Korkea taloudellinen vapaus estää erittäin tehokkaasti sotia, noin 54 kertaa tehokkaammin kuin demokratia. Professori Juha Sihvolan mukaan markkinatalous on edistänyt ihmisten rauhanomaista ja järjestynyttä yhteiseloa enemmän kuin mikään muu historian tuntema yhteiskuntajärjestelmä ja ”kaikki toistaiseksi kapitalismin vaihtoehdoiksi ehdotetut, nykyisestä olennaisesti poikkeavat järjestelmät ovat johtaneet tolkuttomaan riistoon, väkivaltaan ja rikoksiin ihmiskuntaa vastaan.”
Ympäristön tila, eliniänodote, ihmisoikeustilanne, onnellisuus, talouskasvu, keskitulot, köyhimmän kymmenyksen tulotaso ja poliittinen vapaus ovat sitä parempia ja korruptio ja poliittinen väkivalta vähäisempiä, mitä kapitalistisempi maa on. Taloudellinen vapaus eli kapitalismi selittää 46 % naisten tuloista ja 35 % YK:n ”sukupuolten tasa-arvo” -indeksistä (GII), korrelaatio oli 0,63.
Norjan NTNU-yliopiston ja Oslon kansainvälisen rauhaninstituutin analysoimat empiiriset tosiasiat ovat vahvistaneet teoreetikkojen jo vuosisatoja ajan esittämät johtopäätökset: Vapaa markkinatalous luo rauhaa ja ehkäisee konflikteja tehokkaammin kuin demokratia, ihmisoikeudet tai hyvä hallinto, valtio-opin professori Indra de Soysa kertoo.
”Demokratia on toteutunut myös ilman kapitalismia, mutta vain joissakin pienissä yhteisöissä, kuten Kalaharin autiomaalla asuvien sanien keskuudessa.” – Professori Tauno Saarela (Helsingin yliopisto).
Kenen kustannuksella rikastuimme? Emme kenenkään
Vuosina 1000 – 1820 maailmantalous kasvoi kuusinkertaiseksi, 50 % ihmistä kohden. Kapitalismin alettua levitä laajemmin vuosina 1820 – 1998 maailmantalous kasvoi 50-kertaiseksi eli 9-kertaiseksi ihmistä kohden. Kapitalistisimmissa maissa kuten Euroopassa, USA:ssa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa talous kasvoi 19-kertaiseksi henkeä kohden, vaikka niillä oli jo ennestään korkeampi lähtötaso, vuonna 1820 köyhässä Japanissa peräti 31-kertaiseksi, kun taas muualla maailmassa kasvu oli vain viisinkertainen henkeä kohden.
Silti Afrikankin reaalitulot henkeä kohden nousivat 3 kertaa korkeammiksi vuosisadassa. Kehitysmaissa elinikä kasvoi 26 vuodesta 64 vuoteen 1900-luvun aikana, sitä enemmän, mitä kapitalistisempi maa oli. Kehitysavusta oli haittaa: se jarrutti uudistumista ja aiheutti ”luonnonvarojen kiroa”.
Economic Freedom of the World -indeksin mukaan maailman taloudellisesti vapaimmissa eli kapitalistisimmissa maissa (viidennes) elävien keskitulot olivat 23 450 dollaria/vuosi ja kasvu 1990-luvulla 2,56 %/vuosi. Taloudellisesti epävapaimmassa viidenneksessä maita vastaavat luvut olivat 2 556 dollaria ja -0,85 %/vuosi. Köyhin kymmenys kansasta sai 728 $/vuosi epävapaimmissa ja 7 000 $/vuosi vapaimmissa maissa. Eliniänodote oli vapaimmissa maissa 20 vuotta enemmän kuin epävapaimmissa.
Tutkimuksessa indeksin osatekijöistä omaisuudensuoja oli tärkein. Sääntelyn vähäisyys oli tärkeää, verotuksen määrä ei.
Omaisuudensuojaindeksin kärjessä ovatkin Pohjoismaat ja pohjalla Pohjois-Korean, Haitin ja Angolan kaltaiset maat. Silti meilläkin on parannettavaa.
”Every man has a property in his own person. This nobody has a right to, but himself.” (John Locke, Toinen tutkielma hallitusvallasta (1689), liberalismin ja valistuksen peruskivi)
Lisätietoja ja lähdeviitteet: Vapaa markkinatalous (L.net)