Väestö jakautui saamelaisiksi ja suomalaisiksi vasta viime vuosisatoina, samoin kai kielikin. Poronhoidon suomen- ja saamenkieliset aloittivat yhtaikaa, 1600-luvulla. Neljäntuulenlakin kulttuurinen omiminen venäläisiltä merimiehiltä tapahtui 1800-luvulla. Saamelaisuuden peruspiirteet kehittyivät jo 1300-luvulla, mutta vielä vuonna 1000 ei voinut erotella väkeä suomalaisiksi ja saamelaisiksi, Suomen Kuvalehti kertoo.

Nuo tiedot poronhoidosta, lakista ja 1300-luvusta löytyvät paitsi Kuvalehden artikkelista, jossa haastateltiin alan johtavia tutkijoita, myös Saamelaismuseo Siidan opastaulusta. Käsityksemme saamelaisuudesta on pahasti saamelaisnationalistien tarinoiden värittämä.

Samoin käsityksemme ikiaikaisesta suomalaisuudesta on nationalistien luoma. Oikeasti useimmat Euroopan kansat ovat geneettisestikin lähempänä aivan eri kansoja kuin länsisuomalaiset itäsuomalaisia.

Mistä saamelaiset ja suomalaiset tulivat? Eivät mistään

Jääkauden väistyessä Suomeen tuli ihmisiä 10 000 vuotta sitten, 7 000 vuotta sitten kaakosta ja 6 000 vuotta sitten Ukrainan suunnalta. Vähitellen tuli lisää väestöä idästä, Skandinaviasta ja muualta. Näiden sekoittuessa muodostui väestö, joka jakautui suomalaisiksi ja saamelaisiksi viime vuosisatojen kuluessa.

Suomalaiset ja saamelaiset ovat siis samassa määrin alkuperäiskansoja, Kuvalehden artikkeli toteaa. Termit ”siirtomaa” ja ”kolonialismi” todetaan virheellisiksi, Anglo-Amerikan intiaaneilta Suomeen tuoduiksi.

Tämä ”saamelaisten” muodostuminenkin on hyvin kyseenalaista: ”Saamelaiset eivät ole koskaan olleet erityisen yhtenäinen kansa kielellisesti, geneettisesti tai kulttuurisesti”, lukio-opetusmateriaali toteaa. Ei kyllä suomalaistenkaan keskuudessa ole ollut enemmistöheimoa, vain vähemmistöheimoja. Saamelaisilla on 10 kieltäkin, eikä niitä ymmärrä ristiin. Kantasaami syntyi varhaiskantasuomesta. Tämä tapahtui Etelä-Suomessa tai Karjalassa, Wikipedian mukaan ajanlaskun alussa, Kuvalehden mukaan vasta viimeisten tuhannen vuoden aikana.

Professori Maria Lähteenmäen mukaan teoria saamelaisten väkivaltaisesta ajamisesta pois eteläisestä Suomesta ei ole totta ja sekoittuminen suomalaisten kanssa on ollut lähinnä vapaaehtoista.

Varsinainen saamelaisidentiteetti syntyi vasta 1970-luvun ”saamelaisten kansallisessa heräämisessä” ja ”Saamenmaa” keksittiin 1980-luvulla.

Itäsuomalaisten uskotaan eläneen välillä hyvin eristyneinä, minkä vuoksi he eroavat geneettisesti suuresti länsisuomalaisista ja muista eurooppalaisista. Saamelaisilla ilmiö on vieläkin vahvempi, ja eräistä itäisistäkin ryhmistä on tullut erilaisia geenejä.

Useimmat väitteet saamelaisten historiasta ovat tarinoita, monesti aktivisteilta, joita totuus ei kiinnosta.

”Saamelaisia sortavat saamelaiset”

Saamelaiskäräjävaalien äänikuningatar Anu Avaskari on sitä mieltä, että saamelaisten ja suomalaisten välit ovat kunnossa ja ongelmat ovat saamelaisyhteisön sisällä. Pahinta on kun oma kansa syrjii. Saamelainen Oskari Helander on vain kerran kohdannut syrjintää: kun muutti takaisin Utsjoelle mustan tyttöystävän kanssa. Samantapaista kuuli muiltakin haastatelluilta.

Vaaleissa kolmanneksi eniten ääniä saanut Kari Kyrö pääsi vaaliluetteloon vain Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Klemetti Näkkäläjärvi erosi käräjiltä ja sanoi KHO:n pilanneen käräjät päästämällä sen jäseniksi lantalaisia. Hän sanoi päätöksen olevan rasismia. Toisaalta KHO on evännyt saamelaisstatuksen joiltain valittajilta. Näkkäläjärvi kirjoittaa uusiksi saamelaisten historiaa Lapin yliopiston virassaan ja hänen serkkunsa poika Mikkel Näkkäläjärvi johtaa demarinuoria.

Erilainen kohtelu etnisen taustan perusteella on aina arveluttavaa ja usein hyvin haitallista. Miksi valtio päättää joidenkin ihmisten rodusta ja sitten antaa näille sen perusteella etuoikeuksia? Jos saamelaiset olisivat vapaita perustamaan kilpailevia aitosaamelaisten, tosisaamelaisten ja perussaamelaisten yhdistyksiä ilman valtion puuttumista etuoikeuksineen, kenenkään ei tarvitsisi sietää yhtään ylimääräistä lantalaista.

Poronhoito tuhoaa tunturiluonnon

”Lantalainen” tulee sanasta ”land”; se viittaa maanviljelijöihin. Alkuperäisiä poronhoitajia oli moni suomalainenkin, eikä poronhoito ole ollut useimpien saamelaisten elanto. Nytkin vain 10 % on tekemisissä poronhoidon kanssa, samoin osa suomalaisista.

Poronhoito on tunturiluonnon pahin vihollinen. Ilmastonmuutos on kakkonen, eivät metsänhakkuut, HS-tiedetoimituksen esimies Jukka Ruukki kirjoittaa, ja lisää, että boikottien seuraava kohde voi olla ”eettisesti ja ekologisesti kestämätön porojen tehotuotanto”.

Porojen tehokarjatalous on tuhonnut luontoa ja aiheuttanut eroosiota. Autoralliruokinta 500 kilometrin päästä etelästä laajentaa tuhoa. Poroja on aivan liikaa, ja talvet ne ovat aidattuina.

Saamelaisia on sorrettu rankasti

Saamelaisiin on kohdistunut monenlaista julmaa kohtelua muiden suomalaisheimojen taholta. Tornion seudun pirkkalaisilla oli oikeus verottaa heitä. Välillä saamelaislapsia pakotettiin puhumaan saamen sijaan suomea, jotta he pärjäisivät yhteiskunnassa, vähän niin kuin suomenkielisiä ennen Ruotsissa.

Valtakaudellaan 1920-1976 Ruotsin demarit perustivat valtion rotubiologisen instituutin ja säätivat pakkosterilointilain, vaativat  ”alempiarvoisten lisääntymisen estämistä” sekä steriloivat myös saamelaisnaisia. Hyvinvointivaltion luojat, demarien pääideologit Gunnar ja Alva Myrdal kavahtivat ”naimattomien imbesillien äitien suuria lapsipesueita, joissa yhteiskunnan pitää elättää kaikki lapset ja näiden tuleva avoin epäsosiaalisuus ja rikollisuus aiheuttaa lisää huolia.” Sterilointi parantaisi myös ”tulevan väestöpohjan laatua” ja siten hyvinvointivaltion kestävyyttä.

Norjassa, Neuvostoliitossa ja Venäjälläkin saamelaisia on sorrettu. Erottuvia vähemmistöjä voi sortaa, vaikka heidän aktivistiensa narratiivi olisi tarua. Kovin sorrettuja löytyy tietysti suomalaisistakin ja yhteisistä esi-isistä.

Ympäristötuhoja ja sortoa lukuun ottamatta melkein kaikki artikkelissa on Suomen Kuvalehden artikkelista, jossa haastatellaan alan professoreita.