Työtuntien määräkö syynä USA:n talouden euroaluetta korkeampaan suorituskykyyn?

Kansantalouden suorituskykyä voidaan mitata asukasta kohden lasketulla bruttokansantuotteella (per capita BKT), joka kuvaa maassa tuotettujen palveluiden ja lopputuotteiden kokonaisarvoa suhteutettuna väkilukuun. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on per capita BKT:n kasvu ollut keskimäärin lähes samansuuruista euroalueella ja Yhdysvalloissa. Vaikka kasvunopeudet eivät viime aikoina olekaan paljon eronneet, on euroalueen per capita BKT:n taso lähes kolmanneksen alempi.

Työn tuottavuutta voidaan mitata työtuntia kohden lasketulla bruttokansantuotteella, jolloin pidempien työviikkojen aiheuttama positiivinen vaikutus tuotantoon ei vaikuta suureen arvoon, toisin kuin per capita BKT:n tapauksessa. The Economist -lehdessä (June 19th-25th 2004, s. 75-77) julkaistussa artikkelissa kerrotaan Massachussetts Institute of Technology -yliopistolla työskentelevän taloustieteilijän Olivier Blanchardin näkemyksestä. Hänen mukaansa Yhdysvaltain ja euroalueen väliset merkittävät erot per capita BKT:ssa selittyisivätkin pääasiassa työajan pituuden eroilla. Blanchardin mukaan eurooppalaiset ovat halunneet ottaa tuottavuuden kasvun ennemmin vapaa-aikana kuin palkkoina ja hyödykkeinä, jolloin keskimääräinen työtuntien määrä on euroalueella laskenut, samalla kun työn tuottavuus on noussut kohti Yhdysvaltain tuottavuuslukuja.

Blanchardin väitettä saatetaan käyttää kyseenalaistamaan sitä, että Yhdysvalloilla olisi kiittäminen korkeasta tuotannon tasostaan alempaa verotustaan ja vähemmän jäykkiä markkinoitaan. Joku saattaa jopa väittää, ettei Yhdysvaltain ”systeemistä” koidu myönteisiä vaikutuksia juuri lainkaan, jos kerran korkeampi BKT johtuu vain suuremmasta työtuntien määrästä. On kuitenkin muistutettava, että jopa työtuntia kohden laskettu BKT on Yhdysvalloissa edelleen noin 5% korkeampi kuin euroalueella, eikä ero ole moniin vuosiin osoittanut merkkejä kaventumisesta. Eräs merkittävä syy siihen, ettei Yhdysvallat ole työvoiman tuottavuuden osalta tämän enempää edellä euroaluetta, lienee työtuntien suhteen vähenevät rajatuotot: viimeiset työtunnit kasvattavat tuotantoa vähemmän kuin ensimmäiset, jolloin ”ylimääräiset” työtunnit vetävät työtuntia kohden laskettua BKT:ta alaspäin. Sama pätee työvoiman laatuun: ensimmäiset palkatut työntekijät ovat todennäköisesti pätevämpiä kuin viimeisenä palkatut, jolloin Yhdysvaltain korkeampi työllisyysaste vaikuttaa negatiivisesti työvoiman keskimääräiseen tuottavuuteen. Työtuntia kohden laskettu BKT ei siis ole kovin hyvä mittari sille, kuinka hyvä tietyn maan ”systeemi” on, sillä näin käytettynä se antaisi euroalueelle suhteettoman hyvät pisteet.

Syytä eurooppalaisten alhaisempaan työintoon voidaan hakea korkeammasta verotuksesta, joka ei kannusta työntekoon vaan juuri päinvastaiseen. Blanchard itse väittää, etteivät erot työtuntien määrässä johtuisi eroista verotuksessa vaan eroista ihmisten preferensseissä, eli eroista siinä, kuinka ihmiset arvostavat hyödykkeiden kulutusta verrattuna vapaa-aikaan. Tästä asiasta useat taloustieteilijät ovat kuitenkin eri mieltä. Samaisessa The Economist -lehden artikkelissa mainitaan muun muassa Yhdysvaltalaisen taloustieteilijän Edward Prescottin tutkimus, jonka mukaan euroalueen työtuntien määrän lasku on johtunut käytännössä kokonaan kyseisten maiden korkeasta verotuksen tasosta.

Vaikka vapaa-aika lieneekin suurimmalle osalle ihmisistä hyödyke, on myös todennäköistä, että monet tekisivät enemmän työtä, jos työn verotuksen taso olisi alempi. Jos ihmiset itse päättäisivät alemman verotuksen tilanteessa ryhtyä tekemään enemmän töitä saaden vastaavasti enemmän palkkaa, tämän voisi olettaa parantavan heidän hyvinvointinsa tasoa. Tekemällä enemmän töitä saataisiin talouden tilaa ja suorituskykyä kuvaavat mittarit, kuten per capita BKT, nousuun Suomessa ja euroalueella. Tämä johtaisi todelliseen hyvinvoinnin kasvuun, mikäli se olisi ihmisten vapaaehtoinen reaktio veronalennuksiin.

Linkkejä:
VS: Ruotsin veroilla tuhottu hyvinvointi

Kirjoittajasta:
Rasmus Ahvenniemi on espoolainen tekniikan ja taloustieteiden opiskelija.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s