Verotiedot yksityisiksi

Vuodesta toiseen työssäkäyvien verotiedoilla rahastavien sanoma- ja roskalehtien päätoimittajat vastustavat verotietojen salaamista:

”-Lainmuutos veisi avointa yhteiskuntaa selvästi taaksepäin, sanoi Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja.”

Käsitteeseen ”avoin yhteiskunta” ei kuulu ajatus siitä, että ihmisten yksityiset asiat kuuluvat kaateellisille naapureille. Miten paljon kukakin tekee rahaa, on työnantajan ja työntekijän välinen asia. Mikäli verottajan pitää tunkea nenänsä tähän yhtälöön, sen tulee tapahtua siten, että siitä aiheutuu veronmaksajalle mahdollisimman vähän haittaa. Avoimessa yhteiskunnassa median tärkeimpiin tehtäviin tulisi kuulua poliittisten päättäjien ja poliittisen päätöksentekoprosessin jatkuva syynääminen, ei ihmisten yksityisasioilla rahastaminen.

”– Julkisten verotietojen avulla voidaan seurata tuloerojen kehittymistä ja sitä, miten oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa toteutuu.”

Verotietojen julkaisemisella lietsotaan kateellisten ja ahneiden yksilöiden herravihaa. Vapaassa yhteiskunnassa tuloerojen kasvu ei ole merkki epäoikeudenmukaisuuden kasvusta. Tuloerot heijastavat yksilöiden erilaisia päätöksiä ja mahdollisuus suhteelliseen rikastumiseen on yleisellä tasolla tärkeä taloudellinen kannustin. Tuloerot ovat oikeudenmukaisia, sillä ne ovat syntyneet vapaiden yksilöiden vapaaehtoisesti suorittamien transaktioiden kautta. Tuloerojen tasaaminen ei ole järkevää tai eettistä, vaan taloudellista tehottomuutta aiheuttava, kateellisten ja pahansuopien ihmisten ajama tavoite.

11 kommenttia artikkeliin ”Verotiedot yksityisiksi

  1. Tämä palsta tarjoaa kyllä päivästä toiseen hyviä nauruja, tällaisten kirjoitusten jälkeen on vaikea uskoa että vastapuoli on edes tosissaan, vaan taustalla on joku nerokas humoristi. Taloustieteellisestihän noissa viimeisen kappaleen jutuissa ei ole juuri mitään järkeä, kuten aiemmin olen jo osoittanut, ihan oikeeseen tieteeseen perustuen.

    Tykkää

      • Hän ei selvästikään ole oppinut opetettua, koska hän väittää vähän väliä taloustieteen olevan väärässä. Tuolta aiemmista kommenteista löytyy hänelle hyvä neuvo: jos hän on oikeassa, todistakoon sen tieteellisillä, vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistuilla artikkeleilla ja muutenkin riidelköön sillä foorumilla ennen kuin tulee spämmäämään soveltavampia palstoja lukemattomilla kreationismi-tason kommenteillaan.

        Myös kritiikki Sandtin tekstin viimeistä kappaletta kohtaan oli asiaton. Siinä on sekä faktoja että mielipidekysymyksiä, mutta A on yksinkertaisesti väärässä tuossa kritiikissään.

        Rikastumismotiivi kieltämättä tuottaa paljon hyvää, jos vaikkapa vertaa talouksiin, joissa se on yritetty kieltää. Tästä ei seuraa täyttä varmuutta kaiken rikastumisen vaikeuttamisen haitallisuudesta, mutta todistustaakka on A:lla.

        Tykkää

    • Näytät ilmeisen ahkerasti kommentoivan liberaaleja sivustoja. Suosittelen enneminkin tutustumaan (itävaltalaiseen) kritiikkiin valtavirran taloustieteitä kohtaan. Tässä suomennettuja artikkeleita:

      http://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/matematiikka/
      http://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/apriorisimi/
      http://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/hoppe/
      http://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/keynes/

      Myös sellainen kirja kuin Man, Economy and State (Murray Rothbard) kannattaa lukea, löytyy ilmaiseksi Mises.orgista, siinä selostetaan itävaltalaisen koulukunnan pääteesit. Tähän mennessä pauhaamisesi on anti on ollut ainoastaan… Varsin värikästä.

      Tykkää

      • Kunniaksi sinulle, ettet Harri Huhtalan tavoin väitä näitä markkinafundamentalistisia hörhöilyjä valtavirtaan kuuluviksi, siitähän ne ovat todella kaukana. Olen käynyt naureskelemassa noille taloudenperusteet sivuille ja niiden jutuille aiemminkin, nyt tarkemmin ajatellen moiset sivustot pikemmin häiritsevät. Etusivuilta tai koko sivuilta puuttuu maininta, että nuo edustavat vain marginaalisen koulukunnan käsityksiä, joita kohtaan on esitetty varsin ansiokasta kritiikkiä. Mitään moista mainintaa tai rehellistä kriittistä tarkastelua esitetyille väitteille ei ole, joten nuo voitaisiin luokitella ikäänkuin joksikin poliittisiksi propagandasivuiksi, joiden esiinpano varsin harhaanjohtavasti viittaa ikäänkuin nuo olisivat jotain varmistettua faktaa. Mikäli sinulla on noiden sivujen kanssa jotain tekemistä, mielenkiinnolla haluaisin tietää kenenkä tahojen rahoilla noita pyöritellään, onko Nallen säätiö taustalla? Mikäli ei ole niin kannattaa varmaan kysellä tukia, tältä rikkaiden perijäpojujen esitaistelijalta.

        http://www.wahlroosfoundation.com/

        Tykkää

      • Itävaltalaisuutta voi pitää marginaalisena, joskin se on paljon lähempänä valtavirtaa kuin A:n sosialismi. Minä puhuin kuitenkin valtavirrasta, uusklassisesta taloustieteestä.

        Rikkaita perijäpoikia en lehdestä tiedä, sen sijaan tiedän köyhistä oloista ponnistaneita ja yhä köyhiä, ja kyllä mainitsemasi Wahlrooskin – jolla tietääkseni ei ole mitään tekemistä tämän lehden kanssa – loi itse omaisuutensa.

        Soveltavasta akateemisesta taloustieteestä näkyvin nykyesimerkki on Akateeminen talousblogi, jossa (ainoastaan) professorit kirjoittavat samantapaisia akateemisen taloustieteen sovelluksia kuin suuri osa tämänkin lehden artikkeleista. Tässä on pari esimerkkiä.

        http://blog.hse-econ.fi/?p=2246
        Selittää, miten typerää on halventaa asuntohintoja poliittisella päätöksellä. Samanlaiset haitat on muustakin hintasääntelystä.

        http://blog.hse-econ.fi/?p=2310
        Toinen proffa toteaa saman ja samalla valittaa, miten äänestäjiltä saa suosiota tuollaisella typerällä politiikalla paremmin kuin talousliberaalimmalla politiikalla, vaikka järkevämpi olisi kansalaisille hyödyllisempää.

        Kannattaa myös huomata, että oikeistolaisimmat lahjakkaat taloustieteilijät kuten Wahlroos usein lähtevät talouselämän palvelukseen, joten yliopistoihin jäävät lähinnä (ei pelkästään) vasemmistolaisimmat, mikä aiheuttaa vinoumaa tieteeseen ja kirjoituksiin. Tästä huolimatta suosittelen lämpimästi kyseistä blogia.

        http://blog.hse-econ.fi/?p=2297
        Selittää, miksi se, että valtio yrittää parantaa taloutta tukemalla yrityksiä, on typerää. Yksityinen sektori on parempi valikoimaan, mille yrityksille kannattaa kohdentaa rahoitus.

        http://blog.hse-econ.fi/?p=2259
        Selittää, miten yrityksiä ei yleensä pitäisi pelastaa poliittisin pelastuspaketein vaan antaa niiden mennä konkurssiin. Taloudelle on parempi, kun yrityksillä on riski kuolla, jotta ne joutuisivat toimimaan paremmin – ja jos eivät kuitenkaan toimi, niiden onkin hyvä tehdä tilaa paremmille ja vapauttaa pääomansa ja työvoimansa hyödyllisempään käyttöön.

        http://blog.hse-econ.fi/?p=2159
        Kertoo, miksi on haitallista, että kartellilainsäädännössä on määritelty poikkeuksellisesti ay-kartellit eli ammattiliittojen yleiset palkkasopimukset sallituiksi (ja niitä jopa tuetaan yleissitovuuslainsäädännöllä ja monilla muilla etuoikeuksilla) vaikka muut kartellit on kielletty. Ahtaajalakossa tämä näkyi proffan mukaan haitallisella tavalla.

        http://blog.hse-econ.fi/?p=2116
        Proffa vaatii haittaveroja haittojen suuruisiksi ja kritisoi eräitä Vapaasana.netissä kannatettuja ”haittaveroja” holhoaviksi, koska ne ylittävät haitat. Lehden kirjoituksista osa on siis liian epäliberaaleja, holhoavia taloustieteilijöiden mielestä.

        http://blog.hse-econ.fi/?p=2011
        ”Levinson tutkii Yhdysvaltojen teollisuustavaroiden tuonnin vaikutusta päästöihin selvittämällä, mitkä päästöt olisivat olleet, jos ne tuonnin sijasta olisikin valmistettu Yhdysvalloissa. Hän havaitsee, että päästöt olisivat jälkimmäisessä tapauksessa suuremmat kuin ne ovat nyt, kun tavarat tuodaan.”

        Tykkää

      • En edusta sivustoa, eikä se tietääkseni saa rahoitusta Nallelta tai hänen kavereiltaan. Sitäkin olen muutaman kerran miettinyt, että jos olet niin tyytymätön itävaltalaisten ”markkinafundamentalistiseen hörhöilyyn”, mikset käy lyömässä opinnoillasi luuta kurkkuun esim. Mises.orgin keskustelupalstalla? Varsin hyvällä todennäköisyydellä voit päästä keskustelemaan jopa vielä elossa olevien kärkinimien kanssa.

        EDIT: Haha, näemmä Harri kerkesi kiilata oman vastauksensa tähän väliin 😀

        Tykkää

      • ”Sitäkin olen muutaman kerran miettinyt, että jos olet niin tyytymätön itävaltalaisten ”markkinafundamentalistiseen hörhöilyyn”, mikset käy lyömässä opinnoillasi luuta kurkkuun esim. Mises.orgin keskustelupalstalla?”

        En ole edes tiennyt että noilla on joku keskustelupalsta, toisaalta se olisi täysin hyödytöntä. Mises hörhöt saavat palkkaa noiden ajatusten puolustamisesta, eivät ne niitä ainakaan ääneen myönnä virheelliseksi, vaikka perseraiskaisin niitä yhtä pahasti kuin Päivärinta ternimaito-Jussilaa aikanaan.

        ”Itävaltalaisuutta voi pitää marginaalisena, joskin se on paljon lähempänä valtavirtaa kuin A:n sosialismi. Minä puhuin kuitenkin valtavirrasta, uusklassisesta taloustieteestä.”

        Tämä nyt menee juupas eipäs väittelyyn, mutta ainakin Yhdysvalloista pääosin saamani mittapuuhun verraten, nämä voitaisiin rinnastaa lähinnä erittäin konservatiivisen näkemyksen omaaviin taloustieteilijöihin, tosin aika vähän täällä itse taloustieteeseen vedottuna näkyy mitään asioita perusteltavan, pikemmin perustelut lähtevät jostain uskonnon omaisesta suhtautumisesta ja surullisen yksisilmäisestä virheellisestä tulkinnasta mitä tulee 1700-luvun liberaalien kirjoituksiin.

        ”ja kyllä mainitsemasi Wahlrooskin – jolla tietääkseni ei ole mitään tekemistä tämän lehden kanssa – loi itse omaisuutensa. ”

        Heh Nallen isä ei ainakan minun tietämyksen mukaan ole mikään paskakuski ammatiltaan, tuohon kun lisätään Suomenruotsalaisuus, niin veikkaisin että alkupääoma on ollut aika mittava normi Suomalaiseen verraten. Toiseksi Nallenkin tuloista taitaa aika iso osa tulla osingoista, eli muiden työn tuloksista.

        ”Soveltavasta akateemisesta taloustieteestä näkyvin nykyesimerkki on Akateeminen talousblogi, jossa (ainoastaan) professorit kirjoittavat samantapaisia akateemisen taloustieteen sovelluksia kuin suuri osa tämänkin lehden artikkeleista. Tässä on pari esimerkkiä.””

        höpsis, en näe tuon linjassa juuri mitään yhtenevää tämän paikan kanssa. Odotan toki milloin tämäntyylisiä kirjoituksia näemme vapaasanassa?

        http://blog.hse-econ.fi/?p=2459
        http://blog.hse-econ.fi/?p=1277

        Tykkää

      • ”Kannattaa myös huomata, että oikeistolaisimmat lahjakkaat taloustieteilijät kuten Wahlroos usein lähtevät talouselämän palvelukseen, joten yliopistoihin jäävät lähinnä (ei pelkästään) vasemmistolaisimmat, mikä aiheuttaa vinoumaa tieteeseen ja kirjoituksiin.”

        Odotan jotain tieteellistä evidenssiä tämän väitteen tueksi. Pikemmin kai talouselämän palvelukseen lähteminen kertoo akateemisen ja tieteellisen kunnianhimon täydellisestä puutteesta. Wahlroos taas on viime aikoina keskittynyt lähinnä itsensä nöyryyttämiseen mm. väittelyillään olemattomia ”keynesläisiä” vastaan ja muilla höpinöillään. Ei ole tämä suomenruotsalainen kulta lusikka suussa syntynyt poju tainut paljoa 70-luvun jälkeen taloustieteellisiä artikkeleita avata.

        Tykkää

      • Kouria ja Wahlroosia on pidetty erittäin lahjakkaina taloustieteilijöinä. Vielä useampi huippulahjakkuus on jättänyt tieteen heti maisterintutkinnon jälkeen.

        Nuo kaksi esimerkkiäsi eivät ole mitenkään kummallisia. Pidän ihan mahdollisena, että pankkien kohdalla jonkinlainen julkinen sääntely on tarpeen markkinoiden oman sääntelyn lisäksi. Veroastetta en minä eikä kumpikaan taloudellisen vapauden indeksi pidä ratkaisevana markkinaltaloudellisen vapauden indikaattorina, minkä näkee jo siitä, että Tanska on maailman 8. vapain maa taloudellisesti, ja tuossa oli vain luettu korrelaatiotaulukkoja tiettyyn suuntaan jättäen selittävämpiä tekijöitä välistä ja väittämättä, että näin syntyisi kausaliteettia. Jos olisi väitetty, se olisi ollut eri asia.

        Siis edes kaksi ääriesimerkkiäsi eivät poikenneet minun linjastani, ja minä taas pystyin heti listaamaan paljon isomman joukon artikkeleita, jotka toivat selkeästi esiin kantojani, jotka näyttäisivät poikkeavan selkeästi sinun epätieteellisistä mielipiteistäsi.

        Tykkää

  2. Mahdollisen uuden työnantajan kanssa käytävät palkkaneuvottelut on vaikea aloittaa järkevältä tasolta, jos on ollut maltillinen ja tyytynyt kohtuullisiin korotuksiin työuran aikana. Kovin kummoista korotusta ei voi saada, kun työnantajakandidaatti näkee aiemman palkkatason.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s