Satanismi, saatananpalvonta, wicca, ateismi ja naturalismi (brights)

Satanismi on ateistinen tai puoliateistinen individualistinen maailmankatsomus tai ”uskonto”, jossa Saatanaan ei uskota mutta häneen liittyviä symboleita voidaan käyttää herättämään kriittisyyttä uskomuksia kohtaan. Sen sijaan Saatananpalvonta on teismiä, jossa palvottu Saatana voi muistuttaa kristinuskon käsitystä mutta tyypillisesti ei kehota pahoihin tekoihin. Bright on naturalisti eli pyrkii tieteelliseen maailmankuvaan ilman yliluonnollisia uskomuksia eikä siksi voi uskoa magiaan toisin kuin jotkut ateistit.

Saatananpalvonta ei tarkoita rikosten tekemistä


Saatananpalvonta eli teistinen satanismi on uskonto, jossa palvotaan Saatanaa. Eri ryhmät kuitenkin palvovat kovin erilaisia saatanoita. Tyypillisesti Saatana on jumala, joka suhtautuu ihmisiin tasaveroisemmin kuin kristinuskon jumala ja jonka palvelemiseen liittyy keskeisenä vastuu omasta itsestä ja tiedollisesta kehittymisestä. Jotkut saatananpalvojat uskovat rituaalimagiaan.

Keskiajan noitamenoihin liittyi luultavasti toisinaan magiaa, kuvitteellista yhtymistä Saatanan kanssa ja/tai seksuaalisia rituaaleja. Monet saatananpalvojat katsovat noitamenojen olleen saatananpalvontaa. Toisaalta myös wiccat ja eräät muut ryhmät katsovat olevansa joiltain osin keskiaikaisen noituuden perinteen jatkajia. Wiccat ja keskiajan noidat olivat useimmiten naisia.

Populaarikulttuurissa puhutaan usein saatananpalvojien harjoittamista ihmisuhreista ym., yleensä täysin aiheettomasti. Saatananpalvojien enemmistö kuitenkin torjuu eläinuhritkin. Silti eräiden rikosten tekijät ovat oikeasti kutsuneet itseään saatananpalvojiksi – ainakin usein vailla yhteyttä enemmistöön.

Satanistit eivät usko Saatanaan

Uskonnon perusti juutalaissyntyinen Anton LaVey (1930-1997) Kaliforniassa 30.4.1966. Hän toimi Saatanan kirkon ylipappina kuolemaansa (1997) asti ja kirjoitti vuonna 1969 kirkon opillisen perustan Saatanallinen Raamattu.

Satanistit koostuvat ateisteista, agnostikoista ja teisteistä, jotka eivät siis siis usko Saatanaan tai muihin persoonallisiin jumaliin – osa ei minkäänlaisiin jumaliin – toisin kuin saatananpalvojat. Satanisteille Saatana on vain ihmisluonnon symboli, jonka mielikuvan avulla irrottaudutaan ympäristöstä tulvivista kristillisistä myyteistä, tai ”vapauden, aistillisuuden, älykkyyden ja kehityksen mallikuva”. LaVey korostaa muutenkin taiteellisuutta, symboleja ja rituaaleja keinona vaikuttaa omaan mieleen ei-yliluonnollisesti.

Opin pääteemoja ovat hedonismi, individualismi, egoismi, rationalismi ja laajamittainen vapaus. LaVey on ottanut vaikutteita myös libertaristifilosofi-kirjailija Ayn Randiltä. Oppiin ei siis kuulu yliluonnollista, etenkään jumalia – Saatanaakaan – tai tuonpuoleisuutta. Yksilö itse on tärkein. Ihmisen myönnetään olevan lihallinen eläin, joskin hän eräänlaisessa henkisessä merkityksessä voi pitää itseään omana jumalanaan. Kirkko korostaa pitävänsä kiinni valtiollisen lain noudattamisesta.

Vaikka heavy metal ei sinänsä liity satanismiin eikä saatananpalvontaan, mm. heavy metal -laulaja King Diamond on satanisti. USA:ssa satanismia kohdellaan uskontona mm. laivastossa. Sitä voi pitää ateistisena uskontona samassa mielessä kuin alkuperäistä, nykyään vähemmistön suosimaa buddhalaisuutta, joskin satanistille tyypillinen kanta on, että hänelle on toissijaista, onko jumalia olemassa.

Wiccat ovat harmittomia noituudenharjoittajia

Wiccat ovat individualistinen, luonnonläheinen noitamagiaan uskova uskonto, johon tyypillisesti liittyy rituaaleja ja ainakin eräänlainen äitijumalatar ja miesjumala, jonka jotkut kristityt ovat virheellisesti sekoittaneet Saatanaan. Osalle uuswiccoista harrastus on lähinnä rituaaliestetiikkaa ja henkisyyttä. Wiccan rede eli keskeisin elämänohje on ”An it harm none do what ye will” eli ”tee mitä tahdot, jos se ei vahingoita ketään”. Uskonto perustettiin 1900-luvulla ja siinä on myös feministisiä ja ekologisia juonteita.

Bright eli naturalisti

Ateistilta puuttuu usko jumaliin – etenkin monoteistiseen jumalaan, polyteistisilla alueilla ilmiö on epämääräisempi. Vahva ateisti peräti uskoo, että jumalia ei ole, heikko ateisti on agnostikko. Kumpikin voi uskoa muuhun yliluonnolliseen, esim. ”taikauskoon”.

Bright eli naturalisti pyrkii tieteelliseen maailmankuvaan eikä selittämään asioita yliluonnollisella kuten superit (< supernatural) tekevät. Toisaalta bright ei välttämättä ole ateisti vaan voi olla deisti, siis uskoa jonkin jumaluuden luoneen maailman ja kenties myös jotenkin "ylläpitävän" sen olemassaoloa, kunhan ei usko jumalten mitenkään puuttuvan maailman toimintaan, ts. uskovat maailman toimivan luonnonlakien mukaan. Tuskin kukaan bright tietenkään uskoo, että me nyt tuntisimme kaikkia fysiikan lakeja.

Valistusajattelijat olivat siis pääsääntöisesti brighteja, vaikka useimmat Voltairesta Thomas Jeffersoniin olivatkin samalla deistejä. Helvetius tosin oli ateisti. Tieteilijöistä hyvin suuri osa lienee brighteja. Käsite luotiin vuonna 2002 ja sitä propagoi mm. ateisti Richard Dawkins.

Naturalismi ja ateismi eivät ole uskontoja, ei edes (harvinainen) vahva ateismi, vaikka siihen liittyykin uskomus – onhan kaikilla ihmisillä uskomuksia.

Vapaa-ajattelijat ja piispojen uusdeismi

Viime aikoina otsikoissa olleet vapaa-ajattelijat ovat siis melkein sama asia kuin brightit. Ilmeisesti heistä useimmat ovat näiden lisäksi ateisteja. Toisin kuin saatananpalvojat ja wiccat, satanistit voivat hyvinkin olla brighteja, vaikka satanisteja tai saatananpalvojia ei olekaan Suomessa juuri näkynyt, etenkään vapaa-ajattelijoissa. LaVeyn mukaan tosin moni on tietämättään satanisti, jakaa heidän näkemyksensä.

Väittelyssä Jumalan olemassaolosta piispat ovat Suomessakin tyypillisesti paenneet deististen näkemysten suojiin, muodostaneet Raamatusta poikkeavan jumalkäsitteen, joka ei tee tässä maailmassa yhtään mitään, niin että sitä ei voi falsifioida eikä siten saada tietoa siitä tai sen olemassaolosta sen enempää kuin toisessa ulottuvuudessa asuvien yksisarvisten olemassaolosta. Vapaa-ajattelijat ovat vastanneet tähän kutsumalla tällaisia pappeja uusdeisteiksi.

6 kommenttia artikkeliin ”Satanismi, saatananpalvonta, wicca, ateismi ja naturalismi (brights)

  1. Terve,

    olen iloinen voidessani kommentoida kirjoitustanne.

    Yksin ihminen voi elää hetken ja etsiä elämälleen jonkinlaisen syyn, sekä tietysti tietyn iän jälkeen myös kuolemalleen. Tässäkö kaikki?

    Kuka on Jumala? Miten Hänet tunnistaa oikeaksi? Miksi juuri Hän On Oikea?

    Alkuun voisin sanoa sen tosiasian, että ”elin” noin 40 vuotta ”jumal-tuntemisessa” jotenkin… Kunnes löysin Jeesuksen Kristuksen, siis otin Hänet vastaan. Jumala On, mutta miksi ainoastaan Kristuksen kautta?

    Ensiksi tulee totuuden nimessä tunnistaa totuus – eikä vain pienintä käsityskyvyn läpäisemää valhetta, sillä totuus ei voi sisältää valhetta, vaan totuus on oltava totta myös koettuna sydämessä.

    Asiaan tullakseni, miksi Jeesus Kristus sanoi?: ”Suurinta rakkautta on antaa elämänsäkin ystäväinsä puolesta”.

    Tunnistatko missään uskossa tälläistä totuutta? Totuutta, jossa rakkaus ei ole saamista (mielihyvää, tietoa ym.), vaan antamista? Tunistatko sinä uskon, jonka vain Kaikkivaltias voi antaa, uskon jonka uhri ei ole toinen, vaan Antaja itse?

    Etsi, niin löydät. Rukoile, niin saat vastauksen – Jeesuksen Nimessä.

    T. Mattius

    JK. Kokeilin kyllä ”muitakin teitä”, mutta sain Armon löytää oikean.
    JKK. Mitä tulee aiheeseen Jumalan kieltäjistä, pilkaajista tai Saatanan palvelijoiksi itseään kutsuvista, niin se mikä heistä ”tuntuu hyvältä” lienee sinunkin mielestäsi tuntuu kovin erilaiselta, kuin yllä kirjoitettu?

    Ainoastaan usko!

    Tykkää

  2. Tässähän on saatu nämä saatanallisuudet kuulostamaan hyvinkin liberaaleilta aatteilta hedonismeineen ja individualismeineen. Kuitenkin ainakin itse niitä olen liberaalina vastustanut.

    Saatana on toki kristillistä alkuperää mutta länsimaisessa perinteessä sitä voi hyvinkin joka tapauksessa pitää pahuuden symbolina. En näe mitään syytä miksi kukaan hedonisti tai individualisti haluaisi kutsua itseään nimenomaan saatananpalvojaksi tai edes satanistiksi ellei siihen kuuluisi jollain lailla pahuuden ihannointi tai vähintään mystifiointi.

    Vai voisiko syynä sitten olla se että hedonismi ja individualismi ovat nykymaailmassa aatteina ja elämäntapoina niin huonossa maineessa että jopa saatanaan viittaavat nimitykset kuulostavat paremmilta. Todella surullista jos näin on.

    Liberaalien oliskin mielestäni syytä palauttaa hedonismi ja individualismi kunniaan ja jättää pahuus eri muodoissaan pahuuden aatteille. Liberalismi on hyvyyden aate.

    Tykkää

    • ”Satanistit” ja ”piraatit” ovat hieman samantapaisia nimiä, joiden on tarkoitus hätkähdyttää ja kiinnittää kuulijan huomio, vaikka piraatti ei heillä tarkoita merirosvoa eikä Saatana tarkoita satanisteille Raamatun Saatanaa vaan on vain symboli, jonka on tarkoitus viitata mm. ihmisen vapaaseen tahtoon ym. Saatananpalvojille Saatana voi kuitenkin olla olemassa oleva jumala muttei hänkään sama kuin Raamatun Saatana – paitsi ehkä siten, että Raamatun Saatanan ajatellaan olevan sama jumala mutta ”vihollisten (kristittyjen) kuvaamana”. Vihollisethan kuvataan todenmukaista negatiivisemmassa valossa harhaanjohtavin ja jopa valheellisin väittein. Näin ”Saatana” voi symboloida Raamatun valheellisuutta, sitä, että Raamatun pahaksi väittämät asiat kuten Saatana, onania, homoseksuaalisuus, kahden eri viljalajin kylväminen samaan vakoon, naisten itsemääräämisoikeus ym. saattavatkin olla oikeasti hyviä asioita.

      Kumpaakin nimitystä voi pitää perustellusti hyvin valittuna tai huonosti valittuna, mutta ei ole lainkaan selvää, kummin on.

      Tykkää

      • Kiitos selvennyksestä. Tämä olikin hyvä tietää. Nyt vaikuttaa jo paremmalta liberalismin kannalta jos noin on,

        Tykkää

  3. Lucifer (lat.) = valontuoja (eli kointähti eli aamutähti eli Venus-planeetta) oli vanha jumala, mm. babylonilainen, jota juutalaiset panettelivat samaistamalla hänet Saatanaan. Hänet siten julistettiin Jahven alamaiseksi – mahtavimmaksi tosin – ja pahaksi. Kristityt ovat sittemmin omineet muiden juhlia (joulu, pääsiäinen, …) ja panetelleet muiden jumalia pahoiksi. Sen sijaan nimitys ”Saatana” sinänsä on kai aina tarkoittanut pahan jumalaa, monessa eri uskonnossa. Siis sikäli saatananpalvojien näkemystä voi pitää uutena tulkintana Raamatun myyttien takana mahdollisesti olevasta, niistä poikkeavasta todellisuudesta. Tämä tulkinta on tietysti samanlaista taikauskoa kuin kristinuskon, juutalaisuuden tai islamin tulkinnat.

    En tiedä, missä määrin saatananpalvojat uskovat tuon olevan oikea tulkinta ja missä määrin he vain haluavat samaista oman, ”oikean” jumalansa kristinuskon ”satujen” myyttiseen olentoon (kuitenkin ajatellen tämän oikeasti oman jumalansa kaltaiseksi eikä sellaiseksi pahikseksi, jollaisena kristityt hänet esittävät).

    Toisin kuin saatananpalvojat, satanistit taas eivät usko jumaliin tai ainakaan sellainen usko sinänsä ei ole osa satanismia.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Saatana
    Luciferin kuvia:
    http://images.google.fi/images?rlz=1C1CHMA_fiFI311FI311&sourceid=chrome&q=lucifer&um=1&ie=UTF-8&ei=2WHHSuqcAcWb_AaC0ciVCA&sa=X&oi=image_result_group&ct=title&resnum=4
    (Huom.: rivikirjoittaja ei muistaakseni pysty laittamaan tänne tuollaisia suoria linkkejä linkkispammauksen estämiseksi.)

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s