Julkinen sektori kasvoi yli puolella 1990-2009

Julkiset menot kasvoivat 60 % 1990 – 2009 (eli 50 % henkeä kohden), yli kolminkertaiseksi ajalla 1975 – 2009, reaalisestikin, vaikka vasemmisto päinvastoin väittää menoja leikatuiksi. Vasemmisto haikailee 1960/70-lukujen ”hyvinvointivaltiota” eli pientä julkista sektoria siksi, että vähempi sääntely johti vähempään työttömyyteen ja syrjäytymiseen, vaikkei asiaa ymmärräkään. Silloin julkiset menot olivat alle kolmannes nykyisestä.

Mikäli julkiset menot pudotettaisiin vuoden 1975 tasolle, voitaisiin kaikki (valtion ja kuntien) ansiotulo-, pääomatulo-, arvonlisä- ja muut verot lakkauttaa (yhteensä 54,9 mrd euroa huippuvuonna 2007) ja vielä lahjoittaa kansalaisille ylimääräistä rahaa.

Tosin eräiden palveluiden kustannukset ovat nousseet yleisiä elinkustannuksia nopeammin, mutta toisaalta 1960-luvun julkiset menot olivat vielä paljon pienempiä kuin vuonna 1975.

Nimellisesti julkinen sektori kasvoi 1990-2009 yli kaksinkertaiseksi. Julkisen sektorin BKT-osuudet olivat 55,6 % 2009 ja 48,2 % 1990[3].

”Hyvinvointivaltio” olikin hyvinvointiyhteiskunta

Juha Siltala ja moni muu vasemmistolainen on kaivannut 1960- ja 1970-lukujen hyvinvointivaltiota, mutta oikeasti silloinen hyvinvointi tuli työstä: työmarkkinasääntely, minimipalkat ja sosiaaliturva olivat niin alhaisia, että kannatti tarjota ja vastaanottaa töitä, ja työttömyys tuottaa syrjäytymistä ja pahoinvointia.

Hyvinvointiyhteiskunta toimii siis paremmin kuin hyvinvointivaltio, jossa julkinen sektori ottaa yhteiskunnalta, etenkin vapailta markkinoilta, liiaksi hyvinvoinnin tarjoajan roolin.

Lisäksi vasemmiston lempiväite ”laman aikana hyvinvointivaltio leikattiin pois” on valhetta. Julkiset menot ovat yli puolet enemmän kuin ennen lamaa ja uusia menoja poliitikot ovat keksineet joka vuosi, ja juuri tämä ja lisätty työmarkkinasääntely on lisännyt työttömyyttä ja syrjäytymistä.

Vuosien 1961 – 67 noin 10 – 30 000 työttömästä noustiin vuosien 1977 – 1988 noin 150 000 työttömään ja 1990-luvun laman jälkeen työttömyys on laskenut 200 – 300 000 työttömään.

Kokonaisveroaste
Suomen kokonaisveroaste, mukaan lukien sosiaaliturvamaksut oli 43 % vuonna 2007, vanhoissa EU-maissa (EU15) keskimäärin 38,8 % ja teollisuusmaissa (OECD) 35,8 %. Veroastetta nostettiin 1990-luvun talouslaman aikana ja sittemmin sitä on laskettu samalle tasolle. [10]

Suomessa veroaste ja työmarkkinasääntely ovat pahentuneet vuosikymmenten ajan kuten monissa muissakin Euroopan maissa, mikä näkyy mm. työttömyyden pahentumisena. Eräissä muissa asioissa sääntely on vaihdellut ja joissain peräti trendinomaisesti vähentynyt.

Lisätietoja ja lähdeluetteloita:
http://liberalismi.net/wiki/Julkinen_sektori
http://liberalismi.net/wiki/Vero
Työttömyys Vapaasana.net

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s