Suomessa maksimisakko laittomasta lakosta on 23 500 euroa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vahingonkorvaukset yrityksille määrätään ilman ylärajaa, jopa miljoonasummia. Liiton lisäksi Tanskassa työntekijä maksaa 4 – 8 euroa joka lakkotunnistaan. Meillä työoikeuden ja prosessioikeuden professorit haluavat työtuomioistuimelle oikeuden määrätä nopeasti uhkasakkoja laittomista lakoista. Lainkäytön professori komppaa ja lisää: ”laittomia lakkoja vastaan käytettävillä oikeussuojakeinoilla ei rajoiteta työntekijöiden laillista lakko-oikeutta.”

Laittomassa lakossa ammattiliitot tai työntekijät rikkovat itse hyväksymiään sopimuksia tai lakeja.

Lainkäytön emeritusprofessori Jyrki Virolaisen mukaan oikeusvaltiossa tuomioistuimen pitää voida antaa turvaamistoimimääräyksiä laittomia lakkoja ja muita ”sopimuksen- tai lainvastaisia toimia vastaan ja niistä aiheutuvien vahinkojen estämiseksi.” Hän kummastelee turvaamistoimien paheksumista: ”laittomia lakkoja vastaan käytettävillä oikeussuojakeinoilla ei rajoiteta työntekijöiden laillista lakko-oikeutta.”

Työoikeuden professori Seppo Koskinen ja prosessioikeuden professori Antti Jokela haluaisivat muuttaa lakia: Työtuomioistuimelle voisi antaa oikeuden määrätä turvaamistoimen ja työtuomioistuin voisi myös määrätä selvästi laittomista lakoista uhkasakkomaisesti hyvityksen nopeutetussa käsittelyssä.

Suomessa paperiliitto maksoi vain 20 000 euron sakon lakosta, joka aiheutti metsäteollisuuden mukaan kymmenien miljoonien eurojen tappiot yrityksille.

EK:n mukaan sen jäsenyrityksissä oli 1384 lakkoa vuosina 2000 – 2013, näistä 92 % laittomia. Etelä-Suomen Sanomien mielestä tietyt avainryhmät voivat nyt pysäyttää yhteiskunnan liian heppoisin perustein ja siksi työrauhasäädökset pitäisi uusia laittomien lakkojen vähentämiseksi.

Muut Pohjoismaat

Suomessa laiton lakko on poikkeuksellisen halpa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa voidaan määrätä laittomasta lakosta vahingonkorvaukset lakon yrityksille aiheuttamien vahinkojen suuruuden perusteella ja ilman ylärajaa. Suomessa ei voi, vain hyvityssakko on mahdollinen ja silläkin on yläraja, 23 500 euroa. Tanskalainen liitto maksoi 2,7 miljoonan euron vahingonkorvauksen laittomasta lakosta. Myös työntekijä maksaa neljä euroa jokaisesta laittomasta lakkotunnistaan, työistuimen tuomion jälkeen jatketusta lakosta lähes tuplasti.

Ruotsissa olikin vuonna 2013 vain yhdeksän lakkoa, joista yksi oli laiton. Ruotsissa myös yksittäinen työntekijä voidaan tuomita maksamaan korvauksia lakkovahingoista.

Muualta

Espanjan sosialistihallitus käski lakkoilevia lennonjohtajia palaamaan töihin vankeuden uhalla joulukuussa 2010.

Ennen Margaret Thatcheriä Britanniassa työväenpuolueen hallitus yritti samaa kuin Thatcher myöhemmin mutta epäonnistui. Siksi se menetti vallan uudistuksia luvanneelle Thatcherille. Vähän väliä lakkoilun vuoksi mikään ei toiminut, työtkin tehtiin kynttilänvalossa ja Britannia joutui IMF:n holhoukseen nyky-Kreikan tavoin.

Liberaalien kanta on sopimusvapaus. Se ei sulje pois lakkoja muttei myöskään pakota solmimaan sopimuksia, joissa laittomista lakoista ei joudu maksamaan täysimääräisiä vahingonkorvauksia. Lakien tulisi pääsääntöisesti määrätä tekemänsä sopimuksen rikkoja täysimääräiseen korvaukseen aiheuttamistaan vahingoista, ellei sopimuksessa ole toisin sovittu.

Lähdeviitteet ja lisätietoja (Lakko, Liberalismi.net)