Batman pelastaa von Misesin kirjaston

Batman pelasti libertaaritaloustieteilijä Ludwig von Misesin kirjaston Itävallassa natseilta albumissa The Batman Chronicles #11. Robinin muistiinpanojen mukaan von Misesin autoritarismin vastaiset ajatukset olivat uhka natseille, Neuvostoliitolle ja nykyhallitusten lisääntyvälle sääntelylle. Robinin mukaan von Mises vastusti sosialismia kaikissa muodoissaan ja puolusti yksilönvapautta, sananvapautta ja ajatuksenvapautta kuten Batmankin.

HS: ”Vasemmiston kritisointi aiheutti ’paskamyrskyn’ Ruotsissa” – Saako kulttuurityöntekijä olla ei-vasemmistolainen?

Kuuluisan ruotsalaisen kirjailijan Bengt Ohlssonin mukaan vasemmistolla on valta formuloida ongelmat ja kaikki erimieliset ”karkotetaan hyytävästi, vaietaan kuoliaaksi tai pyöritellään tervassa ja höyhenissä”, vaikka ylistetään ”kukkaiskielellä mielipiteenvapautta, avoimuutta ja suvaitsevaisuutta”. Hänen mukaansa kulttuurikeskustelu leimataan niin, että jos ei ole alistu vasemmistolaisiin näkemyksiin, on ruotsidemokraattien Jimmie Åkessonin kaltainen.[2]

Mainonta – hyödyllistä signalointia ja kulttuurillista vaikuttamista

Mainonta paitsi levittää suoraa informaatiota myös antaa tuotteiden laadusta kertovaa epäsuoraa signalointia: luotettavimpia tuotteita ja brändejä kannattaa yleensä mainostaa enemmän kuin epäluotettavia. Lisäksi kulttuurimme ja taidemakumme on lähinnä muiden vaikuttamana syntynyttä, ei sisäsyntyistä, mikä ei tee mieltymyksistämme epäoikeutettuja tai pahoja tai musiikinopettajastamme pahaa mainostajaa. Mainontaa on myös poliittinen ja yhteiskunnallinen viestintä.

Köyhiä kirjailijoita on aina

Suomalainen kaunokirjailija ansaitsee keskimäärin 10 000 euroa vuodessa, koska ihmiset haluavat kirjoittaa, vaikka siitä ei paljon saisi. Jos tukia lisätään, entistä useampi haluaa kirjailijaksi ja tukia vaille jäävät joutuvat kirjoittamaan entistä köyhempinä, entistä kovemman verotaakan alla. Valtio ei saisi tukea tai suosia mitään taidetta, koska sellainen aina sortaa muuta taidetta.