Etelä-Euroopassa irtisanomissuoja on erittäin korkea ja siksi pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat järkyttävällä tasolla. Tanska poisti irtisanomissuojan ja sai 7 %-yksikköä paremman työllisyyden kuin Suomi. Tanskan SAK kannattaa tätä: halutessaan löytää aina työpaikan. Suomen Pienyrittäjät ehdotti vastavaa Suomeen.

Etelä-Euroopan maissa työntekijät ovatkin kokeneet olonsa turvattomimmaksi jo 1997-2001 tehdyssä tutkimuksessa: jos menettää työnsä tai muuten joutu luopumaan siitä, on erittäin vaikeaa saada uutta työtä. Tanskassa uuden työn saa milloin haluaa, jos työ tai nykyisen pomon naama ei miellytä.

”Tanskan SAK”:n (LO) pääekonomisti Jan Kaeraa Rasmussenin mukaan: ”Tanskan talous on joustava ilman, että joustavuus luo suurta eriarvoisuutta yhteiskunnassa. – – Lyhyet irtisanomisajat luovat vauhtia työvoimamarkkinoille.” [8]

Hyvä työllisyys on paras suoja

Joustavuus takaa siedettävän työllisyyden ja toimeentulon huonoinakin aikoina. Työpaikkoja katoaa aina ja toisille aloille syntyy uusia, mutta potkuja tai ikäviä työoloja tarvitsee pelätä vähemmän maassa, jossa löytää halutessaan aina uuden työpaikan.[9].

Tanskassa vallitsee eurooppalaisittain lähes täystyöllisyys. Siellä irtisanomissuoja on olematon, mitä ay-liikekin pitää hyvänä, koska työllistämisen kynnys on näin alhainen ja siksi töitä saa yleensä helposti halutessaan, oli syynä sitten potkut, vanhaan työhön kyllästyminen, muutto, konkurssi, tulo työmarkkinoille opiskelun tai muun jälkeen tms.

Irtisanomissuoja estää työllistämästä

Tanskassa työntekijän irtisanominen on helppoa: irtisanomisaikaa ei ole, kertoo HS. Tavoitteena on, että työllistämispäätös ei tuntuisi työnantajista liian suurelta riskiltä. Näin Tanskassa on paljon pienyrityksiä[10]. Työntekijän laatua ja sopivuutta on näet vaikea arvioida ennalta ja työvoiman kysyntä voi yhtäkkiä vähentyä, joten korkea irtisanomissuoja nostaisi työllistämiskynnystä. Myös ay-liike on tätä mieltä.[11]

Työntekijän kynnys kieltäytyä töistä pidetään korkeana siten, että siitä seuraa työttömyyskorvauksen loppuminen[10] samoin kuin siitä, jos kieltäytyy toisen alan töistä[11]. Tästä syystä työtön yleensä hankkii itse työpaikan, kun taas Suomessa työtön voi käytännössä olla menemättä töihin[11]. Tanskassa ammattiliitot myös suostuvat nelivuosittain alhaisiin (1 %) palkankorotuksiin ja työrauhaan (siis lupaavat olla lakkoilematta) ja yrityskohtaiset lisät yritykset maksavat siitä huolimatta harkintansa mukaan. Näin palkat voidaan sovittaa työpaikkojen tuottavuuden mukaisiksi. Suomessa ammattiliitot ovat vastustaneet tällaista. Tanskassa myös parlamentilla on valta lopettaa lakot. [11]

Työelämän laatu ylös

Kun työllisyys on hyvä, työnantajat joutuvat kilpailemaan työntekijöistä nostamalla työelämän laatua, ja työntekijöillä on varaa asettaa työpaikoille ehtoja. Irtisanomissuojan poistaminen, perustulo ja muu sääntelyn ja kannustamattomuuden keventäminen ovat tärkeitä keinoja tähän.

Täystyöllisyys

Vuonna 2009 työllisyysaste oli Tanskassa 75,7 %, Suomessa 68,7 %. Hesarin mukaan Tanskassa oli täystyöllisyys nykyiseen Euroopaan taantumaan asti ja yhä hyvä. Ennen taantumaa se oli 2 – 5,5 %. Ilman anteliasta työttömyysturvaa se olisi ollut vieläkin alhaisempi.

Tanska on maailman taloudellisesti vähiten säännelty maa, mutta budjetin suuren koon vuoksi kymmenisen maata pääsee sen edelle taloudellisen vapauden indeksissä. Tanska on muutenkin maailman vapaimpia maita.

Lisätietoja viiteluetteloineen
Työllisyys (Liberalismi.net)
Työsuhdeturva (Liberalismi.net)
Tanska (Liberalismi.net)
Kolme liberaalipuoluetta voittivat Tanskan vaalit – maailman liberaalein maa? (Vapaasana.net 2011-09-18)