Ay-aktiivit vainoavat ja pahoinpitelevät tajuttomiksi työläisiä ja toimittajia, työpaikkakiusaavat ja hakkaavat liittoon kuulumattomia, tunkeutuvat näiden pihoille öisin ja tuhoavat näiden omaisuutta, hakkaavat poliiseja. Paperiliiton johtaja uhkaili työnantajia ampumisilla. Duunareita estetään väkivalloin tekemästä töitään. 2000-luvulla.

Seuraavassa on tuoreimpia uutisia ja sitten otteita lehden vanhoista jutuista ja Liberalismi.netistä. Lopun linkkien takaa löytyy lähdeluetteloita.

2015: Yleislakkopäivä: puhko renkaita, riko ikkunoita ja polta autoja, estä duunareita

Työoikeuden professori Seppo Koskinen toivoi etukäteen, että tällä kertaa ketään ei uhkailtaisi. Liittoon kuulumattomien työn estäminen on laitonta. Koskisen mukaan puolet kansasta tukee ja puolet vastustaa hallituksen uudistuksia kuten sairauslomien omavastuuosuutta ja ylityökorvausten pienentämistä, joita vastaan eräät työmarkkinajärjestöt osoittivat mieltään 18.9.2015. Tuolloinen lakkoilu oli laillista osalle työntekijöitä. Käytännössä kyseessä oli yleislakko, vaikka SAK puhui ”mielenosoituspäivästä” välttääkseen suoraan kehottamasta laittomiin lakkoihin. Sakot luvattiin silti maksaa, ja Koskisen mukaan ne ovatkin Suomessa niin pieniä, ettei niillä ole ehkäisevää vaikutusta. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa laittomien lakkojen vahingot pitää korvata uhreille, joten niitä ei juuri ole.

Slush-yhteisön väki suunnitteli talkoita, joilla koulutus, kauppa ja liikenne pidettäisiin toiminnassa vapaaehtoisvoimin. PAMin järjestöjohtaja Niina Koivuniemi varoitti, että rikkurit voivat ”saada köniinsä”. ”TOVERIT nyt jos koskaan kaikki taistelemaan, perjantaina rautatientorilla tavataan!” Koivuniemi kirjoitti alkuviikosta.

”Auton, oli se sitten poliisin tai ministerin, voi renkaat puhkoa naskalilla, ikkunat rikkoa ja maalipintaa koristella maalinpoistajalla. Auton voi myös polttaa asettamalla sytytyspaloja renkaiden päälle”, kertoi anarkistien Takku.net ohjeistaessaan monia keinoja lakkopäivän sabotaasi-iskuihin.

Kun bussikuski Simon Saarvuo ajoi ylimääräistä bussivuoroa Otaniemestä mielenosoituspaikalle, anarkistimielenosoittajat estivät Helsingissä bussin lähdön hakaten tuulilasin särölle ja rikkomalla pyyhkimen. Bussi pääsi lähtemään vasta, kun riittävästi poliiseja saapui viemään anarkistit syrjemmälle. ”Minä osoitan omaa mieltäni tekemällä työtä”, Saarvuo sanoi. Hän ei kuulu ammattiliittoon. Jo yöllä bussiin oli tunkeuduttu ja valot laitettu päälle niin, että akku oli tyhjä, kun alun perin piti lähteä. Saarvuo ihmetteli, miten häiriköt tiesivät, kuinka bussiin pääsee sisälle. Anarkistiryhmän tiedottaja Suvi Auvinen väitti silti ajoa rikkuritoiminnaksi ja sanoi AKT:n olevan ryhmän kannalla.

Lakko maksoi 100 miljooonaa euroa EK:n laskelman mukaan, Suomen maineelle ehkä enemmän. Se tarkoittaa tuhansia työpaikkoja.

Hallituksen mukaan yksikkötyökustannusten tulisi alentua 5 %. STTK:lle ja Akavalle tavoite kävisi, mutta SAK:n liitot ilmoittivat jo aiemmin, etteivät ne hyväksy mitään hallituksen päämäärää. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoi, että mielenilmaus on keltainen kortti (viimeinen varoitus) hallitukselle. ”Se on kovaa puhetta demokratiassa”, HS uutisoi.

2005: Lakosta raportoivia toimittajia ”on lupa kouluttaa” tajuttomiksi

Vuoden 2005 paperilakon ja sen aiheuttaman työsulun aikana ay-aktiivit myös pahoinpitelivät lakoista kirjoittaneen toimittajan tajuttomaksi. Tullessaan tajuihinsa toimittaja huomasi, että hänen silmälasinsa oli murskattu ja lompakko varastettu. Aktiivit olivat hakanneet vieläpä väärän toimittajan, mutta paperiliiton aktiivien salaisilla keskustelusivuilla silti ehdotettiin pahoinpitelijöille ”Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ristit ja kaksilla ketjuilla! – – Tää on jo toinen hyvin pidelty – – No Iltiksen toimittajia saakin pidellä hyvin kuten Hesarinkin – – Väkivalta lopettaa vit…ilun – – Valheita levittäviä toimittajia on kyllä lupa muksia ja ’kouluttaa’.” HS oli kertonut puheenjohtaja Ahosen kohtuuttomista vaatimuksista, jotka paperiliitto tuolloin kiisti mutta jotka myöhemmin paljastuivat tosiksi.

Osa-aikaista kuljettajaa uhkailtiin ja kiusattiin

AKT on lakkoillut monesti osa-aikatyötä tekeviä kuskeja vastaan, ja tällaisissa tilanteissa näitä kuskeja on myös uhkailtu. Esimerkiksi SK kertoi 18.2.2005, miten bussinkuljettaja Anja Heinonen ei hyväksynyt laitonta lakkoa eikä halunnut tai voinutkaan siihen osallistua, koska hänen miehensä on pitkäaikaistyötön. ”Joka aamu töihin tullessani autoni kylkiä ja kattoa hakattiin, renkaita potkittiin, huudettiin ja kirottiin. Uhattiin väkivallalla.” Myöhemmin hänen autonsa renkaat oli yön aikana viillelty, ja lopulta hän joutui sairaslomalle. Connexin pääluottamusmies Jori Kopra ei tuntenut sääliä Heinosta kohtaan: ”Kyllä rikkurit ovat aina saaneet kuulla kunniansa. Ei tämä ensimmäinen kerta ole.” ”Ihmettelin kovasti kun näin, että hän ajoi, osa-aikainenkin. Jos on niin hullu, niin siitä vaan! miesvaltainen ala ja muutenkin.”

2006: Työnantajat on ammuttava

Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen nautiskeli Ylen tarjoamalla puolen tunnin propaganda-ajallaan näkemyksellään, että ennen pitkää joku paperimies alkaa ampua UPM:n irtisanovia johtajia.

2010: AKT estää väkivalloin duunareita paiskimasta töitä

Ahtaajat yrittävät lakkonsa aikana 18.3.2010 estää väkivalloin työläisiä tekemästä työtä. He hakkasivat satamaan saapuneen työntekijän henkilöautoa ja rikkoivat tuulilasin. Satamaan yrittäneestä rekastakin hajotettiin tuulilasi. AKT keräsi mielenosoitusta kokoon tekstiviesteillä”: ”tervetulotilaisuus rikkureille”.

”AKT:n laittomia saartoja on purettu useammankin uhkasakon voimin. AKT syyllistyy myös säännönmukaisesti laittomiin lakkoihin, joista se on pelkästään vuoden 2009 aikana tuomittu neljästi sakkorangaistuksiin. AKT on siis järjestö, joka syyllistyy rikoksiin säännöllisesti ja toistuvasti. En tiedä onko se sitten rikollisjärjestö.”

Laittomat lakot: vain Suomessa ei tarvitse korvata uhreille

Suomessa laiton lakko on poikkeuksellisen halpa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa voidaan määrätä laittomasta lakosta vahingonkorvaukset lakon yrityksille aiheuttamien vahinkojen suuruuden perusteella ja ilman ylärajaa. Ruotsissa olikin vuonna 2013 vain yhdeksän lakkoa, joista yksi oli laiton. Ruotsissa myös yksittäinen työntekijä voidaan tuomita maksamaan korvauksia lakkovahingoista.

SAK: solidaarisuus-ay-aktivistit punavankilaan

Pertti Viinanen johtaessaan SAK:ta (1981-1990) paheksui Puolan Solidaarisuus-ammattiliittoa, joka taisteli sosialistista pakkovaltaa vastaan. Hän perusteli jälkeenpäin tätä sillä, että Solidaarisuus oli puuttunut politiikkaan. Eräiden arvioiden mukaan Solidaarisuuden toiminnasta alkoikin sosialistiblokin kestämättömien kulissien murtuminen. Kuitenkin 2000-luvulla SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen totesi, että SAK:lle kuuluu kaikki paitsi ulkopolitiikka.

Suomalaisen ay-liikkeen puolalainen yhteistyökumppani HPZZ saa tylyn tuomion solidaarisuustoiminnan veteraaneilta. HPZZ mm. tuki ay-aktiivien pidätyksiä.

Yleislakko 1956: SAK pahoinpitelee ja vangitsee duunareita ja hakkaa ja komentaa poliiseja

Lakossa oli lähes puoli miljoonaa työläistä. Lakon ensimmäisistä päivistä alkaen ay-aktiivit hyökkäsivät yksityisiin tiloihin, pahoinpitelivät työntekijöitä, työnantajia ja heitä suojanneita poliiseja ym. Jos jonkin yrityksen työntekijät halusivat tehdä töitää SAK:sta piittaamatta, SAK saattoi kiristää kuntaa katkaisemaan sähkönjakelun yritykseen.

Turussa lakkolaiset miehittivät linja-autoaseman ja hajottivat busseja. He eivät totelleet poliisien poistumiskäskyä ja poliisien poistaessa heitä he pahoinpitelivät näitä. Kaksi poliisia joutui sairaalaan, toinen tajuttomana.

Jos joku erehtyi toimimaan perustuslain hänelle suoman vapauden mukaisesti ja tuli pahoinpidellyksi, SAK totesi hänen olleen itse syyllinen kärsimyksiinsä ”itsepintaisuuttaan”. Koskeeko sama niitä, jotka erehtyvät tekemään raiskaajalle vastarintaa tai jotka eivät anna lompakkoaan heti ryöstäjille?

Jyväskylässä lakkolaiset pysäyttivät busseja ja repivät väkivalloin kuskeja niistä pois. Poliisin tultua paikalle lakkolaiset sanoivat, että heillä on oikeus poistaa kuskit, koska heillä on keskuslakkotoimikunnan lupa ”liikenteentarkastuksille”. Samalla perusteella he käskivät poliisia auttamaan heitä.

Tampereella 17.3. lakkolaiset pahoinpitelivät rakennusmiehiä. Työnjohtaja onnistui pakenemaan sadan lakkolaisen joukkiota pitkin katuja poliisiasemalle. Apumies raahattiin työväentalolle, jossa häntä uhkailtiin, ettei hän enää ikinä voi työskennellä missään Suomessa. Monin paikoin maata lakkolaiset ottivat työläisiä vangeiksi ja raahasivat heitä kuulusteltaviksi. Jyväskylässä levisi huhu, että lakkolaiset ovat ottaneet vallan maassa.

SAK vaiensi lehdistön estämällä kaikkien lehtien ilmestymisen lukuun ottamatta SAK:n omia lehtiä, jotka olivat täynnä propagandaa. Lehtien toimitusten seinille kiinnitettiin kuitenkin joitain uutismonisteita.

Lisää aiheesta:
Lakko (Liberalismi.net)
VS: Paperimiehet hakkasivat toimittajan sananvapauden rajoittamiseksi
VS: Ay-liike nojaa työpaikkakiusaamiseen
VS: Ay-liike kimpaantui kansan kritiikistä (gallup) (8.12.03)
VS: SAK toimii itse työnantajana viidakon lakien mukaan
VS: Yleislakko – SAK lain yläpuolella
Eroaliitosta.info