Syksyn ja kevään flunssakaudet, Suomen taas saavuttanut influenssa ja myös pelko biologisista joukkotuhoaseista ovat herättäneet pohdintaa siitä mitä kukin voi omalta osaltaan tehdä: Miten minä voisin suojautua tartunnalta? Miten voin ehkäistä taudin leviämisen? Jos joukkotuhoaseet unohdetaan, niin kysymys vaikuttaa helpolta.

Töihin vai vuoteeseen, kas siinä pulma. Vai onko?

Monesti nuhanenäinen, punasilmäinen ja kuumeinen köhijä raahautuu työpaikalle. Parhaimmassa tapauksessa toiset vihjailevat kotiin menosta tai ainakin kahvin hörppimisestä ja lounaan syömisestä toisessa huoneessa—kun muutkin ovat vaarassa altistua. Pahimmassa tapauksessa taas pomo jopa pyytää jäämään ylitöihin tai toruu taudin riuduttamamaa vetelehtimisestä. Jos tärkeä työ kerran voittaa sairasvuoteen, niin voiko se odottaa sairaalassa sitä huono-onnista, joka influenssan tai muun taudin lisäksi saa vielä jälkitaudin?

Aina sairastuneet lapsetkaan eivät saa jäädä kotiin potemaan. Vaikka se ei liene ihan tavallista, että sopivasti kuumelääkitty lapsi viedään päiväkotiin, niin sitäkin sattuu. Arvaahan sen, että päivän aikana kuume nousee ja vanhemmat on hälytettävä apuun. Päiväkoti lukuisine eri-ikäisine lapsineen ja isoine ryhmäkokoineen jos mikä on ihanteellista mastoa flunssille, mahataudeille jne.—oikea mikrobien toivemaa. Jo se, että päiväkotilapsilla on enemmän korvatulehduksia kuin perhepäivähoitolapsilla, todistaa asian. Osaltaan selityksenä on se, että puolikuntoisia lapsia viedään hoitoon. Toki sairaalle lapselle voi olla vaikeaa hankkia hoitajaa klo 6.00 aamulla, mutta pian saman ongelman kanssa saattaa painia jo kymmenen äitiä ja isää.

Piikillä isorokkoa vastaan

Isorokko on paljon flunssaa pelottavampi uhka. Presidentti George W. Bush otti sitä vastaan rokotuksen—median todistaessa—mikä on jälleen hyvä esimerkki amerikkalaisen poliittisen koneiston taidosta käyttää mediaa hyväksi (vai päinvastoin?). Bush näytti maan isänä, mikä on suositeltavaa—tai jopa oikea toimintatapa—vaikka hän varmasti tiesi rokotukseen liittyvät haitat. Liekö viesti kansalaisille, että yhteinen etu vaatii myös riskinottoa—riskinottoa johon hänkin on valmis, vaikka vaalit eivät olekaan ihan vielä ovella. Olipa Presidentti Bushin arvioitu riski altistua isorokolle bioterrorin uhrina kuinka teoreettinen tahansa, niin rokottamisen myötä viesti lähti myös maailmalle. ”Nyt on sitten turha lähettää tänne isorokkoa—ainakaan minua ei sillä ei tapeta”. Ehkäpä näin voidaan jopa suojella amerikkalaisia.

Normaalioloissa minä en isorokkorokotetta ottaisi, mutta uhkatilanteessa pitäisin rokotteen ottamista kansalaisvelvollisuuteni. Uhkatilan tarkempien kriteerien määrittelemisen jätän viranomaisille, joilla olisi tietoa esim. mahdollista tautitapauksista tai bioaseista. En tiedä olisinko halukkaampi rokotuksen ottamiseen jo nyt, jos asuisin esim. Yhdysvalloissa. Toki tehokas lentoliikenne ja muut matkustusmahdollisuudet pitävät huolen siitä, että Suomen syrjäisyys ei juuri suojele meitä isorokoltakaan, jos tilanne käy muualla pahaksi.

Joka tapauksessa luotan siihen, että tarvittaessa maamme terveydenhuolto ja väestönsuojelujärjestelmä pystyy toimivaan riittävän tehokkaasti isorokkouhkatilanteessa. Meillä on etuna Yhdysvaltoihin verrattuna mm. toimiva kansanterveysjärjestelmä ja väestötietojärjestelmä. Rokotettavien paikalle saantia helpottaa sekin, että laittomia maassaolijoita on Suomessa varsin vähän ja harvemmin kielimuuritkaan tuottavat ongelmia. Tässä tapauksessa suomalaisten kuuliaisuus ja kunnioitus viranomaisia kohtaan on vain pelkkää plussaa.

Ja tavallisempia pöpöjä

Rokotuksissa isorokkorokotusta tavallisempi kysymys liittyy lasten rokotuksiin neuvolassa ja koulussa. Nykyään monet vanhemmat suhtautuvat asiaan myönteisesti, pienemmän osan halutessa kieltää lapsensa rokotukset vetoamalla elämänkatsomuksellisiin ja vastaaviin syihin. Se herättää kysymyksiä: Onko äidillä oikeus kieltää lapsen terveyden hyväksi tarkoitettuja rokotuksia. Laillisesti kaiketi on ainakin normaalioloissa, jossa uhkana ei siis ole vaarallinen epidemia. Mutta entä eettisesti? Onko vanhempien elämänkatsomus automaattisesti myös lapsen. Ei ole suinkaan varmaa, että vartuttuaan lapsi suinkaan noudattaa vanhempiensa vakaumusta.

Rokotuskampanjamme on suunniteltu siten, että ne suojelevat meitä mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Tavoitteena on, että rokotettavat ikä- tai väestönryhmät todella osallistuvat niihin. Mitä enemmän kieltäytyjiä on sitä suuremmaksi käy tautitapausten riski. Vaaralliset rokotuksista johtuvat ongelmat on äärettömän harvinaisia. Toki niitä on, mutta rokotuksista luopumisen hinta olisi loppujen lopuksi monin kerroin kalliimpi. Rokotusten aikakaudelle emme vaan ole tottuneet näkemään niitä ikäviä ja joskus kohtalokkaiksi osoittautuneita tauteja, kuten poliota, tetanusta, tuhkarokkoa ja sikotautia.

Pyykin- ja käsienpesulle

Maailman laajuisten epidemioiden – pandemioiden – ehkäisyssä kansainvälinen yhteistyö on aina tärkeää. Pelkät lääketieteen keinotkaan eivät riitä, sillä mm. ihmisten käyttäytyminen (mm. matkustaminen, seksikäyttäytyminen, ruokailutavat) vaikuttaa siihen miten epidemia pääsee leviämään. Köyhyys ja sodat ovat infektiotautien temmellyskenttää: Huono hygienia ja ravitsemus sekä ahtaus edistävät epidemioita. Niinpä yksi infektiotautien tehokkaista vastustajista on oikeudenmukaisuutta, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä politiikka. Tällainen ehkäisee osaltaan myös terroria, bioterrori mukaan lukien.

Olkoot kuinka arkipäiväistä, mutta lopetan viittaamalla käsien pesuun. Ehkäpä se olisi pitänyt mainita ensimmäisenä. Monen pöpön tie kulkee suusta käteen, kädestä käteen, kädestä pöydän pinnalle ja sieltä käteen ja suuhun jne. Sen vuoksi terveysviranomaiset muistuttavat meitä aikuisiakin pesemään käsiä kuin päiväkodin tädit aikanaan.

Ja pakko myöntää, kyllä se täti tämän asian kohdalla on oikeassa.

Kirjoittajasta:
Anne-Marie Vartti (TtM) on kansanterveystieteen jatko-opiskelija ja sosiaaliohjaaja. Hän on sekä työnsä puolesta että muutenkin kiinnostunut siitä miten riskiä ja uhkaa määritellään sosiaalisesti ja kulttuurisesti ja mitä merkityksiä se saa eri tilanteissa. Hän on ehdolla eduskuntaan Uudellamaalla.