USA:n ja EU:n vapaakauppasopimus TTIP:n investointisuojasta on maalattu demoni, vaikka Suomella on jo 65 samantapaista investointisuojasopimusta, ja riidat ja korvaukset ovat jääneet vähiin suhteessa investointien hyötyihin. TTIP tuottanee 12 300 euron hyödyn EU:n kotitaloutta kohden eliniässä, jos puolet kaupan esteistä saadaan poistettua, ja siinä sivussa miljoonia uusia työpaikkoja, 90 miljardia USA:lle ja 100 miljardia muulle maailmalle.

Tavoitteena on ollut saada TTIP – Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus – sovittua tämän vuoden loppuun mennessä.

Neuvotteluissa USA pyrkii kieltämään muut kuin tieteellisiin tutkimuksiin perustuvat rajoitukset ja mm. Feta- ja Parmesan-tyyppisten tuotteiden tuotannon sijaintirajoitukset. EU puolestaan pyrkii mm. saamaan USA:n luopumaan öljyn ja kaasun vientirajoituksistaan vapautuakseen Venäjä-riippuvuudesta. Ranskan vaatimuksesta audio-visuaaliset tuotteet on rajattu vapaakaupan ulkopuolelle.

TTIP:n eli vapaakauppa-alue TAFTA:n on myös arvioitu tuottavan miljoonia uusia työpaikkoja ja 122 miljardia euroa vuodessa EU-maille sekä olevan elintärkeä EU:lle ja USA:lle.

Sopimus voisi myös johtaa siihen, että EU ja USA voisivat luoda välttää kaksinkertaiset normit ja luoda globaaleja standardeja sen sijaan, että ne ja niiden yritykset joutuisivat mukautumaan nousevien talousmaiden luomiin standardeihin.

Investointisuoja

Sopimuksella investointisuojineen pyritään takaamaan suomalaisten sijoitusten oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu Yhdysvalloissa ja siten tukemaan täkäläisten yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Samalla pyritään lisäämään Suomen houkuttelevuutta niin, että Suomeen tulisi työllisyyttä parantavia amerikkalaisia sijoituksia. Sopimus esimerkiksi kieltää pakkolunastamasta yrityksiä muutoin kuin yleisen edun vaatiessa, ja silloinkin lunastus pitää tehdä syrjimättä ja oikeudenmukaisella korvauksella.

Toisin kuin Pohjois-Amerikassa on tapana, Suomi ei hyväksy investointisuojan ulottamista markkinoillepääsyyn, vaan sopimus vastaisi näin Suomen nykyisiä investointisuojasopimuksia. Sopimuksen tulee myös taata valtioille oikeus säätää miten tiukkoja lakeja tahansa, kunhan ne ovat tasapuolisia ja syrjimättömiä.

Mahdolliset riidat soviteltaisiin Maailmanpankin alaisessa ICSIDissä tai YK:n sääntöjä noudattavissa istuimissa kuten Haagin pysyvä välitystuomioistuin ja Tukholman kauppakamarin välityslautakunta. Tätä piirrettä on demonisoitu erityisesti, vaikka tähänkin mennessä oikeustapaukset ovat olleet vähäisiä sijoitushyötyihin nähden, ja Suomella on tällaisesta paljon kokemusta.

Vastustajat pelkäävät kauppasopimuksen heikentävän ympäristö-, työ-, kuluttaja- ja elintarviketurvallisuuslakeja ja sen investointisuojan vähentävän kansallista itsemääräämisoikeutta. Ulkoministeriön kauppapolitiikan päällikkö Jukka Pesola kirjoitti, että investointisuojasopimuksilla pyritään välttämään investointiriitojen leviäminen kansainvälispoliittisiksi riidoiksi, Suomen ja EU:n sopimuksissa pyritään varautumaan ongelmatilanteisiin ja riitoja on ollut kovin vähän investointien määrään nähden.

Neuvotteluista vastaavan ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan mukaan investointisuoja takaa yrityksille tasavertaisen kohtelun suhteessa kotimaisiin yrityksiin ja ennustettavuutta, mikä lisää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena ja helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä suurille markkinoille.

Ulkoministeriön Kimmo Sinivuoren mukaan investointisuojasopimus on samantapainen pyrkimys kehittää kansainvälisesti oikeusvaltiopolitiikkaa kuin Euroopan ihmisoikeussopimukset ja ympäristösopimukset. Aiemmista investointisuojasopimuksista tulee oikeustapauksia mutta vastaavasti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on jo ratkaistukin 10 000 ihmisoikeustapausta. Tämän ei silti valiteta kaventavan kansallista itsemääräämisoikeutta, koska valtioilla ei tulekaan olla oikeutta kohdella ihmisiä ja yrityksiä epäoikeudenmukaisesti.

Jatkoartikkeli TTIP:stä (23.10.2015: Kansa, SAK, MTK ja EK kannattavat TTIP-vapaakauppasopimusta, Investointisuojaoikeudenkäyntien tulokset, Sopimus rikastuttaisi kansan, antikapitalistit marisevat, Ei-tulliesteet sortavat pk-yrityksiä)

Lähdeviitteet ja lisätietoja