Neuvostoliiton ohjailema taistolaiskommunistien Toimittajaliitto rekrytoi aggressiivisesti toimittajaopiskelijoita Tampereen yliopistossa (TaY) ja tuotti merkittävien toimittajien verkoston. Marxilaisten professorien johtama TaY:n tiedotusopin laitos koulutti kaikki alan maisterit. Useimpia TaY:n yhteiskunnallisia ainejärjestöjä johtikin taistolainen. Neuvostoliitto rahoitti kommunistien propagandaa ainakin 150 miljoonalla.

Taistolaisia on yhä johtavissa asemissa, mutta Mediaviikon kyselyn mukaan toimittajien vasemmistolaisuus on hyvin tiedossa ja Yleisradiota ja Helsingin Sanomia pidetään nykyään erityisen demarihenkisinä. Vain 8 % uskoo, että toimittajien poliittinen kanta ei vaikuta uutisointiin. Kaikissa tärkeimmissä viestimissä on kuitenkin joitain oikeistolaisiakin toimittajia.

Ruotsissa toimittajat kannattavat tutkitusti vasemmistoa ja vihreitä selvästi enemmän kuin muut kansalaiset. Suomessa tilanne lienee sama. Selitys lienee, että toimittajiksi päätyvät ovat valmiiksi vasemmistolaisia. [1]

Professori Esko Salmisen mukaan keskustelu taistolaisten vaikutusvallasta mediassa on siksi vähäistä, että ”monet silloiset 70-80 –luvun toimijat, päättäjät, poliitikot, joukkotiedotusvälineissä toimineet toimittajat ovat vielä tälläkin hetkellä vaikutusvaltaisissa asemissa”. [5]

Kansa äänesti 61 – 35, valtamedian toimittajaehdokkaat 1 – 9

Eduskuntavaaleissa 2011 toimittajia oli vihreistä ja vasemmistopuolueista suhteessa paljon enemmän kuin muista, ja merkittävien viestinten toimittajien suhdeluku oli noin 9:1 rajanvedosta riippuen, vaikka kansa äänesti 35 – 61, koska 6 punaista tai vihreää puoluetta saivat yhteensä vain 35 % äänistä. Tässä oli sivuutettu Rkp, jolla myös oli yliedustus puhtaasti ruotsinkielisen median ansiosta.

Suhdeluku olisi vieläkin pahempi, ellei puolueiden pyrkimys monipuolisiin ehdokaslistoihin tasoittaisi sitä. Toisaalta 16-kertaisuus silti ehkä selittyi osittain sattumalla, ja muut siteeratut tutkimukset ovat luotettavampi todiste vinoumasta.

Yleisradio

”Sitoutumattoman” pääjohtaja Eino S. Revon kaudella (”Reporadio”) taistolaiset pääsivät Ylessä etenkin yhteiskunnallisiin ja kulttuuritoimituksiin. Mm. avoimen punainen Työläisen arkea -radio-ohjelma sai paljon arvostelua poliittisuudestaan. [6]

Myös suuri osa Ylen ruotsinkielisistä toimittajista oli toimittajaliittolaisia. [Näiden] Nils Torvalds kertoo ruotsinkielisen toimittajakunnan jakautuneen kahtia Rkp:n ja taistolaisuuden välillä. [6]

Useimmissa Yleisradionkin ohjelmissa vaaditaan yhä entistäkin enemmän menoja valtiolle ja sääntelyä Suomeen.

Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomien toimitusosasto oli poliittisesti kiihkeimpinä vuosina taistolaisen toimittajaliiton vallassa ja useimmat osaston jäsenetkin olivat ”yleisdemokraattisia” vasemmistolaisia. Kun esimerkiksi Suomen johto ei reagoinut tarpeeksi voimakkaasti Suomessa täysin lailliseen Raamattujen salakuljetukseen Viroon, KGB toimitutti uutismateriaalin Helsingin Sanomien toimittajalle, joka teki siitä kokonaisen sivun paheksuvan artikkelin 4.5.1986: ”Vaarallisia lahjoja salaperäisiltä suomalaisilta”. [6]

Toimittaja Martti Valkosen mukaan myöhempi HS-kulttuuritoimituksen esimies Heikki Hellman oli aikanaan Tampereen tiedotusopin laitoksella tekemässä marxilaista vallankumousta yhdessä professori Kaarle Nordenstrengin kanssa ja tukahdutti vielä 2000-luvulla taistolaisuuden arvostelua HS:n avulla. [7]

Vasemmistolainen toimittajakoulutus

Toimittajien koulutus on tapahtunut pitkälti äärivasemmistolaisten professorien toimesta, keskeisimpinä Tampereen yliopiston Pertti Hemánus ja Kaarle Nordenstreng. Etenkin 1970-80-luvuilla suuri osa toimittajista ja muista vaikuttajista oli taistolaisia, vieläkin moni.

Jopa Nordenstrengin assistenttina toiminut taistolainen Heikki Hellman myönsi 2004 HS-kulttuurin esimiehenä, että Nordenstrengin 1976-1991 vuotta johtama Kansainvälinen tiedotustyöntekijäin liitto (KTL, IOJ) oli KGB:n peiteorganisaatio. Sen jäsenjärjestötkin olivat lähinnä sosialistisista maista. Suomesta liittoon kuuluivat kommunistien toimittajajärjestöt (Toimittajaliitto ja Yleinen lehtimiesliitto). Nordenstreng oli marxilainen ja tuki kansandemokraatteja muttei myöntänyt tätä avoimesti. Samoin ilmeisesti myös Hemanuksen kohdalla.

Professori Esko Salminen pääsi vuonna 1982 opettamaan alempitasoista toimittajatutkintoa. Nordenstreng vastusti Salmisen professuuria mutta onnistui vasta 1993 sulauttamaan tämän alemmankin tutkinnon laitokseensa. Salmisen mukaan vasemmisto vaati aina käytännön toimittajantaitojen opettamisen sijaan marxilaisen teorian opettamista.

Salmisen mukaan alan 18 professorista on yhä 11 tamperelaistaustaisia vasemmistolaisia (2002), ja nämä muodostavat Suomen viestintäkoulutusta johtavan verkoston.[10]

Kokoaan suurempi vaikutusvalta

Muuallakin maassa pienehkö mutta ahkera taistolaiskommunistien joukko sai paljon kokoaan suuremman vaikutusvallan opiskelijavaalien äänestyspassiivisuuden ja muiden laiskuuden vuoksi. Esimerkiksi stalinistit tekivät julkilausumia, joita jakoivat ”muille yleisdemokraattisen rintaman jäsenille”, jollaisiksi he olivat houkutelleet demareita ja jopa keskustalaisia opiskelijajärjestöjä, jotka sitten kopioivat nämä omiksi kannanotoikseen pienin muutoksin. Ilkka Kanervan johtama punasiipi oli usein enemmistönä kokoomusopiskelijajärjestöissä ja kiusasi ihmisoikeusmyönteisempää vähemmistöä (mm. köyhä puoliorpo pitkätukka Ben Zyskowicz) yhdessä vasemmistopuolueiden kanssa. Liberaaleimmat toimivat Sitoutumattomissa ylioppilaissa eräiden muiden kanssa.

Entinen taistolainen Heikki Mäki-Kulmala myöntää, että taistolaiset opiskelijat saattoivat tehdä ei-taistolaisten opettajien olot ”vittumaisiksi”. [12] Helsingissäkin professorit löysivät itsensä hirttoköydessä eräiden opiskelijalehtien kuvissa.

SKDL:n kannatus oli 1970-luvulla 17 %, mistä taistolaisten osuus oli vain muutama prosenttiyksikkö, mutta eräissä ryhmissä heidän kannatuksensa nousi korkeammaksi.

Toimittajaliitto

Taistolaiset valtasivat vasemmistolaisen Toimittajaliiton 1970-luvun alussa. Sittemmin se onnistui levittämään poliittista sanomaansa kaikkiin merkittäviin tiedotusvälineisiin. Liitto oli Neuvostoliiton ohjauksessa.

Toimittajaliitto tuomitsi lehdistön yksityisen omistuksen, sanoi sen olevan ristiriidassa sananvapauden kanssa, ja vaati toimittajia toimimaan aktiivisesti Neuvosto-suhteiden hyväksi. Tosin liiton ulkopuolellakin oli taistolaistoimittajia. Liitto verkottui etenkin keskeisiin tahoihin kuten Yle, STT, HS ja HBL. [6]

Liiton ”johtotrio” (mm. Hymy-lehden päätoimittaja Esko Tulusto) päätti salaa, mitä asiaa toimittajien tulee kulloinkin tuoda esiin. [6]

Toimittajaliiton aktiivijäsen Kaisa Karikoski kertoo, että aikakausilehtienkin toimittajat ujuttivat jatkuvasti tarkoituksellisesti mukaan taistolaismielisiä artikkeleita, esimerkiksi Kristiina Halkolasta. [6]

Myös Kulttuurityöntekijöiden liitto oli lähellä Skp:tä. [6]

Vasemmistovinouma Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa 61 % toimittajista sanoi olevansa Demokraattipuolueen jäseniä tai kannattajia ja 15 % Republikaanipuolueen vuonna 1997.[17]

Kolmen suuren televisioyhtiön NBC, CBS ja ABC 1160 työntekijää lahjoitti Demokraattipuolueelle 1 020 816 dollaria mutta niiden 193 työntekijää lahjoitti Republikaanipuoluelle vain 142 863 dollaria vuonna 2008.[18]

Muun muassa yhtiöiden CBS, ABC, NBC, CNN ja MSNBC uutisohjelmien sekä suurten sanomalehtien ja radiokanavien kuten CBS News, Newsweek ja New York Times väitetään suosivan vasemmistoa uutisoinnissaan.[19]

Kolmen valtiotieteilijän The Media Elite -kirjan (1986) kansallista mediaa (mm. The New York Times, The Washington Post ja tv-yhtiöt) koskevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että useimmat journalistit olivat Demokraattipuolueen äänestäjiä ja heidän mielipiteensä olivat kaukana vasemmalla tavallisen väestön mielipiteistä monissa keskeisissä kysymyksissä. Tieteilijöiden mukaan kyse lienee siitä, että samanmielisten joukossa muodostuu alitajuisesti tietyllä tavalla vinoutunut kuva todellisuudesta. [20]

Professori Jim A. Kuypersin 116 keskeistä viestintä käsitteen ”Press Bias and Politics” -tutkimuksen (2002) mukaan keskeiset tiedotusvälineet suosivat vasemmistolaisia näkökohtia. Tämä näkyy mm. rotu-, sosiaaliturva-, ase- ja ympäristökysymyksissä. [21]

Myös muut, huippuyliopistojenkin tutkimukset ovat todenneet uutistoimitusten vinoutuneen vasemmalle[22][23].

Lisätietoja viiteluetteloineen ja lähteineen

Toimittajat (Liberalismi.net)

Jaa tämä:

• Tweet

Tykkää Lataa...