Raakamaito, tappavan ”puhdas luonnontuote”

Pastöroimaton ”raakamaito” on tieteenvastaisten hörhöjen uusi muoti-ilmiö. Se tappaa Suomessakin pikkulapsia, ajaa tehohoitoihin ja munuaissiirtoihin sekä vaurioittaa lapsia jo matkalla hoitoon. Pastörointi torjuu muun muassa tuberkuloosia, kurkkumätää, poliota, salmonelloosia, nielutulehdusta, tulirokkoa ja lavantautia.

Lasten, vanhusten ja raskaana olevien pitäisi välttää raakamaitoa. Tehohoito on kallista ja vaurioita syntyy jo matkalla hoitoon. THL:n tartuntatautilääkäri Verna Björklund varoittaa, että vaikka ”raakamaito ajatellaan luonnontuotteeksi”, se on vaarallista.

Tammi-elokuussa 2013 yli 40 ihmistä sai ehec-bakteerin, samoin listeriabakteerin. Raakamaitoa on epäilty syylliseksi, koska osa oli juonut sitä. Samoihin aikoihin kaksi raakamaidon aiheuttamaa kampylobakteeriepidemiaa vei pohjanmaalaisia sairaalaan.

Kesäkuussa 2012 kuusi pikkulasta sai hengenvaarallisen EHEC-infektion raakamaidosta Varsinais-Suomessa ja kaksi heistä joutui tehohoitoon. Raakamaito on riskielintarvike, joka on hyvä kuumentaa 60 – 70 asteeseen ja jonka tarjoaminen riskiryhmille kuten lapsille on arveluttavaa.

Sairaalaan 2000 kertaa varmemmin

Dosentti Jussi Tammisolan mukaan raakamaidosta saa ruokamyrkytyksen 150 kertaa varmemmin kuin tavallisesta maidosta ja sairaalaan joutuu lähes 2000 kertaa todennäköisemmin. Pastöroinnin myötä 1800-luvulla kuolleisuus suolistoinfektioihin väheni Englannissa 99 %. Lapset ja nuoret ovat eniten vaarassa. Ehec-bakteeri voi elää lehmän suolistossa lehmän kärsimättä.

Lähimaito: 3 % eheciä, 5,5 % listeriaa

Helsingin yliopisto tutki suoraan tiloilta myytävää pastöroimatonta maitoa. Listeriabakteereja sisälsi 5,5 % ja ehec-bakteereja 3 % näytteistä. Listeria surmaa vanhuksia ja ehec lapsia. Reilussa vuodessa kolme raakamaitoepidemiaa on vienyt monia ihmisiä sairaalahoitoon, mm. kampylobakteerin vuoksi.

Uloste- ja ihoperäiset bakteerit ovat yleisiä raakamaidossa. Lanta on voinut saastuttaa lehmien syömän rehun, mutta myös lehmien lantaisuus aiheuttaa saastumista. Listeriaa on raakamaidossa kolminkertaisesti EU-keskiarvoon verrattuna.

Hörhöjen kanta

Osa hörhöistä väittää, että koska raakamaitoa on käytetty tuhansia vuosia, ihmisiä ei olisi, jos raakamaito olisi vaarallista. Ilmeisesti aseetkaan eivät ole vaarallisia.

1800-luvun alussa puolet lapsista kuoli pieninä ja pastöroinnin keksiminen ja leviäminen vähensi lapsikuolleisuutta huomattavasti. Tilamaito saattoi silti olla turvallisempaa vielä joitain vuosikymmeniä sitten, ja nytkin se tappaa vain pienen vähemmistön käyttäjistään, joten hörhöt poistuvat populaatiosta nopeammin valistuksella kuin evoluutiolla.

Raakamaitoa puolustetaan sillä, että eräät entsyymit kuolevat kuumennuksessa. Niiden hyödyt normaaliväestölle ovat vähäisiä raakamaidon vaaroihin nähden. Myös homogenointia käytetään argumenttina, mutta sen edut ovat kiistanalaisia ja homogenoimatonta maitoa saa pastöroitunakin.

Liberaali kanta

Liberaali kanta olisi sallia myynti. Suomessa se onkin sallittua, tosin huomattavin hygieniarajoituksin. Useimmat liberaalit lienevät sitä mieltä, että myyjällä on velvollisuus varoittaa kuluttajaa siitä, miten raakamaito on tavallista tappavampaa, ellei ole syytä olettaa kuluttajan tietävän tätä. Nykyrajoituksilla ehkä voi olettaa.

Linkkejä
Raakamaito (Liberalismi.net, sisältää lähdeviitteet artikkelin faktoille)

20 kommenttia artikkeliin ”Raakamaito, tappavan ”puhdas luonnontuote”

  1. No joo…-80 luvulla kotipaikkakuntani liki 400 oppilaan koulussa oli kaksi (2) maitoallergista oppilasta. Nykyään luku lienee 50%. Missä syy? Artikkelin epätieteellistä linjaa myötäillen oletan että rasvattoman maidon ilmestyminen markkinoille. Se on melko kaukana raakamaidosta.

    Tykkää

    • Maitoallergiaa on nykyään arviolta kahdella prosentilla lapsista, joten lukusi on sattumaa tai väärä. Muiden allergioiden määrä on lisääntynyt hyvin paljon. Todennäköisimpänä syynä pidetään hygienian parantumista. Toisaalta allergioita ennen kurissa pitäneet pöpöt tappoivat paljon lapsia, joten tämä on pienempi paha.

      Ehkä tarkoitat laktoosi-intoleranssia. Sitä on 5 %:lla pohjoiseurooppalaisista. Ennen pieruihin ehkä kiinnitettiin vähemmän huomiota. Jotkut epäilevät homogenoimattoman maidon olevan paremmin siedettyä, mutta sitä myydään pastöroitunakin. Raakamaito saattaisi tietysti olla vieläkin siedetympää, mutta ero ei ole noiden monenlaisten tappavien bakteerien arvoista, ainakaan lapsille. Aikuiset sietävät eheciä ja listeriaa paremmin. Toisaalta, jos aikuinen voi juoda raakamaitoa, yleensä hän voi käyttää jogurttiakin ja näin välttää pastöroimattomat bakteeripesät. Jogurtti on muutenkin hyvin terveellistä.

      Tykkää

  2. Kirjoitus alkaa, että raakamaito tieteenvastaisten hörhöjen uusi muoti-ilmiö. Heti seuraavassa lauseessa väitetään, että raakamaito tappaa Suomessakin lapsia. Voisiko artikkelin kirjoittaja mainita yhdenkin tapauksen, jossa yksikään lapsi (tai edes aikuinen) olisi kuollut suomalaisen raakamaidon aiheuttamaan sairauteen viimeisen 50 vuoden aikana.

    No eipä voi, kun ei sellaista ole tapahtunut. Melkoisen tieteenvastaista tarkoitushakuista hörhöilyä koko kirjoitus. Faktapohjalta katsottuna olisi paljon asiallisempaa pelotella raakaa kalaa ja vihanneksia syöviä ihmisiä. Niistä saatuihin tauteihin on kuollut suuri määrä suomalaisiakin viimeisen 50 vuoden aikana. Toki raakamaidolla on riskinsä, mutta ne riskit ovat Suomessa niin pienet, että ei ole asiallista nimitellä raakamaidon käyttäjiä hörhöiksi.

    On useitakin tieteellisiä arvostetuissa tiedelehdissä julkaistuja tutkimuksia, joiden mukaan raakamaidolla on erittäin huomattavia positiivisia vaikutuksia esimerkiksi lasten terveyteen, verrattuna prosessoituun maitoon. Tässä esim. yksi, jossa saavutettiin aika vaikuttavat prosenttiluvut:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17456213
    Ja sama tulos on toistettu esim. tässä:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23534445

    Ellet jaksa lukea muuta kuin abstraktit noista, niin todettakoon, että tuossa ensimmäisessä tutkimuksessa ei ollut kyse maatilojen lapsista, eli selityksenä huikeille tuloksille ei voi esittää sitä tyypillistä vastaväitettä, eli että maatilojen lapsilla yleensäkin on vähemmän allergioita.

    Tykkää

    • Tiedemiehet ovat melkein yksimielisiä siitä, että raakamaitoa ei pitäisi juottaa lapsille eikä vanhuksille, koska se tappaa heitä ja tuhoaa heidän terveyttään. Artikkelin lopussa oli linkki lähdeviitteisiin, joissa tuo oli merkitty selkeästi Hesariin: ”lastenklinikan ylilääkäri, lasten infektiotautien erikoislääkäri Jussi Mertsola Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. ”Suomessakin on kuollut lapsia tämän takia.” ” http://www.hs.fi/kotimaa/Vaikeat+ruokamyrkytykset+lis%C3%A4%C3%A4ntyneet++lapsilla+vaarallista+ehec-bakteeria+/a1377578768425

      Viitteesi ”2823 from farm families and 4606 attending Steiner Schools as well as 5440 farm reference and 2024 Steiner reference children” perusteella ei voi paljon päätellä. Tarvittaisiin metatutkimus aiheesta, jotta tuloksia voisi pitää kohtalaisen luotettavina. Tuossa havaittiin vain korrelaatio, ja raakamaitoperheiden elintapaerot ovat muutenkin niin suuria, että olisi rohkeaa veikata allergiaerojen johtuvan juuri raakamaidosta.

      Nyt pidetään todennäköisenä, että altistuminen pienenä bakteereille vähentää allergioita. Noissa perheissä tätä tulee varmaan monesta lähteesta. Siinäkin tapauksessa, että raakamaidosta tulevat bakteerit olisivat iso osa tuosta, kuten nuo tutkijat näyttävät toivovan, olisi lasten kannalta järkevämpää vaihtaa se turvallisempiin bakteerilähteisiin, koska raakamaidon bakteerit tappavat, tuhoavat munuaisia sekä ajavat tehohoitoon, loppuelämän dialyysihoitoihin, munuaissiirtoihin ja muihin kauheuksiin, Suomessakin. Ainakin lapset ja vanhukset pitäisi säästää raakamaidolta. Tuo Hesarin artikkeli ja monet muut vastaavat kannattaa lukea.

      Tykkää

      • Jos äitisi kantaa salmonellaa ja kierii lannassa, kannattaa prosessoida. Jos opetat lehmät käymään vessassa ja pyyhkimään pyllynsä siististi sekä pitämään navetan melko steriilinä, voit harkita sitä lehmänmaitoakin lapsille. Ihmisen ulosteessakaan ei yleensä ole sellaisia bakteereja kuin lehmien lannassa. Joskus myös lypsimiin tulee lantaa muualta kuin lehmistä. Pastörointia ei keksitty turhaan, vaan se romahdutti lapsikuolleisuuden. Jotkut tuntuvat haluavat palauttaa sen ylös.

        Tykkää

      • Luin kyllä hesarin artikkelin, olen lukenut muita vastaavia artikkeleita ja olen jopa lukenut useita tähän asiaan liittyviä tutkimuksia. Vastauksesi perusteella sinä et ole perehtynyt tähän aiheeseen muuta kuin lukemalla noita lehdissä olleita artikkeleita. Jos tarkkaan luet Jussi Mertsolan haastattelun, niin huomaat että hän ei itseasiassa väitä lasten kuolleen maidosta saatuun eheciin. Motiivia en tiedä, mutta aika ikävästi vaikuttaa siltä että hän on tahallaan muotoillut vastauksensa niin, että siitä saa väärän käsityksen. Suomessa kun ei ole kuollut yhtäkään lasta tai edes aikuista suomalaisesta maidosta saatuun pöpöön ainakaan moneen vuosikymmeneen. Sairastunut on, mutta ei kuollut. Olet joutunut vääristellyn sanoman uhriksi niin kuin moni muukin.

        Et näemmä jaksanut lukea sitä linkkaamaani tutkimusta. Ensinnäkään nämä lapset eivät asuneet maalla. Toiseksi raakamaitoperheillä ei ollut elintapaeroja verrokkiperheisiin, koska raakamaitoa saaneet lapset olivat valikoituneet käytännöllisesti katsoen satunnaisesti. Kyse ei ollut lasten vanhempien tekemästä valinnasta. Ennen tuota tutkimusta oli lähinnä näyttöä vain maatilan lapsista verrattuna kaupunkilaislapsiin, jolloin antamasi selitykset ovat ihan valideja. Tässä tutkimuksessa sen sijaan ainoa erottava tekijä verrokkiryhmään oli maito, joten selityksesi eivät päde tähän tutkimukseen. Tämän tutkimuksen jälkeen on lisäksi tullut ainakin yksi täysin vastaava tutkimus, jossa päädyttiin täysin vastaaviin tuloksiin. Yhdessäkään raakamaidon käytön vaikutuksesta allergioihin tehdyssä tutkimuksessa ei ole tullut neutraalia tai negatiivista tulosta, joten metatutkimus ei asiaa muuttaisi. Kyllä alan tutkijat ovat yksimielisiä raakamaidon allergioita ehkäisevästä ominaisuudesta, mutta suurimmassa osassa maailmaa hygienia on hyvin kaukana Suomen tasosta, ja raakamaidosta on ihan todellinenkin riski saada vaarallisen tautitartunnan.

        Tilastojen valossa suomalainen raakamaito on yksi Suomen turvallisimmista raakatuotteista. Hevi- ja kala-osastoilta löytyvistä elintarvikkeista saatuihin tauteihin kuolee Suomessa joka vuosi kymmeniä ihmisiä. Raakamaidon tilasto on puhdas nolla usean vuosikymmenen ajalta. Kyllä jopa suomalaisesta raakamaidosta voi saada ikävän taudin, mutta riski Suomessa on niin pieni, että on järkevämpää vältellä esimerkiksi sushia kuin suomalaista raakamaitoa.

        Tykkää

      • Vaikka Mertsolan haastattelija olisi tehnyt virheen ja kuolintapauksista ei pystyttäisi varmuudella sanomaan, mistä ne tartunnat ovat tulleet, niin raakamaito on ollut usein syystä epäilty ja todistetusti se on vienyt lapsia tehohoitoon viime kesänäkin, vauriottanut sisäelimiä, ajanut dialyysiin ja elinsiirtoihin ym. Saldo on surkea, vaikka niin harva uskaltaa käyttää raakamaitoa. Luvut olisivat kammottavia, jos se olisi yleistä.

        ”raakamaidosta saa ruokamyrkytyksen 150 kertaa varmemmin kuin tavallisesta maidosta ja sairaalaan joutuu lähes 2000 kertaa todennäköisemmin.”

        Tässä on vielä professori Satu Pyörälän teksti. http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/HS170311Pyorala.pdf

        Tykkää

      • Kyllä minä olen lukenut nuo pelottelut. Väitteille ei vain ole esitetty mitään viitettä. Pelkkää sanahelinää ja sanojen vääntelyä siten, että sanomisista saa väärän käsityksen. Jossain päin maailmaa nuo luvut saattavat pitää paikkansa.

        Enpä usko, että haastattelija on mitään virhettä tehnyt, kyllä tuo oli melko varmasti Mertsolalta tahallista vääristelyä. Eikä yhdessäkään Suomessa kuolemaan johtaneessa epäselvässä tapauksessa ole ollut suomalainen raakamaito epäiltyjen listalla. Tehohoitoon kyllä joutui viime kesänä muutama lapsi tilamaidosta saadun ehec-tartunnan vuoksi, mutta ei kuollut. Kyseisen tilan laadunvalvonta oli oleellisesti heikommalla tasolla kuin suurimmassa osassa Suomen maitotiloista ja tila lopetti maidontuotannon kokonaan tuon tapauksen jälkeen. Dialyysit ja elinsiirrot vedit hatusta.

        ”Surkea saldo” on tietysti määrittelykysymys. Mutta joka tapauksessa teet kyllä suurta vääryyttä raakamaitoa käyttäviä kohtaan, kun et kohdista minkäänlaista kritiikkiä raakamaitoa vaarallisempia elintarvikkeita kohtaan. Esimerkiksi raakakalatuotteista saatuihin tauteihin kuolee keskimäärin kymmeniä suomalaisia vuodessa ja niiden kulutus kg/hlö/vuosi on suurin piirtein samaa luokkaa kuin raakamaidon kulutus.

        Etpä taida kuitenkaan haukkua kylmäsavustettua kalaa kaupasta ostavia tieteenvastaisiksi hörhöiksi. Luultavasti olet jopa itse sellaista syönyt. Tuollaisen nimittelyn jälkeen kyllä odottaisi muutenkin, että sinä olisit itse perehtynyt edes muutamaan raakamaidosta tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen, tai että edes tuntisit raakamaidon kulutus- ja sairastuvuustilastot. On aika ikävää kun sinäkin koet tarpeelliseksi haukkua raakamaitoa ostavia ihmisiä, vaikka omat tietosi raakamaitoon liittyvistä faktoista ovat hyvin vähäiset.

        Tykkää

      • ”Dialyysit ja elinsiirrot vedit hatusta.”

        Nehän ovat tuolla lähteissä, esimerkiksi
        ”Lasten, vanhusten ja raskaana olevien pitäisi välttää raakamaitoa. Suomessakin raakamaidosta usein saatava ehec on tappanut lapsia ja moni on saanut vaurioita, joutunut dialyysihoitoon tai munuaisten siirtoon. Tehohoito on kallista ja vaurioita syntyy jo matkalla hoitoon. THL:n tartuntatautilääkäri Verna Björklund varoittaa, että vaikka ”raakamaito ajatellaan luonnontuotteeksi”, se on vaarallista. [4]” http://liberalismi.net/wiki/Raakamaito
        [4] http://www.hs.fi/kotimaa/Vaikeat+ruokamyrkytykset+lis%C3%A4%C3%A4ntyneet++lapsilla+vaarallista+ehec-bakteeria+/a1377578768425

        ”Tehohoitoon kyllä joutui viime kesänä muutama lapsi tilamaidosta saadun ehec-tartunnan vuoksi, mutta”

        ”Tammi-elokuussa 2013 yli 40 ihmistä sai ehec-bakteerin, samoin listeriabakteerin.[4] Raakamaitoa on epäilty syylliseksi, koska osa oli juonut sitä. [4] Samoihin aikoihin Pohjanmaalla oli kaksi raakamaidon aiheuttamaa kampylobakteeriepidemiaa.[5]”

        ”Kesäkuussa 2012 kuusi pikkulasta sai hengenvaarallisen EHEC-infektion raakamaidosta Varsinais-Suomessa ja kaksi heistä joutui tehohoitoon. Raakamaito on riskielintarvike, joka on hyvä kuumentaa 60 – 70 asteeseen ja jonka tarjoaminen riskiryhmille kuten lapsille on arveluttavaa.[6][7][8]”

        ”tai että edes tuntisit raakamaidon kulutus- ja sairastuvuustilastot”
        ”Lähimaito: 3 % eheciä, 5,5 % listeriaa
        Helsingin yliopisto tutki suoraan tiloilta myytävää pastöroimatonta maitoa. Listeriabakteereja sisälsi 5,5 % ja ehec-bakteereja 3 % näytteistä. Listeria surmaa vanhuksia ja ehec lapsia. Reilussa vuodessa kolme raakamaitoepidemiaa on vienyt monia ihmisiä sairaalahoitoon. [5]”

        ”Uloste- ja ihoperäiset bakteerit ovat yleisiä raakamaidossa. Lanta on voinut saastuttaa lehmien syömän rehun, mutta myös lehmien lantaisuus aiheuttaa saastumista. Listeriaa on raakamaidossa kolminkertaisesti EU-keskiarvoon verrattuna. [5]”

        Raakamaito voi sisältää monia vaarallisia taudinaiheuttajia. Tällaisia ovat kampylobakteerit, kolibakteerit, listeria, salmonella, yersinia ja brucella. Pastörointi torjuu sairauksia kuten tuberkuloosi, kurkkumätä, polio, salmonelloosi, nielutulehdus, tulirokko ja lavantauti. [1]

        Yhdysvalloissa sairastuu vuosittain satoja ihmisiä raa’an (pastöroimattoman) maidon juomisesta. Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat lapset, vanhukset ja raskaana olevat. [1]

        Tykkää

      • Kukaan asiantuntija tai asianomainen ei ole julkisuudessa väittänyt, että viime kesän raakamaidosta ehec-tartunnan saaneille lapsille olisi tarvittu dialyysiä tai elinsiirtoja. Maailmalla ja jopa Suomessa on ollut tapauksia, joissa ehec-tartunnan saanut on sairastunut niin pahasti, että on tarvinnut dialyysiä tai elinsiirtoja. Ongelmana uutisoinnissa on juurkin tämän tyyppinen vääristely, jossa ensin puhutaan raakamaidosta ja taudeista joita siitä voi teoriassa saada ja sitten siirrytään vaihvihkaan listaamaan vakavia seurauksia, joita on ollut kyseisistä taudeista, vaikkakaan suurin osa niistä ei ole tullut raakamaidosta saadun tartunnan seurauksena. Yhdysvaltojen tilastot eivät päde Suomessa. Tilastoja sopivasti ulkomailta lainailemalla vesijohtoveden juominenkin vaikuttaisi todella vaaralliselta.

        Vaikka siteeraat kuinka montaa raakamaidosta pelotellutta henkilöä hyvänsä, ei se muuta tilastoja. On selvää, että vaikeita tauteja sairastavia ihmisiä hoitava lääkäri näkee ikäviä ja mieltä ravistuttavia tapauksia. On hyvin inhimillistä, että vuosikausia sellaisesta työtä tekevän ihmisen suhteellisuudentaju vääristyy ja riskit näyttävät suuremmilta mitä ne todellisuudessa ovat. Sama tilanne on esimerkiksi ensiavussa työskentelevillä ihmisillä. Jotkut näistä ihmisistä yrittävät saada muita ymmärtämään omia pelkojansa, ja kun turhautuvat siihen että ihmiset eivät heidän mielestään ymmärrä riskejä, niin sortuvat sitten vääristelyyn ja liioitteluun, että viesti menisi paremmin perille. Ongelma tässä on se, että nämä henkilöt eivät itse enää pysty hahmottamaan näiden riskien suhteellisuutta koko väestöön, kun työskentelevät päivittäin sen äärimmäisen pienen osan parissa, joilla nämä riskit ovat realisoituneet.

        Suomessa kuolee vuosittain ihmisiä mitä oudoimmissa tapahtumissa, mutta kun näitä tapauksia on vain muutamia, ei ole mitään järkeä pelotella ihmisiä niiden riskeillä. Kun puhutaan suomalaisen raakamaidon todellisista riskeistä, täytyy riskejä mitata todellisilla tapahtumilla, eikä teoreettisilla spekuloinneilla. Vaarallisia bakteereja on joka puolella. Vesijohtovedestäkin voi saada vaarallisia tauteja ja jopa Suomessakin on useita hirvittäviä tapauksia. Kukaan ei ole vielä esittänyt mitään sellaista tilastoa, jonka mukaan suomalainen raakamaito aiheuttaisi Suomessa enemmän sairastumisia kuin esimerkiksi vaikkapa kaupoissa myytävä raaka kala. Liioittelu ja vääristely ei anna hyvää kuvaa pelottelijoista.

        Se että raakamaidosta voi teoriassa saada jonkun taudin, tai että jossain päin maailmaa siitä saa joitain tauteja, ei sellaisenaan kerro juuri mitään suomalaisen raakamaidon riskeistä. Todellinen riski saadaan kun lasketaan Suomessa kulutettu määrä ja suhteutetaan se todellisiin sairastumisiin. Tilastojen mukaan suomalainen raakamaito on Suomessa myytävistä raakaelintarvikkeista yksi turvallisimmista käyttää. Suomalaiseen raakamaitoon ei ole kuollut kukaan vuosikymmeniin. Samaan aikaan on kuollut useita suomalaisia esimerkiksi suomalaisesta vesijohtovedestä saatuihin tauteihin, jopa ihan viime vuosina. Tilastojen mukaan moni muu Suomessa tavanomainen elintarvike on vaarallisempi kuin suomalainen raakamaito. Hyvin heikossa kunnossa oleville vanhuksille kannattaa kiehauttaa raakamaito ennen käyttöä, samoin kuin ei kannata tarjota muitakaan raakaelintarvikkeita. Perusterveelle suomalaisen raakamaidon välttely tautiriskien pelossa ei ole tilastojen perusteella rationaalista toimintaa.

        Millä oikeudelle sinä haukut raakamaitoa käyttäviä ihmisiä tieteenvastaisiksi hörhöiksi, kun et itse selvästikään ole tieteen ammattilainen, tai edes tieteeseen hyvin perehtynyt amatööri? Miksi et valinnut pilkkasi kohteeksi raakaa kalaa tai raakoja vihanneksia syöviä ihmisiä? Miksi et paheksu vesijohtovettä ilman kiehauttamista käyttäviä ihmisiä? Tupakasta ja alkoholista nyt puhumattakaan. Suomessa kuolee paljon ihmisiä vuosittain sellaisiinkin lääkkeisiin, joita käytetään ei-fataaleihin tauteihin. Miksi et hyökkää sellaisia lääkkeitä käyttäviä vastaan? Miksi juuri raakamaitoa ei saisi käyttää terveytensä edistämiseen, kun se kerran tilastojen mukaan on hyvin turvallista Suomessa ja tieteellisten tutkimusten mukaan sen käytöllä voi ehkäistä vähintäänkin allergioita? Jos sinä et halua sitä käyttää, niin ei kai kukaan ole sinua painostanut käyttämään. Mitä se on sinulta pois, jos joku toinen käyttää?

        Tykkää

      • http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288479866403.html
        ”Varsinais-Suomessa sijaitsevalta maatilalta ostettu pastöroimaton raakamaito on sairastuttanut jopa viisi lasta EHEC-bakteerin aiheuttamaan vatsatautiin.
        Lapsista kaksi on ollut hoidettavana Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla. Yksi on jo toipumassa ja toinen yhä hoidossa.”

        ”- Suosittelemme, että lapset eivät käyttäisi raakamaitoa. Pastörointi on sen takia keksitty, että raakamaito voi olla vaarallista, neuvoo ylilääkäri Esa Rintala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.”

        ”noin yhdellä kymmenestä potilaasta se aiheuttaa vakavan munuaisten vajaatoimintaan johtavan oireyhtymän, joka vaatii sairaalahoitoa.”

        En vaadi raakamaidon, heroiinin enkä lääkkeiden kieltämistä. Raakamaidon väitetyt terveyshyödyt on laajemmissa tutkimuksissa todettu valheellisiksi tai vähäisiksi. Sen juottamista lapsille pidetään edesvastuuttomana ja aikuisillekin yleensä tyhmänä. Jos nyt kuitenkin tietää tarkkaan tilan olosuhteet erityisen hyviksi ja turvallisiksi ja juottaa maitoa melko tuoreeltaan, riski ei liene mitenkään tavattoman suuri etenkään terveiden aikuisten kohdalla. On se silti tyhmää, jos tekee sen siksi, että yliarvioi hyötyjä vastoin tieteellistä todistusaineistoa, eikä siksi, että vaikkapa saa tunnetyydytystä konservatiivisista elämäntavoista.

        Tykkää

      • Jos luet kirjoituksesi ja vastauksesi ajatuksella uudelleen, niin annatko niissä mielestäsi älykkään kuvan itsestäsi? Arveletko, että kirjoituksiasi lukevat ihmiset pitävät sinua erityisen älykkäänä? Oletko niin paljon muita ihmisiä parempi, että sinulle on oikeutettua halveksia ja solvata muita ihmisiä? Katsotko että sinun kanssa asiasta eri mieltä oleva on automaattisesti tyhmä?

        Et ole esittänyt yhtäkään sellaista tieteellistä faktaa, jonka mukaan suomalaisen raakamaidon juominen olisi vaarallisempaa kuin vaikkapa kylmäsavulohen syöminen. Siteeraat samoja henkilöitä ja samoja artikkeleita yhä uudelleen, mutta et esitä mitään varsinaista tieteellistä näyttöä väitteidesi tueksi. Olenko mielestäsi tyhmä, kun en löydä kirjoituksestasi tai vastauksistasi näyttöä suomalaisen raakamaidon erityisestä vaarallisuudesta suhteessa moniin kaupassa myytäviin tavanomaisiin elintarvikkeisiin? Sen sijaan, että pilkkaat kanssaihmisiäsi, niin eikö olisi rakentavampaa valaista meitä tietämättömiä uusilla faktoilla? Nuo siteeraamasi pelottelut ovat varmaan kaikki jo lukeneet.

        Kaikkien niiden testien ja kokeiden mukaan, joihin olen elämäni aikana osallistunut, olen keskivertoa älykkäämpi. Siten voin mielestäni perustellusti pitää itseäni mittatikkuna todisteiden kansantajuisuudelle. Jos jollekin väitteelle ei pystytä esittämään sellaisia todisteita, että minäkin ne ymmärtäisin, niin mielestäni silloin todistettavana olevaa asiaa ei voi pitää ainakaan niin itsestään selvänä, että keskivertoihmisenkin tulisi se ymmärtää. Olen perehtynyt raakamaidosta tehtyihin tutkimuksiin ja tilastoihin sen verran, että tiedän siitä huomattavasti enemmän kuin keskiverto suomalainen. Minusta väitteelle raakamaidon erityisestä vaarallisuudesta ei ole ainakaan vielä esitetty julkisessa keskustelussa asiallisia perusteita.

        Tykkää

      • Helsingin yliopisto tutki suoraan tiloilta myytävää pastöroimatonta maitoa. Listeriabakteereja sisälsi 5,5 % ja ehec-bakteereja 3 % näytteistä. Listeria surmaa vanhuksia ja ehec lapsia. Reilussa vuodessa kolme raakamaitoepidemiaa on vienyt monia ihmisiä sairaalahoitoon. [6]

        Uuden-Seelannin terveysviraston (CDC) mukaan raakamaito aiheuttaa lähes kolme kertaa enemmän sairaalatapauksia kuin mikään muu elintarvike; raakamaito on siis maailman vaarallisimpia elintarvikkeita.[10] CDC:n mukaan pastöroimaton eli raakamaito aiheutti 86 ruokamyrkytystä vuosina 1998 – 2008, mikä aiheutti 1676 sairastumista, 191 sairaalatapausta ja 2 kuolemaa.[11]

        Ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri Reijo Laatikainen[17] kirjoittaa Clayesin et al. yhteenvetoon viitaten, että terveydelle hyödyllisiä probioottisia bakteereja sisältävät hapatetut maitotuotteet (jogurtti, viili, piimä, juusto), ei raakamaito.[15] Raakamaidossa pitäisi olla tuhansia kertoja enemmän probiootteja, jotta se todennäköisesti edistäisi terveyttä.[15][3]

        Pastörointi vähentää liukoista kalsiumia ja fosforia 5 %, tiamiinia ja B12-vitamiinia 10 % ja C-vitamiinia 20 %.[13] [14] Pastöroitua maitoa pitää siis juoda noin 3 dl täyttääkseen päivän B12-vitamiinitarpeen, raakamaitoa riittää 2,8 dl.[3][15]

        Ravintoarviohäviöt ovat siis pieniä. C-vitamiinin lähteenä maito on merkityksetön joka tapauksessa. [16]

        Claeysin et al. review-tutkimuksen mukaan raakamaidon hyödyt ovat olemattomia tai vähäisiä ja se on tarpeettoman vaarallista terveydelle, joten pastörointi tai muu kuumennus ennen käyttöä on suositeltavaa. Erityisen suositeltavaa se on lapsille, raskaana oleville naisille sekä kroonisesti sairaille. [3]

        Dosentti Jussi Tammisolan mukaan raakamaidosta saa ruokamyrkytyksen 150 kertaa varmemmin kuin tavallisesta maidosta ja sairaalaan löytyy lähes 2000 kertaa todennäköisemmin. Pastöroinnin myötä 1800-luvulla kuolleisuus suolistoinfektioihin väheni Englannissa 99 %.

        THL:n tartuntatautilääkäri Verna Björklund varoittaa, että vaikka ”raakamaito ajatellaan luonnontuotteeksi”, se on vaarallista. [5]

        Minä luotan enemmän alan tiedemiesten väitteisiin kuin sinuun. Jos esität yhtä hyvillä lähdeviitteillä yhtä paljon päinvastaista evidenssiä ja päälle niin paljon lisää, että sillä perusteella voi katsoa tiedemiesten olevan väärässä, kyseessä olisi todella uutinen.

        Jos esität vastaavan kylmäsavulohesta, se on eri keskustelu, jossa en ole kuullut riittävästi tiedemiesten kantoja osallistuakseni siihen.

        Tykkää

      • No ellet ole lukenut yhtään ainoata tieteellistä tutkimusta, niin miksi sitten haukut tutkimuksia lukeneita ihmisiä tieteenvastaisiksi hörhöiksi? Sinä ilmeisesti luotat valitsemiisi tiedemiehiin ja asiaa kommentoiviin asiantuntijoihin, minä en. Minä luotan tieteellisiin tutkimuksiin. Auktoriteetteihin luottaminen ei kyllä edusta tieteellistä ajattelutapaa.

        Kysymys kylmäsavulohesta ei ole eri keskustelu, koska olet haukkunut raakamaitoa käyttäviä tieteenvastaisiksi hörhöiksi, mutta vastauksistasi päätellen mitä ilmeisimmin olet itsekin syönyt kylmäsavulohta, joka on sairastuvuus-, käyttö- ja kuolintilastojen mukaan vaarallisempaa ruokaa kuin raakamaito. Mikä oikeuttaa sinut nostamaan itsesi raakamaitoa juovien yläpuolelle ja nimittelemään raakamaitoa käyttäviä ihmisiä tieteenvastaisiksi hörhöiksi?

        Edelleen luettelet yhä uudelleen noita samoja sellaisenaan merkityksettömiä lukemia ja prosentteja. Ei noilla luvuilla yksistään ole mitään merkitystä, ellei niitä suhteuta johonkin. Minkä tahansa ruoka-aineen saa kuulostomaan maallikoille pelottavalta, kun mittaa siitä bakteeripitoisuudet ja kertoo mitä tauteja niistä bakteereista voi saada. Esimerkiksi raakamaidon 5,5% listeriaa voisi suhteuttaa Eviran tutkimuksiin, joissa otettiin näytteitä kaupoissa myytävistä raakakalatuotteista, joista 32% löytyi listeriaa. Kilomääräisesti mitattuna raakamaitoa ja raakakalatuotteita kulutetaan Suomessa suurin piirtein saman verran. Todellinen riski lasketaan todellisista sairastumistapahtumista per käytetty määrä. Raa’asta kalasta saatuihin tartuntoihin sairastuu paljon enemmän suomalaisia kuin raakamaidosta saatuihin. Raakamaito ei ole erityisen vaarallista käyttää, tai vaihtoehtoisesti hyvin moni muu tavanomaisista ruokakaupoistakin löytyvä tavanomainen elintarvike on erityisen vaarallista käyttää.

        Et näemmä myöskään tarkista edes kaikkein helpoimmin tarkistettavissa olevia väitteitä, vaan esität ja uskot ne sellaisenaan. Silti kehtaat haukkua asiaan paneutuneita ihmisiä tieteenvastaisiksi hörhöiksi. Suomalaisissa pastöroiduissa maidoissa ei ole yhtään C-vitamiinia, mutta raakamaidossa sitä on. Jos vaikkapa 9-vuotias lapsi juo 6 lasillista raakamaitoa päivässä, saa hän pelkästään siitä maidosta 25% päivittäisestä C-vitamiinin saantisuosituksestaan, vähimmäistarpeesta nyt puhumattakaan. Ei se raakamaito silloin kyllä ole merkityksetön C-vitamiinin lähde.

        Probiooteista on ylipäätään tutkittu vain hyvin pientä osaa potentiaalisista ja pääsääntöisesti sellaisia, joita voi hyödyntää myös kaupallisesti. On kyllä aika epäeettistä väittää, että raakamaito ei sisältäisi terveyttä edistäviä probiootteja vain sillä perusteella, että se ei sisällä suuria määriä juuri niitä muutamia, joiden terveysvaikutuksia on tutkittu. Tiede siis tietää tästä asiasta toistaiseksi vain sen, että raakamaito sisältää terveyttä edistäviä probiootteja vähintäänkin jonkin verran, mutta vielä ei ole tiedossa että kuinka monia erilaisia probiootteja ja kuinka merkittäviä näiden vielä tunnistamattomien terveysedut ovat. Pastöroitu maito ei sen sijaan sisällä yhtään probiootteja, ellei niitä siihen jälkikäteen lisätä.

        Tykkää

      • ”Tieteellisiä tutkimuksia” on joka lähtöön. Niin on ”asiantuntijoitakin”. Siksi kannattaa katsoa, mitä mieltä tutkijat ja tutkimukset ovat kokonaisuutena eikä yksittäistapauksina. Olen perehtynyt molempiin.

        On totta, että raakakalatuotteiden voi väittää kaipaavan pastörointia vielä enemmän kuin maidon. Siksi niiden syöjiä voisi kummastella, jos raakakalatuotteet voisi pastöroida, mutta kun ei voi. Silti en syöttäisi niitä esimerkiksi raskaana oleville naisille. Listeria tosin ei ole lapsille samalla tavalla vaarallista kuin ehec. Raakamaidossa on molempia ja paljon muuta.

        ”25% päivittäisestä C-vitamiinin” pastöroituna se tekisi 20 %, ero pastöroituun on siis 5 %-yksikköä.

        ”On kyllä aika epäeettistä väittää, että raakamaito ei sisältäisi terveyttä edistäviä probiootteja” Valita tuolle ravitsemustieteilijälle, jos niin kiinnostaa. Ylipäänsä tutkimukset probiooteista ovat olleet pettymys, jopa tuhansia kertoja raakamaitoannosta suurempien määrien vaikutukset ovat osoittautuneet pettymyksiksi.

        Tykkää

      • Kirjoitustesi perusteella on selvää että et ole perehtynyt raakamaidosta tehtyihin tutkimuksiin, etkä tunne alan asiantuntijoita. Sinulla on aukkoja tiedoissasi jo perusasioistakin, kuten esimerkiksi C-vitamiinista.

        Raakakalatuotteiden pastöronnista olevasta kommentistasi tulee kyllä sellainen vaikutelma, että et edes tiedä mitä pastörointi tarkoittaa. Pastörointi tarkoittaa tuotteen hetkellistä kuumentamista hieman yli 70 asteen lämpötilaan. Kypsentämättömän kala syöminen ei ole yhtään sen välttämättömämpää suomalaisille kuin raakamaidon juominen. EHEC:iin on Suomessa kuollut ihmisiä, mutta ei yhtäkään suomalaisesta raakamaidosta saatuun EHEC:iin. Eikä vuosikymmeniin ole kuollut yhtään suomalaista mihinkään suomalaisesta raakamaidosta saatuun tartuntaan. Joten koska olet epäsuorasti myöntänyt syöneesi raakaa kalaa, niin eipä ollut kovin fiksua käytöstä sinulta nimitellä raakamaitoa juovia tieteenvastaisiksi hörhöiksi.

        Probiooteista tehdyissä tutkimuksissa on tullut muutamia pettymyksiä kun niitä on tarjottu pilleristä. Se, että raakamaidossa on myös tätä nimenomaista probioottia, ei tarkoita, että raakamaidon probiootit olisivat olleet pettymys. Esimerkiksi kaikki vähänkään isommat raakamaidosta tehdyt tutkimukset, joissa on tutkittu raakamaidon vaikutuksia sellaisenaan ihmisten allergioihin ovat järjestelmällisesti tuottaneet erittäin hyviä tuloksia.

        Lainaamasi ravitsemusterapeutin kirjoituksen tarkoitus on puolustella ”kaupan maitoa”, ei kritisoida raakamaitoa. Kirjoituksessa on selvä puolustusasetelma ja siinä on käsitelty huolellisesti ne osuudet, joissa erot maitojen välillä ovat pieniä ja jätetty melkeinpä kokonaan huomiotta ne kohdat, joissa erot ovat isoja. Ymmärrettävää sinänsä, kun ottaa huomioon kirjoituksen lähtökohdan. Ravitsemusterapeuttisi on hieman sortunut ottamaan vain omaa kantaa puoltavia asioita noista valitsemistaan tutkimuksistakin ja jättänyt kylmästi huomioimatta joitakin ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi noista vitamiineista näkee, että artikkelissä viitatun Clayes et. al.:n tulokset eivät täysin vastaa todellisuutta, vaikka mittaukset teknisesti ottaen varmasti pitävätkin paikkansa. Täytyy myöntää, että ei tuossa ravitsemusterapeutin artikkelissa kyllä suoraan väitetä, että maitojen C-vitamiinipitoisuuksissa ei olisi merkittävää eroa, mutta helposti tuosta sellaisen kuvan kyllä saa, kuten olet itsekin tästä hyvänä esimerkkinä. On totta, että sopivasti tehty pastörointi ei heti tuhoa kaikkea maidossa olevaa C-vitamiinia. Se on kuitenkin tässä tapauksessa irrelevanttia, koska suomalaisissa kaupassa myytävissä pastöroiduissa maidoissa ei ole enää myyntihetkellä C-vitamiinia.

        Ravitsemusterapeuttisi ei artikkelissaan edes vihjaile, etteikö raakamaito olisi ”kaupan maitoa” ravinteikkaampaa ja terveellisempää. Sen sijaan hän pyrkii kirjoituksellaan osoittamaan, että on kohtuutonta väittää, että ”kaupan maito” olisi prosessoitu täysin pilalle. Hänen mielestäään jokainen voi juoda sitä maitoa mitä haluaa, eikä hän esimerkiksi suosittele suomalaisen raakamaidon välttämistä. Onko hänkin siis tieteenvastainen hörhö?

        Tykkää

      • En ole sanonut, että raakamaidon käyttäminen tekee hörhöksi, enkä löydä sellaista artikkelistakaan. Se sanoo, että on hörhöä juoda raakamaitoa luonnonmukaisuusmuodin vuoksi. Suomessa ja maailmalla alan tutkijoilla näyttää olevan sama mielipide, ja he näyttävät suosittelevan sitä, että vaikka jotkut suostuvaiset aikuiset sitä joisivatkin, ainakaan sitä ei juotettaisi pikkulapsille eikä vanhuksille. Tutkimusnäytön perusteella tämä näyttää perustellulta. Et ole esittänyt yhtään vakuuttavaa perustetta tätä vastaan.

        Sitä en sano, etteikö voisi olla poikkeuksia, esimerkiksi jollain erityisen huolellisella tilalla hyvin tuoreeltaan maitoa juova voi tehdä sen keskimääräistä turvallisemmin. Tämä ei poista tuota tieteenvastaista hörhöyttä, joka on raakamaidon juomisen yleinen motiivi. Jos graavilohta saisi pastöroituna ja olisi hörhömuoti syödä sitä ”terveellisen raakana eikä teollisen pastöroituna”, pitäisin muodin seuraajia vieläkin hörhömpinä kuin raakamaitohörhömuodin seuraajia.

        Tunnut esittävän minusta jatkuvasti virheellisiä väitteitä, kannattaisi vähän miettiä, mitä kirjoittaa. Olen kyllä tietoinen tästä: ”tyhjiöpakattuja, kylmäsavustettuja ja graavisuolattuja kalajalosteita. Vuosien 2008-2009 kartoitustutkimuksessa listeriaa todettiin 32 %:ssa näytteitä. Lakisääteinen raja-arvo (100 pmy (pesäkkettämuodostavaa yksikköä)/g) ylittyi kuitenkin vain 2 %:ssa näytteitä. Listeriapitoisuudet olivat pienentyneet huomattavasti verrattuna edellisiin kartoituksiin.”

        Jos joku saa suuren elämyksen raakamaidosta ja siksi haluaa joskus maistaa sitä, eikä ole pikkulapsi tai heikko vanhus, se voi hyvinkin olla riskin arvoista, jos tila on puhtaimmasta päästä ja maito tarpeeksi tuoretta.

        Väitit: ”Suomalaisissa pastöroiduissa maidoissa ei ole yhtään C-vitamiinia”. http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/liitetiedostot/Maitotietoa_A5_36_net.pdf
        Tämän mukaan pastörointi tuhoaisi alle 10 % C-vitamiineista. Clayes et alian luku oli 20 %. Jos luvullasi tarkoitat, että säilytys tuhoaa C-vitamiinin, se ei ole peruste vastustaa pastörointia vaan kaupan pitkiä säilytysaikoja. Toisaalta tuolla sivun 23 taulukko sanoo kaupan maidoissa olevan C-vitamiinia 1 – 1,2 mg, joten pyytäisin sinulta vakuuttavaa lähdettä omille luvuillesi kaupan maidoista ja pastöroimattomista. Edellisestä johtuen tosin sekin olisi melko epäolennaista tässä keskustelussa.

        Tykkää

      • Sanoit, että pastöroimaton raakamaito on tieteenvastaisten hörhöjen uusi muoti-ilmiö. Kirjoituksistasi pystyy päättelemään aika paljon koulutustaustastasi, sekä asiantuntemuksestasi immunologiasta ja ravitsemustieteestä. Raakamaitoa juovien ihmisten haukkuminen tieteenvastaisiksi hörhöiksi ei ole kovin sivistynyttä käytöstä keneltäkään, mutta erityisen asiattomaksi sen tekee se, jos haukkuja itse ei ole kovin perehtynyt kyseisen aiheeseen.

        Olen esittänyt heti ensimmäisessä kommentissani kaksi viitettä tieteellisiin tutkimuksiin, joiden perusteella etenkin lasten olisi hyvä juoda raakamaitoa. Itse olet viitannut yhteen 30-luvulla tehtyyn tutkimukseen, jossa on sen otsikon ja abstractin mukaan tutkittu pastöroinnin vaikutusta joihinkin maidon ravinnearvoihin. En ole lukenut tätä nimenomaista tutkimusta, mutta muiden vastaavien tutkimusten ja tästä tutkimuksesta kirjoitettujen kommenttien perusteella tutkimus toteaa, että pastörointi laskee kaikkien muiden mitattujen ravintoaineiden pitoisuutta, paitsi A-vitamiinin. Se ei tue mitenkään kantaasi, että raakamaidon juominen olisi tieteenvastaista hörhöilyä. Päinvastoin maalaisjärjen kanssa yhtäläisesti tieteelliset tutkimukset yksiselitteisesti toteavat raakamaidossa olevan enemmän vitamiineja kuin pastöroiduissa maidoissa.

        Muut viittauksesi ovat asiantuntijoiden haastatteluja, jotka eivät ole tieteellisiä todisteita. Jos omasta mielestäsi olet esittänyt tieteellisiä todisteita väitteillesi, niin et ehkä ymmärrä miten tiede ”toimii”. Edes alan arvostetuimpien tiedemiesten mielipiteet eivät ole tieteellisiä todisteita. Tieteellinen todiste ei ole myöskään tiedemiesten enemmistön mielipide. Ja toisaalta kenen tahansa ”oikein” tekemä tieteellinnen tutkimus on tieteellinen todiste. Jopa yksi ainoa tutkimus voi riittää kumoamaan vallassa olevan tieteellisen teorian. Sinulla on oikeus mielipiteeseesi, eikä sinun tarvitse pitää minun viittaamia tutkimuksia vakuuttavina. Mutta mikäli et itse luota tieteellisiin tutkimuksiin, niin on aika härskiä nimitellä muita tieteenvastaisiksi hörhöiksi.

        Raakamaito ei ole tutkijoille niin kiinnostava aihe, että siitä tehtäviin tutkimuksiin saisi samanlaista rahoitusta kuin joihinkin tutkijoita enemmän kiinnostaviin tutkimuksiin. Silti raakamaidosta tähän mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella näyttää hyvin selvältä, että sen juominen lapsena ehkäisee allergioita. Jo vuosikymmeniä on spekuloitu maatilavaikutuksella, mutta tuossa ensimäisenä mainitsemassani tutkimuksessa ympäristön vaikutus tulokseen oli suljettu pois jo tutkimusasetelmassa. Silti raakamaitoa juoneilla lapsilla oli radikaalisti vähemmän allergioita, kuin ”kaupan maitoa” juoneilla.

        Graavilohta ei ole kenenkään Suomessa pakko syödä, kuten ei ole pakko juoda raakamaitoa. Suomessa myydään lähes joka ruokakaupassa ”pastöroitua” lohta, joten kyllä graavilohelle on myös ”pastöroitu” vaihtoehto. Edelleen vaikuttaa siltä, että et ehkä vieläkään täysin ymmärrä mitä pastörointi tarkoittaa.

        Jos haluat vedota listerian raja-arvoihin, niin silloin niihin täytyy vedota molempien kohdalla, eikä vain lohen. Suomalaisissa kaupoissa myytävissä raakakalatuotteista on mittauksissa löytynyt paljon enemmän listeriaa kuin suomalaisesta raakamaidosta. Vaikka noilla taudinaiheuttajien mittaustuloksilla ja raja-arvoilla kuinka kikkailisi, niin eivät ne muuta sitä tosiasiaa, että raakaan kalaan on viime vuosikymmeninä sairastunut vuosittain paljon enemmän suomalaisia kuin raakamaitoon, vaikka kulutus on ollut suurin piirtein sama.

        C-vitamiini on herkkä kuumennukselle, valolle ja esim. muutamille pakkausmateriaaleissa käytetyille aineille. Sitä myös tuhoutuu säilytysaikana, etenkin teollisesti käsitellyissä tuotteissa. Säilytysaika on ihan validi peruste, koska ei sillä maidon käyttäjän kannalta ole mitään merkitystä miksi kotona jääkaapissa olevassa raakamaidossa on merkittävästi enemmän C-vitamiinia kuin vieressä olevassa kaupasta ostetussa pastöroidussa maidossa. Kun C-vitamiini mitataan kaupassa myytävästä pastöroidusta maidosta, on se jo käytännössä kokonaan tuhoutunut: http://ndb.nal.usda.gov/ndb/foods/show/78

        Aluksi ajattelin, että olet asiaan perehtymätön, mutta pohjimmiltasi hyvää tarkoittava tyyppi ja sen vuoksi kommentoin. Uskoin, että epäasiallinen kielenkäyttösi johtuu vain tietämättömyydestä ja harkitsemattomuudesta. Arvelin, että luotat hieman sinisilmäisesti ja sokeasti muutamaan aiheesta kirjoitettuun artikkeliin, etkä sen vuoksi ymmärrä miksi kukaan haluaisi juoda pastöroimatonta maitoa. Kuvittelin, että sinua kiinnostaisi oppia uutta ja sinulla olisi halua yrittää ymmärtää raakamaidon juomista puoltavia näkökantoja. Nyt olen jo muutamaan otteeseen yrittänyt saada sinua ymmärtämään muutamia mielestäni oleellisia asioita raakamaidon todellisia riskejä arvioitaessa, ainakin näennäisesti huonolla menestyksellä. Jos edelleen olet sitä mieltä, että raakamaitoa puolustelevat ovat tieteenvastaisia hörhöjä, niin sitten olen ehkä yliarvioinut sinun kykysi tai halusi ymmärtää raakamaidon käyttöä puoltavia näkökantoja ja tätä keskustelua on turha jatkaa. Ehkäpä sinulla ei alunperinkään ollut jalot motiivit, vaan halusit vain pönkittää itsetuntoasi yrittämällä pahoittaa vähemmistöön kuuluvien mieltä nimittelemällä heitä epäasiallisesti.

        Tykkää

      • Väität pystyväsi päättelemään minusta paljon ja esität virheellisiä väitteitä minusta. Haukut artikkelin viittaavan yhteen tutkimukseen, vaikka viitteissä ovat: Nonpasteurized Dairy Products, Disease Outbreaks, and State Laws—United States, 1993–2006, Emerging Infectious Diseases • http://www.cdc.gov/eid • Vol. 18, No. 3, March 2012.
        ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 5,5 5,6 5,7 Raw or heated cow milk consumption: Review of risks and benefits, Wendie L. Claeys et al., Food Control, Volume 31, Issue 1, May 2013, Pages 251–262. Krauss, W. E., Erb, J. H. and Washburn, R.G., ”Studies on the nutritive value of milk, II. The effect of pasteurization on some of the nutritive properties of milk,” Ohio Agricultural Experiment Station Bulletin 518, page 30, January, 1933. {{Citation | last = Hotchkiss | first = Joseph H. | title = Lambasting Louis: Lessons from Pasteurization | journal = National Agricultural Biotechnology Council Report | volume = 13 | year = 2001 | pages = 61 | url = http://www.farmfoundation.biz/news/articlefiles/1069-02-08.pdf}} {{Citation | last = Wilson | first = G. S. | title = The Pasteurization of Milk | journal = British Medical Journal | volume = 1 | issue = 4286 | year = 1943 | pages = 261 | url = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2282302/?page=1}}

        Jos yksi tutkimus ei käännä alan tutkijoiden päätä, meidän tämän alan maallikoiden on yleensä syytä olettaa, että alan tutkijoilla on tähän riittävät perusteet.

        Jos tarkoitat ”pastöroidulla” lohella esimerkiksi paistettua lohta ja väität minun ohittaneen sen siksi, etten tiedä, mitä pastörointi tarkoittaa, niin myönnän minun käsitykseni termistä olevan lähempänä tätä määritelmää kuin ilmeisesti sinun. ”heating food, which is usually a liquid, to a specific temperature for a predefined length of time and then immediately cooling it after it is removed from the heat.” Lukija tehköön tästä johtopäätöksensä.

        Jos sinusta paistettu lohi maistuu melko tarkkaan samalta kuin graavilohi, yllätyn. Pastörointia ei maidosta yleensä maista. Vai onko sinusta pastöroimattoman maidon korvaaminen pastöroidulla gastronomisesti sama asia kuin graavilohen korvaaminen porkkanalaatikolla?

        Jos hörhöt alkavat hörhömuotisyistä syödä ravitsemussuositusten mukaan, he voivat silti olla hörhöjä toisin kuin muut suositusten mukaan syövät. Totesin jo yllä, että pastöroitua maitoa on mahdollista juoda muistakin syistä kuin hörhömuotisyistä, eikä mielestäni artikkelissakaan muuta väitetä. Tietenkään se ei edes ole ravitsemussuositusten mukaista vaan päinvastoin.

        Onko sinulla tietoa siitä, mikä osa raakamaidon käyttäjistä pyrkii ehkäisemään allergioita? Ymmärrätkö, että siihen on turvallisempiakin ratkaisuja? On siis turha vaarantaa lasten terveyttä, ajaa heitä teho-osastolle, dialyysihoitoihin, munuaissiirtoihin ja vastaavaan. Vaarallisinta raakamaito on juuri pienimmille lapsille, ja allergioiden osalta he ovat ratkaisevassa asemassa.

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s