Stalinisti nimitettiin salaa Venäjä-tutkimuksen johtajaksi

Marx-seuran Markku Kangaspuro nimitettiin Aleksanteri-instituutin johtajaksi salaa sen johtokunnaltakin. Suomen Kuvalehden mukaan Kangaspuro ymmärtää aina Putinin kannat. Kangaspuron johtama Rauhanpuolustajat on Kremlin lanseeraama kommunistien peitejärjestö. Se on yhä taistolaisten käsissä, vetoaa Leniniin ja tuki jopa Neuvostoliiton hyökkäystä Tšekkoslovakiaan vuonna 1968. Kangaspuron varajohtajaksi nostanut edeltäjäkin väitti, että Krimin valloittajat eivät olisi venäläissotilaita. Kerrotaan, että Aleksanteri-instituutti perustettiin puolustamaan suomettumista.

Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Vesa Oittinen on ainakin vuodesta 2001 ollut Karl Marx -seuran puheenjohtaja. Seuran 2000-luvunkin aktiiveja Aleksanteri-instituutissa ovat myös mm. koulutuspäällikkö Tapani Kaakkuriniemi ja Kangaspuro itse, pitkän linjan pahamaineinen taistolainen hänkin. Koko tarina on uskomaton, mutta totta ja pääosin tarkistettavissa tämän artikkelin linkeistä. Taistolainen Rauhanpuolustajat on myös Voima-lehden taustajärjestö, ja aktiivit saavat Kremliltä ohjeita.

Mihin tarvitaan tutkijoita, jotka toistelevat vain Kremlin näkemyksiä”

Maaliskuussa 2014 Putin-mielinen Kangaspuro väitti, ettei Venäjä liittäisi Krimiä Venäjään, mutta pian näin kuitenkin tapahtui. Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinenkin kannatti Putinin näkemystä, että Krimin Venäjän sotilasasuissa valloittaneet sotilaat eivät olisi olleet venäläissotilaita.  Ukrainan kriisin kärjistymisestä heinäkuussa 2014 Kangaspuro syytti Ukrainaa ja Yhdysvaltoja. Hän myös syytti fasismista Ukrainaa muttei Venäjää, vaikka näistä juuri Venäjä käyttää fasistisia keinoja, kuten erimielisten vaientamisen. Suomessa niitä käyttävät vasemmistoanarkistit ja muut fasistit.

Ukrainan kriisin aikana monet ovat kuitenkin ihmetelleet, mihin tarvitaan tutkijoita, jotka toistelevat vain Kremlin näkemyksiä”, Suomen Kuvalehti kirjoitti artikkelissaan ”Teki Putin mitä vain, Aleksanteri-instituutista löytyy aina ymmärtäjä” (eli Kangaspuro).

Edeltäjä, Neuvostoliiton 1920-luvun valtioteoriaa  tutkinut sosiologi Markku Kivinen, oli yllätysvalinta hänkin, kun tarjolla olisi tieteellisesti ansioituneempi Venäjä-tutkijakin.

Kivinen oli Putinia valheilla puolustaneen Johan Bäckmanin vastaväittäjä, kun tämä sai tohtorin arvon korkealla arvosanalla Magna vuonna 2006. Väitöskirjan pääväite oli, että Venäjällä ei ole mafiaa, ja sen mukaan Venäjällä olisi vähemmän väkivaltarikollisuutta kuin Suomessa, mikä oli yhden tutkijan väite vastoin tilastoja. Tämän Kivinenkin myöntää.

Aleksanteri-instituutti perustettiin tukemaan Venäjä-mielisyyttä?

Glasgow’n yliopiston professori Tauno Tiusanen oli maailman johtavan Itä-Euroopan tutkimuksen instituutin johtaja, alan johtavan tiedelehden johtaja, maailman johtava Itä-Euroopan tutkija ja presidentti Koiviston itäblokkityöryhmän raportin kirjoittaja. Kun hän palasi Suomeen professoriksi, hän kuuli, että hänen paluunsa yritettiin estää, ja kun estäminen ei onnistunut, vastaliikkeenä perustettiin Aleksanteri-instituutti vuonna 1996.

Tiusasen johdossa instituutista olisi tullut ehkä maailman johtavia, mutta hänen ei kannattanut edes hakea virkaa eikä toinen pätevä hakija saanut virkaa vaan Kivinen.

Tiusanen oli lähtenyt Suomesta taistolaisten jatkuvien tappouhkausten vuoksi. ”Et elä kauan”, ”Jos vielä näyttäydyt yliopistolla, emme takaa turvallisuuttasi”. ”Lapsellasi ei kohta ole isää”, ”tulos varmistetaan konepistooleilla”. Uhkauksia tuli vielä 2000-luvulla, joten hän joutui salaamaan yhteystietonsa.

Palattuaan Suomeen Tiusanen otti vastaan idäntutkimuksen professuuriin Lappeenrannasta ja halusi hakea Suomen Akatemiasta rahoitusta tutkimusryhmälle. Akatemiassa työskennellyt Markku Kangaspuro sanoi, ettei Tiusanen saa rahaa. Tiusanen haki kuitenkin mutta ei päässyt 30 ”parhaan” joukkoon eikä saanut rahaa. Tekes tutki kaikki 160 hakemusta, totesi Tiusasen hankkeen ainoaksi, joka ansaitsi rahoitusta, ja kustansi sen.

 

Kangaspuro Aleksanteri-instituutin johtajaksi salaa

Edes instituutin johtokunnan jäsenet eivät tienneet viran täytöstä ennalta, paitsi jotkut. Nimittäjä oli Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan vasemmistolainen dekaani Hanna Snellman, joka on tutkinut vähemmistöjä ja työläisiä. Kieltäytymistään julkisesta hakumenettelystä Snellman selitti sitä, että hän haluaa jonkun nykyisen työntekijän hoitavan tehtävää oman toimen ohella. Ainoat hakijat olivat Kangaspuro ja Kivisen vaimo, instituutin yhteyspäällikkö Elina Kahla.

Johtokunnan professorit Tuomas Forsberg ja Kari Liuhto arvostelevat Snellmanin ratkaisua ymmärtämättömäksi, oudoksi ja vääräksi. Edes kokouskutsussa ei kerrottu nimittämisestä.

Aleksanteri-instituuttia pidetään marginaalisena valtavasta rahoituksesta huolimatta

Naapurimaiden tutkijoiden mielestä instituutti on suomettunut ja tutkii ”pehmeitä ja marginaalisia” aiheita. Myös Liuhto kertoo, että instituutin johdon kommentteja Ukrainasta ja Venäjästä hämmästeltiin laajalti vuonna 2014. Instituutti sanelee Venäjä-tutkimuksen aiheet, koska se on tärkein alan rahoittaja. Jopa Pietarin valtionyliopiston professori on moittinut instituutin työn ajanhukaksi, kun se ei tutki esimerkiksi esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaa, diplomatiaa, sisäpolitiikkaa ja vaaleja vaan ”modernisaatiota”.

Artikkelin faktat ja paljon enemmän lähdeviitemerkinnöin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s