102 % verotettu Astrid Lindgren kaatoi demarihallituksen sadullaan

Jouduttuaan maksamaan 102 % veroa kirjailija Astrid Lindgren, sosiaalidemokraattien vannoutunut äänestäjä, kirjoitti aiheesta sadun ”Pomperipossa i Monismanien”. Satu kaatoi Olof Palmen hallituksen ja päätti sosiaalidemokraattien 44-vuotisen valtakauden Ruotsissa.

Kun satu oli julkaistu Expressen-lehdessä 10.3.1976, Ruotsin sosiaalidemokraattinen valtiovarainministeri Gunnar Sträng puolusti valtiopäivillä puolueensa talouspolitiikkaa. Tällöin maltillisten puheenjohtaja Gösta Bohman luki sadun puhujankorokkeelta.

Hätääntynyt Sträng yritti puolustaa demareita väittämällä satuja valheeksi ja sanomalla, että Lindgren paljasti täydellisen ymmärtämättömyytensä verokeskustelusta.

”Satuilla rouva Lindgren osaa mutta ei laskea”, sanoi Gunnar Sträng puhujankorokkeelta. ”Mutta emme vaadi Lindgreniltä verojen ymmärtämistä.

Mutta minä vaadin sitä Gunnar Strängiltä”, vastasi Lindgren radiossa seuraavana päivänä. ”Jos joku on laskenut väärin, se on Valtion verovirasto, koska olen saanut lukuni heiltä. Sträng osaa satuilla muttei selvästikään laskea. Meidän kahden tulisi vaihtaa töitä keskenämme.

Sadusta tuli eräs tekijöistä, joiden vuoksi puolue hävisi vaalit samana vuonna[3], ensi kerran 44 vuoteen.[4] Satu vaikutti suuresti ruotsalaiseen verokeskusteluun ja johti veronkevennyksiin.

Satu

Tässä vertauskuvallisessa sadussa Pomperipossa elää kaukaisessa maassa ja kirjoittaa kirjoja lapsille. Vaikka hänen ahkerointinsa tuottaa hänelle noin kaksi miljoonaa kruunua vuodessa, valtion rahakamarin hoitaja vie melkein kaiken jättäen vain 5 000 kruunua (noin 500 euroa) vuodessa elämiseen, aivan kuten Astrid Lindgrenille todellisuudessakin.

Eräs ystävä kertoo Pomperipossalle, että tämän marginaalivero on 102 %, jolloin Pomperipossa kummastelee: ”Eihän niin monta prosenttia ole olemassa?” Mutta Monismaniassa on miten monta prosenttia tahansa.

Lindgren huomautti ohimennen, että verojaan voi laskea ostamalla talon velaksi. Näin hän piikitti Gunnar Strängiä, joka oli juuri tehnyt näin ja selvisi siksi pienillä veroilla vaikka oli suurituloinen.

102 %:n vero
Ylin ansiotulojen marginaalivero oli lähes 85 % ja päälle tuli 20 %:n sosiaaliturvamaksu.

Elokuvaohjaaja Ingmar Bergman pidätettiin työpaikaltaan Dramaten-teatterista tammikuussa 1976 epäiltynä veropetoksesta, ja Bergman muutti keväällä pois Ruotsista korkeiden verojen vuoksi. Tämäkin myötävaikutti demarien tappioon.[7]

Lisätietoja viiteluetteloineen:
Pomperipossa i Monismanien (Liberalismi.net)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s