei-GM-pellot hyötyvät.

Sääntely ja suuryritykset

GM-tutkimuksen keskittyminen suurelta osin suuryrityksille johtuu professori Teemu Teerin mukaan EU:n vaatimista kalliista riskianalyyseistä. Vielä 1980- ja 1990-luvuilla muuntogeeniset kasvit olivat suosittu tutkimusaihe. Riskianalyysien kalleuden vuoksi suuryritystenkään ei kannata tutkia kuin muutamaa kasvia kuten maissi, soija, puuvilla ja rapsi. Kuitenkin geenitekniikkaa voisi soveltaa kaikkiin yleisiin viljelykasveihin ja muilla aloilla samaa geenitekniikkaa käytetään jo laajasti, esimerkiksi rokotteiden ja teollisten entsyymien valmistuksessa. Myös Pohjois-Amerikassa vaatimukset ovat tiukkoja mutta siellä sentään uusia GM-lajikkeita hyväksytään, Euroopassa ei oikein. Teerin mukaan koevaatimusten pitäisi olla samat GM- ja muille lajikkeille. Teerin ja professori Paula Elomaan mukaan GM- ja muiden lajikkeiden erot ovat pieniä ja geenitöntä ruokaa ei olekaan.

Siis kun jotkut aktivistit vastustavat turvallista geenitekniikkaa vastustaakseen suuryhtiöitä, he ajavat geenitekniikasta suuryhtiöiden monopolia.

Tutkimus

Geenimuuntelu on hyvin tutkittu ala: siitä on yli 2000 tutkimusta, joista peräti 1000 on riippumattomien tutkijoiden riippumattomasti tekemiä.

GMO-kriittinen Critical Reviews in Biotechnology julkaisi syyskuussa 2013 italialaisen tutkimusryhmän yhteenvedon 1783 tutkimuksesta geeniteknisistä tuotteista vuosilta 2002-2012. Tutkijat eivät löytäneet yhtään uskottavaa todistetta siitä, että geenimuuntelu tuottaisi mitään haittoja ihmisille tai eläimille. Tutkimuksen tekijät valittavat, että eräiden maiden GMO-rajoitusten sekä epätieteellisen retoriikan vuoksi GMO-huolia on liioiteltu.

GM-vastaiset tutkimukset

Nature Biotechnology -lehden päätoimittajat kirjoittivat vuonna 2013, että vain häviävän pieni osa geenimuuntelua koskevista tutkimuksista on ”löytänyt” terveysvaaroja, ja kritiikitön lehdistö on kohissut näistä, vaikka tutkimukset olisivat miten virheellisiä tahansa.

Geenimuuntelun turvallisuudesta on tehty noin 2000 tutkimusta. Tämä tarkoittaa, että jos GM-tuotteilla ja tavallisilla ei ole eroja, 5 % eli noin 100 tutkimusta olisi löytänyt ”eron”, jossa pelkästään sattuman vuoksi GM-tuote näyttäisi olevan turvallisempi tai vähemmän turvallinen kuin vertailutuote.

Koska tällaisia tutkimuksia on paljon vähemmän, se saattaa viittaa siihen, että GM-tuotteet ovat poikkeuksellisen turvallisia ja vähänkin epäilyttävät tuotteet on eliminoitu jo ennalta paljon tehokkaammin kuin ei-GM-jalostuksessa. Tästä syystä pitäisi yksittäisten tutkimusten sijaan katsoa laajoja tutkimusyhteenvetoja.

Yleensä ei myöskään ole mielekästä tutkia geenimuuntelun turvallisuutta, koska yksittäisen lajikkeen turvallisuus riippuu ensisijaisesti muusta kuin siitä, onko se tuotettu geenimuuntelulla vai perinteisemmillä jalostuskeinoilla.

Arpad Pusztai

Arpad Pusztai julkaisi vuonna 1999 tutkimuksen, jonka mukaan eräät GM-perunat paksuntaisivat rottien vatsan limakalvoa. Pusztai esiintyi televisiossa jo ennen tutkimuksen julkaisua ja ryhtyi anti-GMO-liikkeen äänitorveksi. The Royal Society of Medicine totesi, että tutkimuksen ”suunnittelu, toteutus ja analyysi olivat monin tavoin pielessä” ja ”siitä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä”. Esimerkiksi koeryhmissä oli liian vähän rottia, jotta niistä olisi voitu saada mielekästä, tilastollisesti merkitsevää dataa. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA osoitti paljon suuremmalla yhteenvedolla jopa 100-kertaiset annokset turvallisiksi.

Gilles-Eric Séralini

Hörhökauppojen tukema Séralini on tehtaillut pari täysin virheellistä pikkututkimusta, joiden dataa hän on salaillut ja tulokset hän on esittänyt väärin. Tiedejärjestöt ja elintarviketurvallisuusvirastot ovat tyrmänneet tutkimukset joka suhteessa. ”koe-eläimiä oli ryhmissä kovin vähän, dataa raportoitiin vain valikoivasti eikä naarasrottien spontaanin rintasyövän tunnettua yleisyyttä mainittu”, kasvaimista puhumattakaan. Akatemiat huomauttivat myös tutkimuksen eettisistä ongelmista ja Séralinin GMO-vapailta kaupoilta saamasta rahallisesta tuesta. Tutkijoiden mukaan vertailuryhmä oli liian pieni: 20 rotasta 5 kuoli syöpään. Séralinin ryhmä ei edes esittänyt artikkelissaan, että tämä ero olisi tilastollisesti merkitsevää. Flanderin biotekniikkainstituutin analyysin mukaan tutkimuksessa on merkkejä tulosten valikoivasta tulkinnasta tai harhaanjohtamisesta, mikä on tieteellisten eettisten normien vastaista.

Japanilaistutkimuksessa 81 saman lajin rottaa sadasta eli yli 2-vuotiaaksi ja näistä syövän sai uroksista 86 % ja naaraista 72 %, joten Séralinin testistä olisi jopa voinut päätellä Roundupin suojaavan syövältä.

GM-vastustajat

Toimittaja Keith Kloorin mukaan GM-vastustus johtuu siitä, että monen ihmisen maailmankuva vaatii GM-kasvien olevan vaarallisia, ja siksi he eivät kykene ottamaan vastaan tieteellisiä tosiasioita aiheesta.

Moni vastustaa GMOita siksi, että niiden ajatellaan olevan jotain uutta, jota suuryritykset ”lisäävät salaa ruokiimme”.

Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola

Helsingin yliopistossa pitkään kasvinjalostusta opettanut Jussi Tammisola oli Suomen johtava GMO-vastustaja. Hän tiesi geenimuuntelun turvalliseksi mutta kommunistina hän vastusti suuryritysten etuja. Sittemmin Tammisola ymmärsi kommunismin ja GMO-vastustuksen köyhille haitallisiksi ja muutti kantansa. Hän on nyt Suomen johtava GMO-puolustaja ja köyhien sankari.

Kalatutkija Liisa Kuusipalo

FT, evoluutiobiologi Liisa Kuusipalo on Suomen kuuluisin GMO-vastustaja. sanoo väitelleensä Itä-Afrikan kalojen evoluutiosta ja ”tekevänsä työkseen koeputkilapsia”. Geenitekniikan kritiikkiä hän sanoo harrastuksekseen.
Kuusipalo ei siis ole geenimuuntelun tai kasvinjalostuksen tutkija vaan GMO-vapaa Suomi -liikkeen aktivisti. Hänen julkaisuluetteloaankaan ei näytä löytyvän netistä. Kuusipalo on ilmoittanut olevansa Joensuun yliopistosta, mutta sen julkaisuluettelossa ei näytä olevan yhtään Kuusipalon artikkelia.

Mark Lynas

Kuuluisa vihreä anti-GM-aktivisti ja ilmastoaktivisti Mark Lynas sanoi löytäneensä tieteen ja pyysi anteeksi GM-vastustustaan, sanoi olleensa ”täysin väärässä” ja myönsi vandalisoineensa GMO-koeviljelmiä sekä kirjoittaneensa The Guardianiin, New Statesmaniin ja muihin lehtiin GM-vastaisia artikkeleita lukematta kai yhtäkään tieteellistä artikkelia aiheesta. Lynas myös arvosteli Greenpeacea ja muita aiempia järjestöjään siitä, että nämä sivuuttivat täysin tieteelliset tosiasiat GMO:ien turvallisuudesta.

Vandana Shiva

Kehitysmaiden GM-vastustajat väittävät geenimuunneltujen kasvien aiheuttavan homoseksuaalisuutta, impotenssia, AIDSia ja kaljuutta. Äänekkäimpiä vastustajista on tieteenvastainen vasemmistohörhö Vandana Shiva, joka väittää GM-tekniikan olevan testaamatonta, todistamatonta ja vaarallista, vaikka kaikki tämä on todistettavasti epätotta, kirjoittaa Stanfordin yliopiston tutkija Henry I. Miller. Shiva ei vain vastusta geenitekniikkaa vaan väittää jopa miljardi ihmishenkeä pelastaneen 1900-luvun ”vihreän vallankumouksen” vahingoittaneen ympäristöä.

European Network of Scientists for Social and Environmental Responsibility (ENSSER)

Tutkija-journalisti Jon Entine kirjoittaa, että ”European Network of Scientists for Social and Environmental Responsibility” (ENSSER) ei ole tiedejärjestö vaan ideologinen järjestö, joka on saanut kerätty 93 allekirjoitusta väitteelle, että GMO-tuotteiden turvallisuudesta ei olisi tieteellistä konsensusta. Allekirjoittajat eivät ole valtavirran tieteilijöitä vaan lähinnä tunnettuja GMO-vastaisia aktivisteja.

Vandalismi ja terrorismi

Osmo Soininvaara kertoo, että hänen ministerikautensa ainoa tilanne, johon piti hankkia turvamiehet paikalle, oli hänen järjestämänsä avoin seminaari geenimuuntelusta. Soininvaaran mukaan tämä kuvaa kysymyksen tulehtuneisuutta.

80 akateemisten tai valtiollisten tutkimusinstituuttien koeviljelmää on tuhottu, lähinnä GM-lajikkeiden turvallisuutta tutkivia. Joissain tapauksissa on myös käytetty väkivaltaa ihmisiä tai muuta omaisuutta vastaan sekä uhkailtu. Eräälle tuhotulle viljelmälle jätettiin tieteenvastainen juliste: ”Riisutaan tutkijoiden naamiot, tyhjennetään laboratoriot.”

Maan vapautusrintama, Greenpeace ja muut ovat vandalisoineet GMO-tutkimusta ympäri maailmaa.

31.12.1999 geenimuuntelun vastustajat polttivat Michiganin valtionyliopiston biotekniikkalaboratorion. Tämä tuhosi vuosien työn ja 400 000 euron arvosta kiinteistöjä. Vandana Shiva kritisoi sitä, että tuhopolttajaa kohdeltiin ”kuin rikollista”.

Vuonna 2011 Greenpeace maksoi korvaukset, kun sen jäsenet murtautuivat Australialaisen tiedejärjestön tiloihin ja tuhosivat matalaglykokeenisen vehnäviljelmän, jonka oli tarkoitus auttaa diabeteksesta kärsiviä ihmisiä. Tuomari, Hilary Penfold, syytti Greenpeacea tuoreiden jäsentensä käyttämisestä ehdottomien vankeusrangaistuksen välttämiseksi.

Greenpeacen perustaja ja ex-presidentti tri Patrick Moore on todennut Greenpeacen joutuneen tiedevastaisen äärivasemmiston käsiin.

Vuonna 2013 vandalisoitiin kansainvälisen riisintutkimusinstituutin Kultaisen riisin koeviljelmä juuri ennen kuin kokeen piti valmistua. Tutkijat valittivat tästä naisille ja lapsille koituvaa hirvittävää kärsimystä. Kultainen riisi voisi estää A-vitamiinin puutetta, joka Helen Keller Internationalin mukaan tappaa ja sokeuttaa lukemattomia lapsia joka vuosi. Kuuluisa entinen GMO-vastustaja Mark Lynas raportoi Slate-lehdessä, että mielenosoituksesta karkasi äärivasemmistolaisen KMP-ryhmän johtama aktivistijoukko tuhoamaan viljelmiä toisten mielenosoittajien tyrmistykseksi.

Lähdeviitteet
Geenimuuntelu (Liberalismi.net, sisältää 132 lähdeviitettä artikkelin faktoille, lähinnä tieteellisiä lehtiä, johtavia tiedejärjestöjä ja viranomaisia)
Kultainen riisi – geenimuuntelu pelastaisi miljoonia lapsia sokeudelta ja kuolemalta, jos Greenpeace sallisi (Vapaasana.net 4.12.2013)
GMO-vapaa Suomi: Skepsiksen Huuhaa-palkinto 2013, aiheesta (Vapaasana.net 5.12.2013)