Piispat Arseni ja Elia yrittivät ajaa Kreml-vastaisen arkkipiispa Leon virastaan, mutta hävisivät skisman. Suojelupoliisikin pelkää Moskovan kirkon yrittävän vaikuttaa Suomeen ortodoksisen kirkon kautta. Arseni opiskeli Leningradissa KGB-agentti Kirillin, nykyisen Moskovan patriarkan alaisuudessa. Leo on tuominnut ankarasti Kirillin pyhäksi sodaksi siunaaman Putinin hyökkäyksen Ukrainaan. Lokakuussa 2020 Konstantinopolin patriarkka ratkaisi piispojen skisman Leon hyväksi Venäjän kirkon protestoidessa. Arseni ja Elia joutuivat kieltämään aiemmat puheensa ja hyväksymään Arsenin ystävän rangaistuksen sekä neljännen piispan nimittämisen. Konstantinopolin patriarkka tunnusti Ukrainan kirkon itsenäiseksi vuonna 2018. Tämä sai lähes puolta maailman ortodokseista johtavan Kirillin katkaisemaan heiltä ehtoollisyhteyden Konstantinopoliin, jota pidetään johtavana patriarkaattina ja jonka alaisuuteen Suomi siirtyi vuonna 1923.
Kremlin korruptio on tehnyt patriarkka Kirillistäkin upporikkaan luksusjahteineen, vaikka Kirill on munkkilupauksellaan sitoutunut maallisesta omaisuudesta vapaaseen elämään. Vuonna 2012 syntyi kohu, kun lehtikuvassa ministeritapaamisesta pöydässä näkyi heijastus Kirillin 30 000 euron ökykellosta, jota kuvankäsittelyn vuoksi ei ranteessa näkynyt. Hänellä on Moskovassa miljoona-asunto, jossa asuu nainen, ”serkku”. Ex-pappisoppilas Stalinista asti Kreml on käyttänyt kirkkoa valtansa välikappaleena.
Leo: Kirill, ”Herätkää ja tuomitkaa tämä pahuus!”
Maaliskuussa 2022 arkkipiispa Leo vaati, että Moskovan patriarkka Kirill tuomitsisi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Leon mukaan Venäjän sotarikokset olivat äärimmäistä pahuutta. ”Herätkää ja tuomitkaa tämä pahuus!” Leo vetosi Kirilliin.
Kansainvälinen teologiryhmä julisti ”Putinin patriarkka” Kirillin harhaoppiseksi, samoin hänen oppinsa ”venäläisestä maailmasta”, joka kattaisi Ukrainankin. Jo Konstantinopolin kokouksessa 1872 tuomittiin kansallisuuden ympärille rakentuvan kirkon idea.
Suomen ortodoksinen kirkko ja sen kaikki neljä piispaa tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen yhteisessä julkilausumassaan 26.2. Leon voimallinen Kirillin arvostelu on uutisoitu Reutersia myöten, kuten Romanian ja Aleksandrian patriarkkojen vastaavat.
Leo myös kutsui Moskovan alaisen Nikolauksen seurakunnan edustajan ankaraan puhutteluun, kun seurakunta ei saanut tuomittua patriarkkaansa Kirilliä. Se ja Pokrovan seurakunta ovat Helsingissä mutta Moskovan alaisia. Venäjänkieliset ovat tervetulleita myös Suomen ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksiin.
Piispojen skisma
Moskovan patriarkaatin puolustama ylidiakoni Jyrki Härkönen ja hänen ystävänsä, Kuopion piispa Arseni ovat riidoissa arkkipiispa Leon kanssa. Suomen Kirkko on Konstantinopolin patriarkan alainen. Patriarkka Bartolomeos painosti lokakuussa 2020 piispat rankaisemaan Härköstä puolen vuoden kirkollisten toimitusten toimituskiellolla ja suostumaan Leon vaatimuksen apulaispiispan viran perustamisesta.
Elokuussa 2020 Arseni sai kirkkohallituksen huomautuksen. Arkkipiispa Leo oli syyttänyt häntä työpaikkahäirinnästä ja ikärasismista. Piispat Arseni ja Elia ”yllättäen” kiistivät vaatineensa Leon eroa tai vastustavansa Leoa. Tämä oli paha arvovaltatappio Arsenille.
Suojelupoliisi pelkää Venäjän käyttävän kirkkoa vaikuttamisensa välineenä. Venäjän ja Konstantinopolin partiarkaattien suhteet ovat kireät.
Arseni eli Leningradissa opiskellut Jorma Heikkinen
Piispa Arseni oli sanonut haastattelussa, että Leolla on työtarmo vähissä ja eläkkeen aika, ja perustellut: ”Jos piispa ei ole penaalin terävin kynä, niin se on ongelma.”
Härkönen oli arvostellut arkkipiispaa blogissaan ja antanut ymmärtää tämän olevan kyvytön hoitamaan virkaansa eikä enää kunnioitettu, terve eikä ”Jumalan sanaa oikein opettava”.
Arseni oli savolainen luterilainen kirvesmiehen poika Jorma Heikkinen (s. 1957), joka sanoi kääntyneensä taiteilijaystävänsä vaikutuksesta ortodoksiksi ja opiskeli teologiaa (Pietarin) Leningradin hengellisessä akatemiassa 1983-1989.
Tuolloin Leningradin hengellisen akatemian rehtorina (1974-1984) oli nykyinen Moskovan patriarkka Kirill. Kirill työskenteli samalla KGB:n upseerina ja pyrki vaikuttamaan Kirkkojen maailmanneuvoston lausuntoihin Venäjälle edullisesti.
Härkösen ystävä Konstantin Markovitš Pietarin hengellisessä akatemiassa arvosteli tiukasti Suomen piispojen kriisin pakkoratkomista vuonna 2020. Muutenkin Moskovan patriarkaatin alueen media on käyttänyt sitä lyömä-aseenaan.
Arseni on estänyt suomenkarjalaisten pappien toimintaa kotiseudullaan Raja-Karjalassa ja arvostellut sitä, että arkkipiispa Leo (s. 1948) on kääntänyt kirjallisuutta äidinkielelleen eli uhanalaiselle karjalan kielelle.
Apulaispiispa Sergei
Konstantinopolin pakkosovinnossa 2020 päätettiin myös Leon vaatimasta Helsingin hiippakunnan apulaispiispan virasta. Arseni ja Elia olivat vastustaneet sitä ”turhana ja kalliina” ja onnistuneet tekemään kirkkohallituksen virkaesityksen laittomaksi estelemällä valmistelua. Nyt he kiistivätkin vastustaneensa sitä ja sanoivat, että ainoa ongelma oli valmistelun tapa.
Vuonna 2022 perustettiin Helsingin hiippakunnan apulaispiispan virka, ”Haminan piispa”. Tehtävään valittiin Valamon luostarin johtaja (arkkimandriitta) Sergei (Yrjö Rajapolvi, s. 1965), jonka Leo erotti 2011 luostarin talouden hoitamiseen liittyvin syin mutta apulaisoikeuskansleri totesi erottamisen laittomaksi. Ainoana ehdokkaana Sergei sai 27 ääntä, 8 oli tyhjiä. Leon asema on siis kohtalainen?
”Valamossa tarvitaan talouden tasapainottamiseksi kova kuuri. Uuden johtajan toivotaan tarttuvan asiaan edeltäjäänsä voimallisemmin”, tiedotti Sergein erottamisesta vielä tuolloin (2011) Leon sihteerinä toiminut Arsenin ystävä Jyrki Härkönen. Luostarin johtokunta oli yksimielisesti erottamispäätöksen takana.
Leo on myöhemminkin puuttunut tiukasti alaistensa tuhlailuun.
Näyttää siltä, että nyt Sergei oli kuitenkin Leon ehdokas, vaikkei Konstantinopolin pakkosovussa häntä ainakaan julkisesti nimetty.
Suomen, Venäjän ja Ukrainan kirkkojen itsenäistyminen
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti on tunnustettu johtavaksi (primus inter pares). Muut ortodoksikirkot ovat joko autokefalisia eli täysin itsenäisiä tai vain autonomisia.
Autokefaliset ovat Konstantinopoli, Aleksandria, Antiokia, Jerusalem – nämä neljä ja Rooma olivat Rooman kirkon viisi patriarkaattia – sekä uudemmat Georgia, Kypros, Bulgaria, Serbia, Venäjä, Kreikka, Puola, Romania, Albania, Tshekki ja Slovakia, sekä 2018/2019 tunnustettu Ukrainan ortodoksikirkko.
Rooman piispa eli paavi riitautui idän kirkkojen kanssa, kun nämä eivät hyväksyneet vuoden 589 lisäystä, että Pyhä henki olisi peräisin ”myös pojasta”, ja vuoden 1054 suuressa skismassa välit katkesivat lopullisesti, kun paavi ja Konstantinopolin patriarkka julistivat toisensa kirkonkiroukseen. Vuonna 1965 kiroukset kumottiin.
Lähinnä 1500-luvulta alkaen osa idän kirkoista liittyi liturgiaansa muuttamatta takaisin katolisen kirkon alaisuuteen eli ”kreikkalaiskatolisiksi”. Termillä on ennen tarkoitettu kaikkia ortodokseja, joten ”uniaatti” on yksikäsitteisempi nimitys.
Suomen ortodoksinen kirkko erosi Moskovan patriarkaatista Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen 1921-1923 muttei saanut autokefalista asemaa, vain autonomisen, koska Konstantinopoli ei halunnut suututtaa Moskovaa. Hiippakuntia on 3 ja seurakuntia 10, jäseniä 60 000.
Moskovan patriarkaatti eli Venäjän kirkko itsenäistyi Konstantinopolista vuonna 1589 autokefaliseksi. Sillä on arviolta 90 miljoonaa jäsentä. Maailmassa ortodokseja on arviolta 300 miljoonaa, kastettuja 220 miljoonaa.
Moskova katkaisi ehtoollisyhteyden Konstantinopoliin Ukrainan vuoksi
Ukrainan ortodoksinen kirkko erosi Venäjän kirkosta 1990-luvulla ”Kiovan patriarkaatiksi” Kiovan metropoliitta Filaretin johdolla. Patriarkka Filaret (s. 1929) johtaa yhä kirkkoa. Ukrainan ortodoksinen kirkko (”Kiovan patriarkaatti”) julistautui autokefaliseksi eli riippumattomaksi 1990-luvun alussa, ja syksyllä 2018 Konstantinopolin patriarkaatti tunnusti tämän aseman. Siksi Venäjän kirkko katkaisi ehtoollisyhteyden Konstantinopolin patriarkaattiin. Silti Suomen ortodoksinen kirkko toivottaa yhä venäjänkieliset tervetulleiksi ehtoolliselleen ja ilmoitti, että näiden asema ei ole muuttunut.
Suomen ortodoksinen kirkko on vuodesta 1923 asti ollut Konstantinopolin patriarkaatin alainen mutta autonominen.
Ukrainan ”Moskovan patriarkaatti”
Osa Ukrainan ortodoksiseurakunnista jäi Moskovan alaisuuteen. Tämä kirkko on vuodesta 1990 alkaen ollut autonominen. Sitä vuodesta 2014 johtanut metropoliitta Onufri tuomitsi Putinin hyökkäyksen ”Kainin synniksi” jo hyökkäyksen ensipäivänä 24.2.2022 – taktisista syistä?
Onufrin mielestä Ukrainan EU-jäsenyyden tavoittelu on tragedia, ja hän kieltäytyi nousemasta seisomaan parlamentin kunnioittaessa Itä-Ukrainan sodan taistelijoita Venäjä-mielisiä separatisteja vastaan.
Vielä vuonna 2014 Moskovan alaisen Ukrainan kirkon toinen metropoliitta Pavel sanoi kansan syrjäyttämän Venäjä-mielisen presidentti Viktor Janukovitshin olevan Jumalan valittu ase, joka joutui kärsimään Kristuksen tavoin suuren asian puolesta.
Ukrainan kirkot
Ukrainan autokefalinen ortodoksikirkko eli ”Kiovan patriarkaatti” on Ukrainan suurin kirkko, 39 % ei-ateisteista (2006). Moskovan alainen ortodoksikirkko sai 29 % ei-ateistien vastauksista, kreikkalaiskatolinen 15 %, neuvostoajan jälkeen emigranttien myötä palannut, 1920-luvulla syntynyt Ukrainen autokefalinen ortodoksinen kirkko 3 %, protestantit 2,4 %, roomalaiskatoliset 1,7 %, juutalaiset 0,6 %, muslimit 0,2 % ja EOS 7 %, josta osa on ”ortodokseja” ilman tiettyä kirkkoa. Nuo olivat osuuksia siitä 37,5 %:sta, joka ei ilmoittautunut ateisteiksi.
Kreikkalaiskatolinen eli uniaattinen eli bysanttilaiskatolinen kirkko (15 %) eroaa ortodokseista lähinnä vain siinä, että ne ovat roomalaiskatolisen kirkon ja paavin alaisia ja ehtoollisyhteydessä katoliseen kirkkoon eivätkä ortodokseihin. Ne noudattavat ortodoksisia jumalanpalveluksia ja perinnettä ja joiltain osin ortodoksista teologiaa. Ukrainassa on siis neljä merkittävää ortodoksisen liturgian kirkkoa.
Vapaasana.net 