Tanska ja Viro: työreformi työntekijöiden eduksi

Sääntelyn ajettua Tanskan talouden kuralle 80-luvulla maa vapautti talouttaa ja työmarkkinoitaan ja on sittemmin päässyt eroon Ruotsia ja etenkin Suomea vaivaavista työttömyydestä, syrjäytymisestä ja kurjistumisesta.

Tanskan SAK:n (LO) pääekonomisti Jan Kaeraa Rasmussenin mukaan (HS 23.6.03): ”[Tanskan] talous on joustava ilman, että joustavuus luo suurta eriarvoisuutta yhteiskunnassa”. Joustavuus takaa siedettävän työllisyyden ja toimeentulon huonoinakin aikoina. ”Lyhyet irtisanomisajat luovat vauhtia työvoimamarkkinoille.” Työpaikkoja katoaa aina ja toisille aloille syntyy uusia, mutta potkuja tai ikäviä työoloja tarvitsee pelätä vähemmän maassa, jossa löytää halutessaan aina uuden työpaikan.

Heikomman ay-liikkeen ansiosta maassa tuottavuus ja sen myötä työntekijöiden ansiotaso nousevat nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa.

AY-liike ei nosta vaan laskee palkkoja

Virossa on meneillään suunnaton rakennemuutos sosialistisesta suunnitelmataloudesta kohti kapitalismia, mutta osasta tuloksia maa on saanut nauttia jo pitkään. Palkkataso nousee vielä puolet nopeammin kuin Tanskassa, koska maassa ei käytännössä ole ay-liikettä. Kysynnän ja tarjonnan laki pitävät palkat oikealla tasolla, ja vapaammat markkinat kohottavat tuottavuutta nopeammin kuin sääntely.

Viron pääministeri Siim Kallas, entinen ay-keskusjärjestön puheenjohtaja, totesi, että Viro ei voisi koskaan saavuttaa Suomen 70 vuoden etumatkaa taloudellisessa kehityksessä, jos Virossa omaksuttaisiin suomalainen työmarkkinamalli.

Tietysti ay-liikkeelle on todellistakin tarvetta. Esimerkiksi työntekijät tarvitsevat markkinainformaatiota ollakseen tyytymättä huonoihin tarjouksiin, ja varmasti yrittäjienkin joukosta löytyy ikäviä tapauksia. Ay-liikkeen roolin pitäisi siis olla neuvova ja tukeva, ei määräilevä ja työehtoja jäseniltään kieltävä.

Hollannissa työmarkkinat ovat melko vapaat kuten maan lainsäädäntö yleisemminkin ja sosiaaliturvan pohjana on kannustava perustulo, niinpä maassa vallitsee täystyöllisyys. Vapailla työmarkkinoilla jokainen – myös vajaakuntoiset, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät – voivat työllistyä sinne, missä heistä on hyötyä ja mistä saavat parhaat työehdot. Tietysti mm. osittain työkyvyttömille on reiluinta maksaa korotettua perustuloa, koska heidän tuottavuudellaan ei korkeisiin palkkoihin ylletä. Suomessa tällaiset ryhmät ovat nyt työttömiä ja työministeriö suunnittelee heidän siivoamistaan ”sosiaalisiin yritykseen”, mikä tulisi paljon kalliimmaksi kuin mahdollisuus valita tuottavin kaikista työpaikoista.

Eräät anomaliat (kuten vuokramarkkinoiden ja aukioloaikojen sääntely sekä miltei vapaavalintainen pääsy työkyvyttömyyskorvausten piiriin) kuitenkin himmentävät Hollannin asemaa historiallisena vapauden turvasatamana.

Entisestään vesitetty työreformi

Milloin me suomalaiset otamme oppia naapureistamme? Vaikka uusi pääministeri Matti Vanhanen on Keskustan työreformin isä, hän sanoo, ettei aio herättää sitä henkiin. Tämä valitettavasti pitänee paikkansa, Suomen ”demokratiassa” kun ylin valta on ay-liikkeellä. Poliitikot oppivat asettamaan sen edut suomalaisten edun edelle – tai itkevät ja oppivat.

Joitain uudistuksia tultaneen silti näkemään, puhuvathan demaritkin sellaisten välttämättömyydestä ja kiittelihän SAK:kin suurinta osaa työreformista tarpeelliseksi vaikka samalla metelöi yleissitovuudesta ja ay-liikkeen verovapaasta rahoituksesta ym. tulonlähteistään.
Silti luultavasti meillä ei ylletä edes Tanskan tasolle, mikä on kovin surullista työttömien, syrjäytyneiden, veronmaksajien ja hyvinvointivaltion edunsaajien näkökulmasta.

Tien pää häämöttää

Vanha valta on kokenut kovia kolauksia muuallakin Euroopassa.
Saksan epäonnistuneen metallilakon jälkeen maassa povataan jopa yleissitovuuden murtumista. Lakolta puuttui yleisön tuki, edes ay-väen itsensä enemmistö ei kannattanut lakkoa. Saksan tiukka AY-johtoinen sääntely onkin ajanut maan talouden kuralle ja miljoonatyöttömyyteen, mitä punavihreä hallistus yrittää ratkaista työreformilla, jota tosin on arvosteltu aivan riittämättömäksi. Ranskassa yhtä kehnosti kävi yrityksille estää eläkepommin purku lakkoilemalla – sikäläinen ay-liike tosin on pitkälti trotskilaissosialistinen ja vähäjäseninen.

Suomessa Paperiliiton puheenjohtaja Jarmo Lähteenmäki öykkäröi massiivisilla lakoilla vuosikymmenen ja näin kurjisti alan työllisyystilanteen – palkkaa kun voi saada viime kädessä vain tuottamalla jotain, josta asiakkaat maksavat, ja jos vaaditaan enemmän, työllisyys laskee. Kesäkuun lopulla ay-liike hyllytti Lähteenmäen koulunpenkille ja myöhemmin EU-lobbariksi.

Linkkejä:
HS: Saksan metallilakko
HS: Paperiliiton johtaja hyllytettiin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s