Professori Tyler Cowen esittää bestsellerissään ”Average is Over”, että ihmiskunta on jakautumassa kahtia. Ne 10 – 15 %, jotka ovat hyviä työskentelemään älykkäiden koneiden kanssa, menestyvät, muut päätyvät koneiden korvaamiksi ja tyytyvät pelaamaan videopelejä. Halpaa viihdettä ja halpaa koulutustakin riittää kyllä. Sosiaalinen liikkuvuus vaatii itsekuria, opiskelua.
Mitä ihmisille jää?
Koneet vievät suuren osan työpaikoista: robotit korjaavat pian myös taksikuskit ja kauppojen kassat. Itse asiassa robottikuskit ajavat luultavasti nopeammin, ekologisemmin ja hyvin paljon turvallisemmin.
(Cowenin mukaan) Markkinat pystynevät arvioimaan työntekijän tuottavuuden tarkkaan, joten palkat ovat sen mukaisia, ”hypermeritokraattisia”. Muut kuin huiput löytävät töitä esimerkiksi näitä palvelevissa ammateissa. Keskiverto (Average) työntekijä ei enää riitä ”kunnon töihin”.
Toisaalta joihinkin ammatteihin ihminen on itsetarkoitus, esimerkiksi ihmisten MM-shakkiottelua katsoi satoja miljoonia ihmisiä, heitä parempien koneiden ottelua harva.
Ihmiset voivat olla parempia markkinoinnissa, tekemään ihmisille synteesejä ja valmentamaan huippuja. Taloustieteilijä Diane Coyle veikkaa myös taiteellisia ammatteja, joskin koneet tulevat kattamaan osan niistä.
Ei johda mellakointiin?
Cowen ei usko isompaan mellakointiin: videopelejä on saatavilla ja ikääntyvä väestö on yleensä konservatiivista. Mellakointia oli eniten 1960-luvulla, kun tuloerot olivat kapeimmillaan. Keskiajalla oli suhteellisen rauhallisia jaksoja tuloerojen ollessa hyvin suuria. Protektionismiakaan Cowen ei pelkää, koska ne työpaikat on jo pääosin viety ulkomaille, jotka voidaan viedä.
Tuottavuus voi kasvaa paljonkin: ihmisen ja koneen yhdistelmä on shakissa paljon parempi pelaaja kuin kumpikaan erikseen.
Poliittinen reformi köyhien hyväksi
Matthew Yglesias toteaa kirjasta löytyvän seuraavat reformiehdotukset, jotta muut kuin eliitti saisivat suuremman osan kasvusta:
Kasvun loppu?
Kirja ilmestyi syyskuussa 2013. Cowenin aiempi bestseller The Great Stagnation (2011) arvioi, että Yhdysvallat (ja Länsi yleensäkin?) on jo poiminut ”matalalla roikkuvat hedelmät”, ja loput tuottavuusparannukset ovat vaikeampia. Siksi talouskasvu on hitaampaa, koska myöskään väestönkasvua tai käytössä olevan maa-alan kasvua, köyhien lasten lähettämistä kouluihin tai muita helppoja kasvuvälineitä ei ole tarjolla entiseen malliin.
Joillain mittareilla yhdysvaltalaisten keskipalkka on polkenut paikallaan vuodesta 1973. Eräs vastaväite kuuluu, että monella mittarilla elintaso on kuitenkin parantunut: nyt ollaan terveempiä, eletään pidempään, tarjolla on sellainen elokuva- ja internetaineisto ja -palvelut, josta 20 vuotta sitten upporikkaatkin vain haaveilivat. Inflaatio olisi siis yliarvioitu: joidenkin tuotteiden laatu on noussut enemmän kuin inflaatiota laskettaessa oletetaan.
Toisaalta Cowen sanoo, että BKT:n kasvua yliarvioidaan: julkisen sektorin kulujen kasvu lasketaan BKT:n kasvuksi, vaikka julkisen sektorin tavaton paisuminen ei ole lisännyt hyvinvointia samassa mitassa kuin yksityisen. Etenkin terveydenhoitoon ja koulutukseen käytetään valtavia summia, vaikka hyödyt ovat olleet hyvin vähäisiä 40 vuodessa, eliniän kasvukin johtuu lähinnä muusta.
Paul Krugman vaati kirjassaan The Conscience of a Liberal (2007), korkeita marginaaliveroja, ay-liikettä ja varallisuuksien ja tulojen tasausta väittäen, että 1950-luvulla näitä oli enemmän ja tulokset olivat hyvät. Cowen toteaa, että ne hyvät tulokset tulivat nopeasta kasvusta. Cowen vastustaa sekä oikeiston (”verotuloja lisäävä veroale”) että vasemmiston (”suuremmat tulonsiirrot”) näkemyksiä.
Tyler Cowen pitää maailman luetuinta talousblogia Marginal Revolution
Vihreiden pamfletti
Vihreät aktiivit Jaakko Stenhäll ja Ville-Veikko Mastomäki julkaisivat tammikuussa pamfletin ”Teknologinen murros ja politiikka”, jossa he kommentoivat EK:n tapaan Oxfordin yliopiston tutkimusta THE FUTURE OF EMPLOYMENT: HOW SUSCEPTIBLE ARE JOBS TO COMPUTERISATION?. Sen mukaan koneet vievät 47 % Yhdysvaltojen työpaikoista.
Samaan tutkimukseen perustuvien Etlan laskelmien mukaan Suomessa menisi kolmannes työpaikoista. ”suurimmassa vaarassa ovat esimerkiksi puhelinmyyjien, kirjastoapulaisten, pankki- ja vakuutusvirkailijoiden, palkanlaskijoiden ja tietojen tallentajien toimistotyöt, ja fyysistä töistä esimerkiksi konepuuseppien, maatallousteknikoiden sekä teollisuuden kokoonpanon työntekijöiden työt.” Etlan mielestä tästä ei välttämättä aiheudu pysyvää työttömyyttä. (ks. myös HS)
Myös Brynjolfsson and McAfee (2011) toteavat teknologisen kehityksen olevan vain kiihtymässä.
Aiemmin teknologia on korvannut työpaikkoja pitkälti siksi, että ihmistyövoima on muuttunut niin kalliiksi. Tekoälyn parantuessa koneet pystyvät korvaamaan entistä ihmistehtäviä hyvin halvalla, ja vähiten osaavan työvoiman työmarkkina-arvon kehitys saattaa jäädä hyvin huonoksi. Tällöin heille pitää joko maksaa niin paljon perustuloa, että heidän työmotiivinsa katoaa, tai tuloerot kasvavat hyvin suuriksi. Tähän on kuitenkin vielä monta vuotta aikaa.
Toisaalta esimerkiksi robottiautolle piti olla mahdotonta kääntyä vasemmalle ruuhkaisessa risteyksessä. Kuudessa vuodessa Google muutti mahdottoman historiaksi.
Stenhäll ja Mastomäki ehdottavat seuraavia ratkaisuja:
Linkkejä:
http://www.economist.com/news/united-states/21586581-economist-asks-provocative-questions-about-future-social-mobility-american
http://online.wsj.com/news/articles/SB10001424052702303342104579097482945031804
http://www.enlightenmenteconomics.com/blog/index.php/2013/09/not-average-at-all/
http://www.slate.com/blogs/moneybox/2013/09/26/average_is_over_the_new_book_from_tyler_cowen.html
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Great_Stagnation
https://en.wikipedia.org/wiki/Average_is_Over
Vapaasana.net 
”Markkinat pystynevät arvioimaan työntekijän tuottavuuden tarkkaan, joten palkat ovat sen mukaisia”
Miteknähän tuo on mahdollista!? Monissa töissä työntekijällä on mahdollisuus miettiä/kehittää hyviä ideoita yrityksen tuottavuuden parantamiseksi. On todella vaikea arvioida etukäteen, että kuka on hyvä ideoimaan uusia asioita. Eikä välttämättä työntelijän tarvi edes olla hyvä ideoimaan. Yksikin vallankumouksellinen idea riittää, ja sellaisen voi saada periaatteessa kuka tahansa.
Jos ajatellaan, että joku normaali työntekijä keksii sellaisen menetelmän, jolla yritys säästää vuodessa 10 miljoonaa, niin annetaanko siitä ideasta työntekijälle suunnilleen 10 miljoonaa? Sehän on kyseisen työntekijän tuottavuus. Voin vastata, että ei todellakaan anneta. Jonkun pienen bonuksen voi palkkaansa saada, mutta ei sen kummempaa
TykkääTykkää