Kapitalismi tuo vaurautta ja onnellisuutta ja poistaa köyhyyttä, korruptiota, ympäristöongelmia ja poliittista väkivaltaa

”Empiiristen tutkimusten mukaan taloudellinen vapaus korreloi elintason, talouskasvun, tulojen tasaisuuden, korruption vähyyden ja poliittisen väkivallan vähyyden kanssa”, kertoo Wikipedia viittein. Ympäristön tila, eliniänodote, ihmisoikeustilanne, talouskasvu, keskitulot ja köyhimmän kymmenyksen tulotaso olivat sitä parempia ja korruptio vähäisempää, mitä korkeampi maan taloudellinen vapaus oli (vuonna 2007). Köyhimmän kymmenyksen osuus maan tuloista ei riippunut taloudellisesta vapaudesta.

Mitä on taloudellinen vapaus?

Taloudellinen vapaus tarkoittaa yleensä vapaan markkinatalouden astetta kuten kaupankäynnin vapautta ja omistusoikeuden suojaa. Sen vastakohtana voidaan pitää sosialismia ja suunnitelmataloutta.

NTNU:n tutkimuksessa taloudellinen vapaus määriteltiin vapaiksi markkinoiksi, omaisuudensuojaksi, yksilön vapaudeksi tehdä taloudellisia valintoja ja valtion vähäiseksi puuttumiseksi talouteen[1].

Tunnetuimmat taloudellisen vapauden indeksit ovat Heritage- ja Fraser-instituutin, ja ne korreloivat vahvasti toistensa kanssa sekä monien hyvinä pidettyjen yhteiskunnallisten trendien kanssa.

Indeksien mukaan maailman taloudellisesti vapaimpia maita ovat lähinnä länsimaat poikkeuksena Hongkong ja Singapore, ja Pohjoismaat sijoittuvat noin sijoille 10 – 20 (Tanska 8.). Vuodesta 1985 vuoteen 2000 useimpien maiden taloudellinen vapaus lisääntyi Fraserin indeksin mukaan.[2] On myös todettu, että yhtä vapaista maista köyhemmät maat kasvavat keskimäärin nopeammin kuin rikkaat (kiinniottajan edun vuoksi).

Naisten vapaus

Muita asioita, joita taloudellinen vapaus edistää, on mm. naisten vapaus[5]. Taloudellinen vapaus mm. mahdollistaa naisille miehistä riippumattoman elämän, jolloin esimerkiksi aviomiehen väkivaltaan ei tarvitse alistua pysyäkseen hengissä [6]. Myös korrelaatio YK:n naisten aseman indeksin[7] kanssa on hyvin vahva, ja esimerkiksi sillä indeksillä aiemmin vahva Kuuba on pudonnut alaspäin sosialismin aikana (1959-), kun taas 80/90-luvuilla kapitalistisia uudistuksia tehneet Chile ja Argentiina ovat ohittaneet sen.

Onnellisuus

Onnellisuus oli selvästi sitä vahvempi, mitä taloudellisesti vapaampi jokin maa oli (korrelaatio oli vahva).[7]

Poliittinen vapaus

Freedom Housen mukaan ”poliittisen vapauden ja Heritage-säätiön sekä Wall Street Journalin mittaaman taloudellisen vapauden välillä on korkea ja tilastollisesti merkitsevä korrelaatio”. [8]

Kapitalismi tuo rauhan

Vapaa markkinatalous luo rauhaa ja ehkäisee konflikteja tehokkaammin kuin demokratia, ihmisoikeudet tai hyvä hallinto. NTNU:n valtio-opin professori Indra de Soysan mukaan teoreetikot ovat esittäneet vastaavaa kolmattasataa vuotta, mutta nyt myös empiiriset tosiasiat ovat vahvistaneet johtopäätökset.[1]

Soysan mukaan osaselitys ilmiölle on se, että jos taloudellista vapautta rajoitetaan, investointi konfliktiin on ainoita keinoja luoda lisää vaurautta itselleen. Lisäksi, mitä suurempi taloudellinen valta valtiolla on, sitä enemmän kapinoinnilla sitä vastaan voi saada aikaan [1]. Muita aiempia selityksiä ovat mm. se, että vauraammilla kansakunnilla on enemmän hävittävää sodissa, kauppakumppanien kanssa ei kannata taistella ja ihmisten voidessa vaikuttaa elämäänsä ja elintasoonsa vapaasti omilla ponnistuksillaan heillä on vähemmän tarvetta tehdä sitä muita pakottamalla.

Soysan mukaan Norjan lukemattomat rauhansovitteluyritykset ovat tehoton keino luoda rauhaa, kun taas markkinoiden vapauttaminen loisi sitä tehokkaammin ja lisäksi edistäisi kehitystä toisin kuin perinteinen kehitysapu.[1]

Kapitalismi on nostanut maailman vaurauden yli 50-kertaiseksi

Martin Wolf, Why Globalization works, s. 44-45: ”Vuodesta 1820 vuoteen 1998 maailman väestö 6-kertaistui, BKT 49-kertaistui ja BKT/capita melkein 9-kertaistui.” Tämä tapahtui lähinnä siellä, missä taloutta liberalisoitiin. Jos muualla olisi liberalisoitu yhtä paljon, vauraus olisi kasvanut paljon enemmän.

Silti Afrikankin reaalitulot henkeä kohden nousivat 3 kertaa korkeammiksi vuosisadassa. Kehitysmaissa elinikä kasvoi 26 vuodesta 64 vuoteen 1900-luvun aikana.

Rikkain maa ansaitsi 1820 4,5 kertaa köyhimmän maan tulot, 1913: 15, 1950: 26, 1974: 42, 2000: 71. Viime vuosikymmeninä tulot ovat kasvaneet eniten talouttaan avanneissa kehitysmaissa, mutta koska jotkin kehitysmaat ovat valinneet sosialismin tai muun sääntelytalouden, niissä talous on kasvanut vieläkin hitaammin kuin rikkaimmissa maissa, mistä eron kasvu johtuu.

Fraserin indeksin mukaan vapaimmassa viidenneksessä elävien keskitulot olivat 23 450 dollaria/vuosi ja kasvu 1990-luvulla 2,56 %/vuosi. Epävapaimmassa viidenneksessä luvut olivat 2 556 dollaria ja -0,85 %/vuosi. Köyhin kymmenys kansasta sai 728 $/vuosi epävapaimmissa ja 7000 $/vuosi vapaimmissa maissa. Eliniänodote oli vapaimmissa maissa 20 vuotta enemmän kuin epävapaimmissa. [2]

Indeksin pohjana olevista mittareista tärkeimpiä kasvulle näyttäisivät olevat omaisuudensuoja, matala korruptio ja matala inflaatio. Julkisten menojen määrä ei näyttäisi olevan yhtä vaikuttavaa kuin varsinainen talouden sääntely. Toisaalta tämä jossain määrin näkyy indeksin painokertoimissa. Siksi esimerkiksi Tanska on sijalla 8 ja Suomi 17.

Tuloerot ovat vähentyneet

(Tämä kiinnostaa egalitaristeja, kun taas liberaalien mielestä kiinnostavampaa on se, että sekä rikkaat että köyhät ovat hyötyneet, sekä se, että ihmiset ovat nyt vapaampia kuin ennen, mistä tuo hyöty on vain seurausta.)

Vuodesta 1980 alkaneella uudella globalisaation ja talouden vapauttamisen kaudella taloutta on vapautettu erityisesti köyhissä maissa, joten niiden rikastaminen on vähentänyt globaaleja tuloeroja huomattavasti. [10]

Tätä ennen kyseiset maat olivat hyvin sosialistisia ja jäivät siksi jälkeen kapitalistisista maista. Kiinniottajan edun ansiosta köyhille maille riittää vähäisempikin talouden vapauttaminen kohtalaisen kasvun saavuttamiseksi.

Myös maailman ihmisten väliset tuloerot ovat vähentyneet huomattavasti vuodesta 1980.[11]

Surjin Bhalla on osoittanut, että globaalit tuloerot vuonna 2000 olivat alhaisemmat kuin koskaan vuoden 1910 jälkeen. Gini-mittarilla ne ovat laskeneet 5 % vuodesta 1980.

Köyhien osuus maailman väestöstä oli vuonna 1820 yli 80 %, vuonna 2000 reilut 20 %. Jopa köyhien absoluuttinen määrä on pudonnut sadoilla miljoonilla vuodesta 1980 väestönkasvusta huolimatta. [12] Merkittävintä putoaminen on ollut siellä, missä liberalisointi on ollut merkittävintä, joten sikäli tämä on kehitysmaiden oma valinta.

Lähteet ja lisätietoa:
Taloudellinen vapaus (Liberalismi.net: sisältää artikkelin lähdeviitteet linkkeineen)

VS: Markkinatalous poistaa korruption 18.3.2003
VS: Raha ja kapitalismi lisäävät onnellisuutta – ylärajaa ei ole löytynyt 2010-02-07
VS: Kapitalismi on demokratian elinehto 2005-11-20
VS: Maailma on entistä vapaampi 2006-01-15

16 kommenttia artikkeliin ”Kapitalismi tuo vaurautta ja onnellisuutta ja poistaa köyhyyttä, korruptiota, ympäristöongelmia ja poliittista väkivaltaa

  1. En kuvitellut että nykyään löytyisi enää sellaisia hörhöjä, jotka väittäisivät että vapaa markkinatalous kaventaisi tuloeroja ja taloudellista eriarvoisuutta, mutta näemmä niitäkin löytää kun osaa oikeista paikoista etsiä. Väitteenähän tuo on yhtä järjetön kun evoluution kiistäminen ja samoin ovat lähteennekin yhtä riippumattomia kuin evoluutiohörhöillä. Katsoin huvikseni tuota liberalismiwikiä ja lähteenä näkyi olevan lähinnä yrityseliitin omiin tarkoitusperiinsä rahoittamia instituutteja Catoa, Fraseria ja Missestä ja toki oikeiston Naomi Klein, taloustieteeteestä mitään ymmärtämätön Johan Norberg. Noiden ”tutkimusten” johtopäätökset ovat yhtä yllättäviä ja luotettavia, kuin tupakkateollisuuden tutkimukset omien tuotteidensa terveysvaikutuksista.

    Blogissani on tuotu esimerkkinä yksinkertaistettu taloustieteelinen malli, joka osoittaa syitä sille miksi eriarvoisuus lisääntyy. Kuten mainitsen tuossakin, monimutkaisemmat mallit joihin jokainen voi itse tutustua vahvistavat tuossa esitetyt perusjohtopäätökset. Samalla tavalla kansainvälisiin finanssimarkkinoihin liittyvät taloustieteelliset mallit tuovat hyvin esille syyt sille, miksi ne yleensä kasvattavat pikemmin taloudellista eriarvoisuutta, kuin poistavat sitä.

    http://alekhine13.blogspot.com/

    ”Empiiristen tutkimusten mukaan taloudellinen vapaus korreloi elintason, talouskasvun, tulojen tasaisuuden, korruption vähyyden ja poliittisen väkivallan vähyyden kanssa”, kertoo Wikipedia viittein.”

    Wikipedia kertoo myös sen, että Jeffrey Sachs on osoittanut tyhjäksi väitteen korrelaatiosta talouskasvun kanssa. Taloushistoriaan perehtyneelle tuo väite on jo entuudestaakin aika naurettava, voisin tässä lainata tunnettua taloushistoroitsijaa Paul Bairochia, joka muistaakseni varsin osuvasti sanoi että vain harvassa väitteessä tosiasiat sotivat väitettä niin kovasti vastaan, kun siinä väitteessä että taloudellinen liberalismi loisi kasvua. Sinänsä voin toki lisätä, että Wikipedia noin yleensä ei ole kovin luotettava lähde, tätä voit jopa empiirisesti testata palauttamalla yliopistolle jonkun työn ja laittamalla wikipedian lähdeviitteeksi.

    Sinänsä muuten huvittava tuo vapausindeksisi, usealla hyvinvointia kuvaavalla indeksillä mm. YK:n inhimmillisen kehityksen indeksillä kuvattuna Afrikan kehittynein maa Libya, on 7. viimeisenä maailman maista ja sen edellä on useita aivan sairaassa tilassa olevia yhteiskuntia. Sijalta 177. löytyy Kuuba, joka on myös useilla yhteiskunnan kehitystä ja hyvinvointia mittaavilla indekseillä alueellaan toimivampia yhteiskuntia (esim. lapsikuolleisuus Kuubassa on alhaisempi kuin jopa listan 8. Yhdysvalloissa), tämä siitä huolimatta että koko olemassaolonsa aikana Kuuba on kärsinyt maailman voimakkaamman sotilasvallan jatkuvasta terrorismista, joka on ulottunut aina talouden sabotaasiin saakka. Huvittavaa on myöskin Venezuelan kehitys listalla se on vapausindeksillä mitattuna tippunut top 100:sta 6. viimeiseksi nykyisen hallinnon alla ja samalla se on hyvinvointi-indekseissä, kuten HDI mitattuna ollut yksi huimimmista nousijoista samana ajanjaksona

    Hauskaa myös kotoisen Suomen kehitys listalla, listaus alkaa valitettavasti vasta 95 vuodestai, mutta tuosta asti kehitys on ollut varsin huimasti nousujohteista, tuohon olisi aika karua suhteuttaa Helsingin yliopistolla jokin aikaa sitten ensi kertaa laskettuja Yhdysvaltalaislähtöisiä hyvinvointi-indeksejä, joissa Suomen hyvinvoinnin huippuvuodeksi paljastui 1989 ja siitä on sitten menty alaspäin. Tämänhän jokainen voi itsekin testaamassa käymällä vaikka yrittämässä hakemassa hoitoa kunnallisesta terveyskeskuksesta ja verrata saatua palvelua 80-luvun lopun vastaavaa, tai käydä tutustumassa nykyiseen koulunkäyntiin ja verrata sitä tuon ajankohdan vastaavaan. Ei ihme että Yhdysvalloissa moni taloustieteilijä hämmästeli, kuinka typerästi Suomalaiset alasajoivat hyvinvointivaltionsa huonolla politiikalla.

    Tykkää

    • Luepas Kleiniä ja Norbergia rinnan, niin väitteesi asettuu omaan arvoonsa. Vasemmistolainen Sachs on aika heikoilla väitteineen, kun taloustieteilijöiden enemmistö on toisella kannalla.

      Afrikassa lähes kaikki maat ovat niin antikapitalistisia, että öljyrikkaan Libyan hyvä elintaso ei ole mikään ihme. Kuuban pahoinvointi on kammottavaa, kuten voit täältä lukea
      http://liberalismi.net/wiki/Kuuba

      Venezuelassa sosialismi on vasta tuoretta eikä vieläkään läheskään yhtä pitkällä kuin Kuubassa, joten siellä asiat eivät ole vielä yhtä huonosti, etenkin kun öljyn hinta on viime vuosikymmenellä noussut valtavasti. Ilman öljyn hinnannousua Chavez ja sosialismi olisivat saaneet jo kenkää. Silti Venezuelassakin menee kovin heikosti suhteessa siihen, mitä pitäisi
      http://liberalismi.net/wiki/Venezuela

      Ihannemaassasi, maailman antikapitalistisimmassa, Pohjois-Koreassa ollaan kaikkein kurjimmilla
      http://liberalismi.net/wiki/Pohjois-Korea

      Väität, että suhdannehuippuvuoden 1989 jälkeen Suomessa on mennyt heikommin. Monella tapaa noin onkin, sosialismi tuli tiensä päähän, idänkauppa romahti ja sen myötä Suomen talous paljon pahemmin kuin normaalitaantumassa. 1980-luvulla talous oli säännelty joustamattomaksi, joten tämä nosti työttömyyden pilviin ja teki siitä pitkäaikaisen, kun työllistäminen on tehty vaikeaksi ja työllistyminen kannattamattomaksi. Nyt tietysti väität näitä sääntelyhaittoja kapitalismin seurauksiksi. Suomessa elintaso on nyt vielä paljon korkeampi kuin vuonna 1989, muuta työttömyys ja sen luoma syrjäytyminen on pahempi – ei ihme, kun Suomessa työmarkkinasääntely on poikkeuksellisen rankkaa.

      Tykkää

    • ”Katsoin huvikseni tuota liberalismiwikiä ja lähteenä näkyi olevan lähinnä yrityseliitin omiin tarkoitusperiinsä rahoittamia instituutteja Catoa, Fraseria ja Missestä ja toki oikeiston Naomi Klein, taloustieteeteestä mitään ymmärtämätön Johan Norberg. Noiden ”tutkimusten” johtopäätökset ovat yhtä yllättäviä ja luotettavia, kuin tupakkateollisuuden tutkimukset omien tuotteidensa terveysvaikutuksista.”

      Mistä lähtien muka yrityseliittiä on kiinnostanut vapaa markkinatalous? Adam Smithistä lähtien taloustieteilijät ovat varoitelleet siitä, kuinka (korruptoitunut) poliitikko on bisnesmiehen paras kaveri. Suuryritykset käyttävät nykyään aivan järjettömiä summia lobatakseen itselleen suotuisaa lainsäädäntöä. Ei niitä kiinnosta vapaat markkinat, koska rehellinen kilpailu asiakkaista on aina hankalampaa kuin poliittisen eliitin lahjominen.

      ”Blogissani on tuotu esimerkkinä yksinkertaistettu taloustieteelinen malli, joka osoittaa syitä sille miksi eriarvoisuus lisääntyy.”

      Selailin hieman blogiasi, mutta ei se oikein vakuuttanut. Yksinkertaistamalla keissejä liikaa viet pohjan niiden yleistettävyydeltä, jolloin niitä voi soveltaa ainoastaan tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.

      Ihan ensimmäisenä täytyy ottaa huomioon tietenkin korruptio. Se on aina mukana, kun taloutta kontrolloidaan – oli kyse pienestä sääntelystä tai laajamittaisesta suunnitelmataloudesta. Ne, joita sääntely koskee, pyrkivät lobbaamaan itselleen optimaalisen sääntelyn, yleensä kansalaisten ja asiakkaiden kustannuksella.

      Toiseksi, teknologinen kehitys muuttaa taloutta jatkuvasti. Tulee uusia innovaatioita, jotka voivat muuttaa hyvinkin radikaalisti markkinoita, jopa luoda kokonaan uusia markkina-alueita ja tuhota entisiä. Teknologisen kehityksen ennustaminen on hyvin hankalaa, ja sen takia yksinkertaistetut mallit eivät usein päde pitkällä tähtäimellä.

      Kolmanneksi, kulttuuri ja sen muutosnopeus tuovat omat mausteensa malleihin. Mihin suuntaan muutos on menossa, millä tavalla se muokkaa yhteiskuntaa ja miten ihmiset ottavat sen vastaan? Jos nykymenoon ollaan hyvin kyllästyineitä, mikä tahansa muutos voidaan hyväksyä helposti. Toisaalta taas, jos vanhoja perinteitä halutaan pitää kunniassa, niin kaikenlainen muutos saa vahvaa vastarintaa. Tietenkin myös luonnonmullistukset ja sodat kuuluvat tähän kategoriaan.

      Paljon muitakin pointteja varmaan on, mutta nämä nyt ensimmäisenä tulivat mieleen.

      Tykkää

      • ”Mistä lähtien muka yrityseliittiä on kiinnostanut vapaa markkinatalous? Adam Smithistä lähtien taloustieteilijät ovat varoitelleet siitä, kuinka (korruptoitunut) poliitikko on bisnesmiehen paras kaveri. Suuryritykset käyttävät nykyään aivan järjettömiä summia lobatakseen itselleen suotuisaa lainsäädäntöä. Ei niitä kiinnosta vapaat markkinat, koska rehellinen kilpailu asiakkaista on aina hankalampaa kuin poliittisen eliitin lahjominen.”

        Olen samaa mieltä, juuri kukaan paitsi pari hörhöä ei halua oikeasti vapaata markkinataloutta, mutta mikäli olet seurannut keskustelua esim. Yhdysvalloissa huomaat että kyseisten instituuttien mainostamia teemoja käytetään propagandatarkoituksessa hyväksi. Toisaalta kuten alhaalta olevasta linkistä käy ilmi, kun aletaan tarkastella jopa sellaisten markkinafundamentalistien ehdotuksia joilla tuskinpa on henkilökohtaisia riippuvuuksia yrityseliittiin, he kannattavat ulkoisvaikutusten käsittelyn siirrettäväksi jonkinlaiseen keskusjohtoiseen demokraattisesti valittuun hallintoon ja sitä kautta törmäämme samaan lobbausongelmaan..

        ”Luepas Kleiniä ja Norbergia rinnan, niin väitteesi asettuu omaan arvoonsa.”

        Olen lukenut kumpaakin jotain 400-500 sivua, yhteenvetona voisi sanoa että kumpaakin yhdistää täydellinen tietämättömyys taloustieteestä. Norberg taitaa olla koulutukseltaan joku humanisti, joka on varmaan historianopinnoissaan tutustunut Smithiin ja 1700-luvun ajatteluun, eikä ole tajunnut että maailmassa tietämys on hieman kehittynyt 300-vuodessa. Kleiniä ja Norbergia vastaan argumentointi ammatti-ihmiseltä on yhtä miehekästä toimintaa kuin invalidien hakkaaminen. Tässä tapauksessa taitaa vanha sanonta pitää paikkaansa, että vakka valitsee kantensa, nuo kaksi hörhöähän ovat tainneet viime aikoina keskittyä kirjoittelemaan toisille vastineita. Harmi vain tosiaan että moneen vasemmistolainen on ottanut Kleinin esikuvakseen ja oikeistolainen taas Norbergin, tuolta pohjalta on kovin vaikea saada älyllistä keskustelua aikaiseksi.

        ”Vasemmistolainen Sachs on aika heikoilla väitteineen, kun taloustieteilijöiden enemmistö on toisella kannalla.”

        Muistaakseni Sachs oli johtava yksityistämisen asiantuntija, useassa eri maassa ja oikea oikeiston kultapoju aikanaan. Lisäksi tuo taloustieteilijöiden enemmistö ei ole mikään järkevä argumentti asiasi puolesta, tuollainenkin väite edellyttäisi jotain tutkimusta jossa Ysolla olisi taloutieteilijöiltä kysytty mitä mieltä ne ovat Sachsin väitteistä, sekään ei tosin olisi todiste minkään puolesta vaan faktat ratkaisevat aina tieteessä. Odotan siis että osoitat yksityiskohtaisesti Sachsin esittämistä argumenteista lähtien ne vääriksi.

        ”Afrikassa lähes kaikki maat ovat niin antikapitalistisia, että öljyrikkaan Libyan hyvä elintaso ei ole mikään ihme.”

        Ei pointtini ollut siinä minkälaisia Afrikan maat ovat tai eivät ole, listasi mukaan suurin osa niistä on selkeästi Libyan edellä, mutta se ei tarkoita parempaa hyvinvointia, vaan päinvastaista.

        ”Kuuban pahoinvointi on kammottavaa, kuten voit täältä lukea”

        En ole väittänyt että Kuuba on erityisen hyvinvoiva valtio, mutta kehitysindekseillä mitattuna se on alueellaan erittäin hyvin menestynyt, jopa lähialueen vapausindeksin ykkönen Saint Lucia, jonka maailmanrankingkin on huima 23. vapausindeksissäsi on esim. Yk:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna kaukana Kuuban takana. Tämä vielä sillä edellytyksellä, että se on koko nykyhallinnon aikana joutunut kärsimään maailman suurimman sotilasmahdin jatkuvasta terrorismista, Mikä tahansa valtio esim. vaikka kotoinen Suomemme olisi erittäin paljon surkeammassa tilassa mikäli olisi joutunut vastaavan toiminnan uhriksi.

        ”Ilman öljyn hinnannousua Chavez ja sosialismi olisivat saaneet jo kenkää. Silti Venezuelassakin menee kovin heikosti suhteessa siihen, mitä pitäisi”

        Chavezin tultua valtaan hyvinvointi-indeksit ovat pompanneet kuitenkin ylöspäin, päinvastoin mitä pitäisi teidän vapausindeksi väitteiden mukaan ilmeisesti tapahtua. Olen toki itsekin varma, asiat voitaisiin tehdä paljon paremmin mitä Chavezin hallinto, mutta suhteessa vanhaan kehitystä on toki tapahtunut, paitsi teidän indeksissä, mutta siitä tuskinpa kanslaiset joita kiinostaa hyvinvointi paljoa välittävät.

        ”Ihannemaassasi, maailman antikapitalistisimmassa, Pohjois-Koreassa ollaan kaikkein kurjimmilla”

        En ole Pohjoiskoreaa ikinä väittänyt ihannemaakseni, minusta keskusjohtoinen kommunismi johtaa yhtälailla karmeaan lopputulokseen mitä kapitalismi ja vapaa markkinatalouskin. Kummallekin näistä väitteistä on hyvät todisteet niin teoreettiselta pohjalta, kuin reaalimaailmastakin. Kuten toisaallakin otin jo esille, historialliseltakin kannalta Libertaarit sosialistit olivat ensimmäisiä ja voimakkaimpia keskusjohtoisen kommunismin kritisoijia, niin moraaliselta, kuin taloustieteelliseltäkin kannalta tarkasteltuna.

        ”Suomessa elintaso on nyt vielä paljon korkeampi kuin vuonna 1989, muuta työttömyys ja sen luoma syrjäytyminen on pahempi – ei ihme, kun Suomessa työmarkkinasääntely on poikkeuksellisen rankkaa.”

        Työttömyys ja sitä vastaan taistelussa tehdyt virheet ovat eri kysymys sinänsä, mutta päähuomioni kiinnittyi siihen että vaikka ”elintaso” on Suomessa parantunut, niin samalla hyvinvointimme on heikentynyt dramaattisesti. Muistan itsekin omista kokemuksista sen kuinka ennen ensimmäistä lamaa koulussamme oli pienet luokkakoot, paljon yksilöllistä opetusta ja harrastemahdollisuuksia, oma terveydenhoitaja jonka luokse pääsi silloin kun halusi, hyvä kouluruoka, kunnallinen terveydenhoito jne. Kun 1990 luvun lama tuli, tämä kaikki muuttui yhtenä hetkenä ja vaikutus oli huomattava jopa silloin pienen lapsen mielestä, myöhemmin kuten sanoit taloustilanne koheni, mutta hyvinvoinnin kannalta ratkaisevia palveluja ei palautettu koskaan ennalleen. Päinvastoin Lipponen ja Niinistö tuhokaksikko jakoi vielä uusia tuhoisia iskuja kuntataloudelle, tuhoten samalla hyvinvointivaltiomme perustan. (Yhdysvalloissa professori luennolla näki asian laajemmassa aspektissa, ja käytti termiä hyvinvointivaltion takaisinjyräys) Nykyään tilanne esim. terveydenhoidossa on karmiva, rikkaat menevät yksityisille ilman jonoja, työterveyden piirissä olevilla on työterveys ja korkeakouluopiskeiljoilla myös oma palvelunsa, loput jäävät sitten hoitojonoihin usein kohtalokkain seurauksin. Samoin on tilanne karmiva vanhustenhuollossa. Hauska oli tutkimus, jossa todettiin että jopa Yhdysvalloissa, jonka järjestelmä myös on ollut pitkään karmiva terveydenhoito nykyisin jakaantuu tasaisemmin tulotason mukaan, mitä Suomessa. Jokainen edes alkeellisimmat moraalikäsitykset omaava varmasti ymmärtää miten kestämätöntä on tilanne jossa ihmisten oikeus terveyteen määritellään hänen tulotasonsa tai yhteiskunnallisen asemansa kautta. Voidaan toki miettiä mitä järkeä on ylläpitää kolmea rinnakkaista järjestelmää, yksityistä, kunnallista ja työterveyttä.. Innostuin nyt hieman keskittymään terveydenhoitoon liiaksi, mutta samat ongelmat jatkuvat läpi yhteiskuntamme aina koulujärjestelmäämme myöten. Hallitustemme yksi kaikkienaikojen asiantutevimmista ministereistä Erkki Tuomioja kirjoitti joku aika sitten ansiokkaasti koululaitoksestamme ja kuinka nykyinen linja on ajanut luokkayhteiskuntaa sinne takaisin.

        Lisähuomiona vielä, että kiitos Kaleckin, Steindlin ja Keynesin työn voimme ymmärtää miten Skandinavian taloudet pystyivät säilyttämään lähes kaikkia muita kehittyneitä talouksia korkeamman taloudellisen kasvunopeuden pitkän aikaa, huolimatta siitä, että niissä on ollut korkeampi veroaste ja että ne ovat hyödyntäneet teknologisia uudistuksia vähemmän kuin monet huonommin menestyneet kehittyneet taloudet. Taloustieteellisesti voidaan esittää perusteluja myös sille näkemykselle, että vahvat ammattiliitot, korkeat reaalipalkat ja korkeat verot, joilla rahoitetaan laajaa julkista kulutusta, eivät pikällä aikavälillä olekaan kasvun esteitä vaan pikemmin päinvastoin.

        ”Selailin hieman blogiasi, mutta ei se oikein vakuuttanut. Yksinkertaistamalla keissejä liikaa viet pohjan niiden yleistettävyydeltä, jolloin niitä voi soveltaa ainoastaan tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.”

        Tuo oli Tuomas Taussille tehty kirjoitus, hän on lukiopoju, joten matematiikka on lukiotasolla pidetty. Kuten mainitsen niin aiheesta on kehitetty paljonkin monimutkaisempia malleja, tärkeä huomio on vain siinä että ne päätyvät juuri samaan lopputulokseen samoin kuin evidenssi reaalimaailmasta. Mitä tulee taas liikaan yksinkertaistamiseen, niin markkinahörhöjen oletukset ulkoisvaikutusten merkityksettömyydestä ja julkisten hyödykkeiden olemattomuudesta on yksinkertaistamista naurettavimmillaan, mutta toki välttämätöntä mikäli halutaan hörhöillä näkymättömästä kädestä sen sijaan, että puhuttaisiin modermimmin näkymättömästä jalasta. Lisäksi koko se, että jättää huomioitta sitä, että koko aksioomana käyttämänne vapausidelogia on jyrkässä ristiriidassa kannattamienne käytännöntoimien kanssa vaatii paljon yksinkertaistusta ja älyllistä epärehellisyyttä. Havainnolistan näkykulmaani osittain täällä.

        http://m-sandt.blogspot.com/2010/04/lafebers-recipe-for-economic-growth.html#links

        ”Toiseksi, teknologinen kehitys muuttaa taloutta jatkuvasti. Tulee uusia innovaatioita, jotka voivat muuttaa hyvinkin radikaalisti markkinoita, jopa luoda kokonaan uusia markkina-alueita ja tuhota entisiä. ”

        Tuosta olenkin joskus aikonut kirjoittaa, yksi markkinatalouden rakenteellista tehokkuusongelmista on että tietyssä olosuhteissa se ei nimenomaan suosi tehokkaampien teknologioiden käyttöönottoa. Tämä voi kuulostaa järjettömältä, mutta varsin luontainen seuraus Sraffan mallista.

        Tykkää

      • ”minusta keskusjohtoinen kommunismi johtaa yhtälailla karmeaan lopputulokseen mitä kapitalismi ja vapaa markkinatalouskin. ”

        OK, et siis hyväksy alkeellisimpiakaan tosiasioita vaan sinusta USA:ssa, Kanadassa, Pohjoismaissa, Hongkongissa ja Singaporessa asiat ovat yhtä surkeasti kuin Pohjois-Koreassa. Pohjoiskorealaiset tuntuvat olevan totaalisesti eri mieltä, jopa suuri osa niistä, joiden tiedonsaanti on lähes pelkästään sosialistisen propagandan varassa.

        Olet siis joko trolli tai häirikkö, tai sitten tosiasiat totaalisesti kiistävä dogmaatikko. Kummassakin tapauksessa mielipiteittesi luotettavuus on nollatasoa. Pitänee lopettaa ajan haaskaaminen sinuun. Tässä nyt kuitenkin pari kommenttia, jotka ehdin jo kirjoittaa.

        http://liberalismi.net/wiki/Pohjois-Korea
        Sisällysluettelo [piilota]
        1 Syödään ruohoa ja pikkulapsia
        2 Talous
        3 Ihmisoikeudet
        3.1 Sananvapaus
        4 Terrorismi
        5 Kasvatus
        6 Lähteitä ja lisätietoja

        ”Chavezin tultua valtaan hyvinvointi-indeksit”

        Chavezin tultua valtaan öljyn hinta on pompannut pilviin, kate varmaan moninkertaiseksi. Hyvinvointi ei silti ole moninkertaistunut vaan on mittarista riippuen jopa vähentynyt. Mainitsemasi hyvinvointi-indeksit eivät vastaa kansan subjektiivista kokemusta hyvinvoinnista, ja nekään eivät ole parantuneet ollenkaan suhteessa öljyn hintaan.

        ” Suomemme olisi erittäin paljon surkeammassa tilassa mikäli olisi joutunut vastaavan toiminnan uhriksi.”

        Höpö höpö. USA on mm. antanut Kuuballe talousapua, ja Kuuban presidentti Raul Castro on itsekin tunnustanut, että on Kuuban eikä ulkomaailman vika, että Kuuba ei ole saanut mitään aikaan ja ruokakaan ei riitä.

        http://liberalismi.net/wiki/Kuuba
        Sisällysluettelo [piilota]
        1 Historia
        1.1 Castron alkuperäinen sissiliike koostui liberaaleista
        1.2 Castro syrjäytti liberaalit, sosialisoi maan ja petti lupauksensa liberaalista perustuslaista ja vapaista vaaleista
        1.3 Kuuban SAK kaapataan
        1.4 Punainen Gestapo, diktatuuri, uskonvapaudettomuus
        1.5 Naapurustojen terrorikomiteat
        1.6 ”Rikosta edeltävä vaarallisuus”
        1.7 Kammottavat keskitysleirit
        1.8 Homojen julkiset ”oikeudenkäynnit”
        1.9 Lieviä kapitalistisia uudistuksia
        1.10 Kauppasaarto
        2 Sosialismin seuraukset
        2.1 Keskipalkka 10 $/kk
        2.2 Joka 10. on aliravittu
        2.3 Castro on surmannut 70 000 kansalaistaan
        3 Terveydenhoito ja vanhustenhoito
        4 Nykytila
        4.1 ”Lapsiseksituristien paratiisi”
        5 Ihmisoikeudet
        6 Asuntosääntely / kaupankäynnin kieltäminen
        6.1 Pimeät markkinat
        7 Taloudellinen tehottomuus

        8 Lähteet

        Tykkää

      • Yleensä kapitalismin vaikutukset tajuavat ihmiset ja yritykset kannattavat kapitalismia kuitenkin sillä poikkeuksella, että siihen ympätään heitä suosivaa sääntelyä, esimerkiksi muiden velvollisuus lahjoittaa heille omaisuutensa tai ainakin tukiaisia ja tukea heidän harrastuksiaan ja puuhasteluitaan.

        Kummaa, että tuosta saat jotenkin tehtyä sen johtopäätöksen, että kukaan paitsi idealistit eivät kannattaisi kapitalismia. Yhtä hyvin voit sanoa, että kukaan paitsi idealistit eivät kannata oikeudenmukaisuutta, koska yleensä ihmiset haluavat muuten oikeudenmukaisuutta mutta kaikkeen heitä itseään ja heidän läheisiään suosivia poikkeuksia.

        On sitten eri juttu, että asioiden epäsuorien vaikutusten tajuaminen on niin vaikeaa, että suurin osa ihmisistä ei tajua kapitalismin vaikutuksia. Silti suurin osa ihmisistä tuntuu kannattavan aika pitkälle menevää kapitalismia, ja osuus tuntuu vain lisääntyvän sitä mukaa, kun ihmisten ymmärrys, koulutustaso ja taloustieteen tuntemus kasvavat.

        Tykkää

      • ”OK, et siis hyväksy alkeellisimpiakaan tosiasioita vaan sinusta USA:ssa, Kanadassa, Pohjoismaissa, Hongkongissa ja Singaporessa asiat ovat yhtä surkeasti kuin Pohjois-Koreassa. ”

        Pohjois-Korea ei ole hyvin järjestetty keskusjohtoinen suunnitteluvaltio, kyseinen järjestelmä pystyisi toimimaan paljon paremminkin, vaikka siinä on valtavia rakenteellisia ongelmia, joiden takia lopputulos on aina kaukana optimaalisesta. Olen jo aiemmin ottanut asiaan kantaa, alhaalla olevan linkin kaksi ensimmäistä kommenttia liittyy aiheeseen.

        http://m-sandt.blogspot.com/2010/04/lafebers-recipe-for-economic-growth.html#links

        ”Chavezin tultua valtaan hyvinvointi-indeksit”

        ”Mainitsemasi hyvinvointi-indeksit eivät vastaa kansan subjektiivista kokemusta hyvinvoinnista, ja nekään eivät ole parantuneet ollenkaan suhteessa öljyn hintaan.”

        Väitteitä ilman lähteitä, itse olen tavannut 3 maassa asuvaa sen jälkeen ja heidän mukaan nykyhallinto on tuonut mittavaa kehitystä. Sama toki näkyy hyvinvointi-indekseissä, en silti mitenkään väitä että nykyhallinto olisi mitenkään optimaalinen mutta parannusta se on selkeästi tuonut.

        ”Höpö höpö. USA on mm. antanut Kuuballe talousapua”

        Voin esittää parin päivän kuluessa lähteineen pitkän esitelmän Yhdysvaltojen harjoittamasta terrorismista Kuubaa kohtaan, törkeimmillään tämä on näkynyt Kuubalaiseen matkustajalentokoneeseen terrori-iskun tehneet terroristin suojeluna, Yhdysvaltojen analogialla Kuuballa olisi hyvä syy siis pommittaa New Yorkia ja Washingtonia, itseasiassa paremmat perusteet kyseisestä terrorististahan oli oli oikeuden antama validi pidätysmääräys. Afganistanin tapauksessahan Yhdysvallat käski Taliban-hallintoa vain luovuttamaan Bin Ladenin pommitusten uhalla, mitään todistusaineistoa tai lainmukaista luovutuspyyntöä ei esitetty. Myöhemmin FBI:n johtajan kongressihaastattelustakin kävi ilmi ettei niitä tuolloin ollutkaan. Taliban esitti joitakin ehdotuksia bin Ladenin luovuttamisesta sopivalla tavalla, jos todistusaineistoa tarjottaisiin, ehkä kolmannelle maalle. Yhdysvallat yksinkertaisesti tyrmäsi ehdotuksen ja alkoi pommittamaan. Voisit vaikka debattimme lähtökohdaksi tehdä jonkun Kuubaa haukkuvan jutun ja sitten minä voisin kirjoittaa tarkemman kuvauksen lähteineen ja korjata virheellisiä näkemyksiäsi.

        ”Kummaa, että tuosta saat jotenkin tehtyä sen johtopäätöksen, että kukaan paitsi idealistit eivät kannattaisi kapitalismia….Silti suurin osa ihmisistä tuntuu kannattavan aika pitkälle menevää kapitalismia, ja osuus tuntuu vain lisääntyvän sitä mukaa, kun ihmisten ymmärrys, koulutustaso ja taloustieteen tuntemus kasvavat.”

        Tämä ilmiö ei kyllä näy tutkimuksissa, paitsi todennäköisesti Mises-instituutin… Tässä laajin itse näkemäni tutkimus, jossa kapitalismi ei kovin hyvää todistusta saanut, esim. Attacin tapaisista kehittyneistä liikkeistä tunnetussa Ranskassa jopa 43 prosenttia halusi korvata kapitalismin vaihtoehtoisella tavalla järjestää talous.

        http://www.bbc.co.uk/pressoffice/pressreleases/stories/2009/11_november/09/poll.shtml
        http://www.bbc.co.uk/pressoffice/pressreleases/stories/2009/11_november/09/country_findings.pdf

        Hauska lisähuomio muuten Yhdysvalloista jossa, sosialismin vastaisella propagandalla on pitkät juuret. Eräs yliopistotutkija laittoi huvikseen valitun ihmisryhmän eteen sosialismin määritelmän, suurin osa uskoi sen olleen demokratian määritelmä ja piti sitä positiivisena. Tuo on hyvä osoitus siitä, että edes pitkämittainen propaganda ei ole ihmisten sisäistä oikeudenmukaisuuden tajua saanut hämärtymään, vaikka ratkaisumallit ihmisiltä kysyttäessä ovat varsin sekavia ja niissä heijastuu osittain eliitin propaganda esim. negatiivisuutena suhteessa AY-liikkeeseen. Voin kaivella näihinkin lähteitä, lähipäivinä, mikäli haluatte.

        PS. lähteenä taas liberalismiwiki, yritä nyt vähän edes ryhdistäytyä, kun kerta sitä akateemisuuttakin aloit mainostamaan.. Mikä tuon liberalismiwikin idea edes on, saiko tuon tekijät ip-bannit wikipediaan kun yrittivät siellä julkaista vastaavia ”faktoja”?

        Tykkää

    • Hyvinvointiyhteiskunta = sosiaalivaltio.

      Aksiooma #1 (A1) : ’Sosiaalivaltiot tekevät lopulta aina konkurssin.’

      A1 => ’Havaitsemme hyvinvointiyhteiskuntammme olevan syösykierteessä.’

      Kun kirjoitat täällä niin toivon, että jättäisit pois nuo teksteissäsi toistuvasti esiintyvät solvausryöpyt. Sen sijaan voisit keskittyä esittelemään niitä talousteoreettisia todisteluketjuja.

      -R-

      Tykkää

  2. Tutkiskelin Venezuelasta vähän tietoja huvikseni ja esitän tässä hieman niitä. Kuten suurimmassa osassa latinalaista amerikkaa, Venezuelan talous heikkeni 1980-luvulla ja suuren osan 1990-luvusta. Vuodesta 1998 vuoteen 2003, todellinen BKT polki paikoillaan, samalla kun Chavezin hallinto selviytyi kahdesta suuresta yleislakosta, sotilasvallankaappauksesta ja lopulta tuhoisasta kahden kuukauden kansallisen öljy-yhtiön lakosta. Kuitenkin Chavez selviytyi, talouskasvu oli 18,4 prosenttia vuonna 2004, 10,3% vuonna 2005 ja 10.3% vuonna 2006, samalla työttömyys väheni 18,4 prosentista kesäkuun 2003 arvosta, 8,3 prosenttin arvoon kesäkuuhun 2007 mennessä. Merkittävää on että suurin osa kasvusta tuli muualta kuin öljysektorilta. Ennen Chavezin aikaa köyhyydestä kärsi Venezuelassa noin 55.6%% kotitalouksista ja 60.9% % väestöstä, tästä köyhyys tippui dramaattisesti 30,6% kotitalouksista ja 36.3% väestöstä. Suuri osa tästä on selitettävissä on selitettävissä toki voimakkaalla kasvulla, mutta myös Chavezin hallinnon voimakkailla satsauksilla sosiaalikuluihin. Sosiaalimenot henkilöä kohden kasvoivat, keskimäärin 19% vuodesta 1997 vuoteen 2007. (Tähän ei lueta valtion omistaman öljy-yhtiön sosiaalikuluja.) Mikäli sosiaalimenot PDVSA mukaanlukien huomioidaan, on kasvua tapahtunut 35% vuodesta 1997. Suurinta kehitys on ollut terveydenhoidossa, vuonna 1998 Venezuelassa oli yksi ensisijainen terveydenhuollonlääkäri 14 000 asukasta kohti, vuonna 2007 oli vastaava luku yksi 1300 kohti! Nykyään monella sellaisella köyhällä alueella, jossa aiemmin ei ole ollut minkäänlaista terveydenhoitoa tai mahdollisuutta lääkäriin on nyt olemassa mahdollisuus. Ei ihmekään, että enemmistö kansasta kannattaa avoimesti Chavezia ja hänen hyvinvointia luovaa politiikkaa, teidän aatemaailmassahan hyvinvointi ei tunnetusti kovin korkealla ole…

    ”Höpö höpö. USA on mm. antanut Kuuballe talousapua”

    Kuuluuko tämän talousavun piirin Misesin ja liberalismiwikin mukaan myös vuosikymmeniä jatkuneet talouspakotteet? Valitettavasti vain Yhdysvaltojen hallinto ei ole asiakirjojen mukaan ainakaan tietoinen tämän ”talousavun” positiivisesta vaikutuksesta. Esim. ”Kuubalaiset ovat vastuussa hallitojärjestelmästään” Sanoi alivaltiosihteeri Douglas Dillon. Niinpä Yhdysvalloilla on oikeus panna heidät kärsimään kiristämällä taloudellisia pakotteita. Eisenhower hyväksyi taloudelliset pakotteet ounastellen, että ”jos kuubalaisille tulee nälkä, he heittävät Castron ulos”. Kenedy oli samaa mieltä siitä, että kauppasaarto jouduttaisi Castron eroa, koska ”nälkäiset kuubalaiset alkaisivat tuntea olonsa epämukavaksi”. Laajentaen kauppasaartoa Kennedy aloitti suuren terrorismikamppanjan, jonka tarkoituksena oli saada ”kaikki maalliset kauhut” lankeamaan Kuuban osaksi. Tämän hankkeen oli keksinyt Robert Kennedy, jokaö myös pantiin hänen elämänkerturinsa Arthur Schlesingerin mukaan operaation johtoon. Hankkeen perusideat puki sanoiksi apulaisulkoministeri Lester Mallory huhtikuussa 1960: Castro syrjäytettäisiin ”taloudelliseen tyytymättömyyteen ja vaikeuksiin perustuvan pettymyksen ja kyllästymisen avulla [minkä vuoksi] Kuuban talouselämään pitäisikin heikentää pikaisesti kaikin mahdollisin keinoin [jotta saataisiin aikaan] nälkää, epätoivoa ja lopulta hallituksen kaatuminen”. Vastaava politiikka on sitten eri hallintojen toimesta jatkunut läpi vuosikymmenten, kunhan kaivelen tietokantoja niin löydän hieman yksityiskohtaisempia esimerkkejä noista toimista joita tuohon sairaaseen terrorismiin on kuulunut. (Näistä lainauksista suurin osa löytyy Journal of latin America studies, toukokuu 2002.)

    Tykkää

    • Totta kai komentotaloudessa öljyn hinnannousu voidaan kanavoida mille tahansa sektorille pakolla. Silti talouskasvu johtui öljyn hinnannoususta.

      Kuuban presidentti Castro on itse tunnustanut viime vuonna, että Kuuban pula johtuu Kuubasta eikä saarrosta.

      Uskon, että sinusta Pohjois-Korea ei ole optimaalinen esimerkki sosialismista, mutta kovin surkeita muutkin sosialismin pitkälle vieneet maat olivat, eivätkä USA, Pohjoismaat ym. ole suinkaan optimaalisia esimerkkejä kapitalismista, mutta silti todella paljon parempia maita kuin pitkälle sosialismin vieneet maat, jopa Etelä-Korea peittoaa P-Korean ja Burman mennen tullen, Japani, Taiwan ja Hongkong Kiinan ja Vietnamin, etenkin talousuudistuksia edeltäneet, jne.

      Tykkää

  3. ”Aksiooma #1 (A1) : ’Sosiaalivaltiot tekevät lopulta aina konkurssin.’
    A1 => ’Havaitsemme hyvinvointiyhteiskuntammme olevan syösykierteessä.’ ”

    Matematiikkaa paljon opiskelleena toki tiedän, että aksiooma on määritelmä jota käytetään muiden tulosten johtamiseen. Mikäli tuollaisen aksiooman määrittelet ohjenuoraksi, voit varmasti antaa kuolemantuomion suurelle osalle maailman valtioista. Tosin ilman mitään perusteita tuo on yhtä järkevä päättelyketju kuin minä laittaisin tänne.

    Aksiooma (A1) Peurojen näkeminen johtaa kuolemaan kuukauden sisällä
    A1=>Minä kuolen kuukauden sisällä

    Tuolle itsekeksimällesi aksioomalle ei ole mitään varmaa tieteestä johdettavaa pohjaa olemassa, vaan väitteesi on erittäin kiistanalainen, sitä kautta sen käyttäminen minään aksioomana on yhtä järjetöntä kuin esittämäni päättelyketju.

    ”Kun kirjoitat täällä niin toivon, että jättäisit pois nuo teksteissäsi toistuvasti esiintyvät solvausryöpyt. Sen sijaan voisit keskittyä esittelemään niitä talousteoreettisia todisteluketjuja. ”

    Minä olen täällä itseasiassa eniten tainnut käsitellä asioita taloustieteelliseltä näkökannalta , nämä artikkelit täällä ovat täynnä aksioomiesi kaltaisia väitteitä ilman mitään perusteluita ja ne harvat lähteetkin johtavat lähes aina liberalismiwikiin tai Mises-instituuttiin, joiden tieteellinen (vakavastiotettavuus ja riippumattomuus ovat nollatasoa.

    ”Totta kai komentotaloudessa öljyn hinnannousu voidaan kanavoida mille tahansa sektorille pakolla. Silti talouskasvu johtui öljyn hinnannoususta. ”

    Tuo väite ei ole paikkaansapitävä lainkaan, vaan osoittaa puhtaasti sen ettet ole edes pinnallisella tasolla viitsinyt perehtyä Venezuelaan. Vaan nuo kommaridiktaattori käsitykset on taineet puhtaasti piirtyä päähäsi Yhdysvaltojen tiedotusvälineistä, joiden propagandataso on tunnetusti korkealla ja Misesistä yms. Vapausindeksien romahtamisesta…

    ”Kuuban presidentti Castro on itse tunnustanut viime vuonna, että Kuuban pula johtuu Kuubasta eikä saarrosta. ”

    Sillä ei ole tosiasioiden kanssa mitään tekemistä mitä joku Castron veli mahdollisesti jossain haastattelussa sanoo tai ei. Perusväitteesi oli mm. Että Suomen kehitykselle ei vastaavasta saarrosta ei olisi esim. Ollut merkittävää vaikutusta, voit huviksesi tutkia Suomen kaupan rakennetta ja samalla tutkia kauppasaarron ehtoja, niin huomaat jo miten suurta haittaa siitä olisi maallemme, vaikka olemme maantieteellisesti hyvin paljon vähemmän riippumattomassa asemassa suhteessa Yhdysvaltoihin. Kuten mainitsin kauppasaarto on Yhdysvaltojen Kuubaa kohdistamista toimista vain yksi osa-alue, toinen osa on suora terrori, josta on onneksi kirjoitettu hyvin paljon. Esimerkkinä mm. kemialliseen sodankäyntiin liittyvät useat kiistanalaiset tapaukset.

    1)Elokuussa 1962 englantilainen Neuvostoliiton vuokraama rahtialus vahingoitti potkurinsa ja joutui telakoimaan Puerto Ricon San Juanin satamaan korjattavaksi. Se oli lähdössä Neuvostoliittoon mukanaan 80 000 säkkiä kuubalaista sokeria. Laiva telakoitiin ja 14 135 sokerisäkkiä purettiin varastoon korjausten tieltä. Kun sokeri oli varastostossa, CIA agentit saastuttivat sen aineella, joka oli oletettavsti harmittonta mutta pahanmakuista. Kun presidentti Kennedy kuuli operaatiosta, hän suuttui koska se oli tapahtunut USA:n alueella. Paljastuessaan se voisi aiheuttaa Neuvostoliitolle propagandavoiton jne.. Hän määräsi, että sokeria ei kuljetettaisi Venenäläisille, tosin tekaistusta selityksestä ei tiedetä mitään. Muita vastaavia hankkeita ei ilmeisesti peruutettu. Eräs CIA:n virkamies, joka oli mukana johtamassa Kuuban vastaisia maailmanlaajuisia sabotaasiyrityksiä kertoi myöhemmin. ”Kuubasta lähetettiin paljon sokeria ulkomaille, ja me sekoitimme joukkoon paljon saasteita”.
    2)Samana vuonna ”eräs amerikkalainen sotilastiedusteluagentti” maksoi Kuuban hallituksen neuvonantajanana työskennelleelle maatalousteknikolle 5000 dollaria, jotta tämä infektoisi kuubalaisia kalkkunoita Newcastlen tautia aiheuttavalla epidemialla. Pian 8000 kalkkunaa kuoli. Teknikko väitti myöhemmin, että vaikka hän oli vieraillut tiloilla joilla kalkkunat olivat kuolleet, hän ei ollut levittänyt virusta. Sen sijaan hän oli vain ottanut rahat itselleen.Tällä epäuskottavalla väitteellä hän tosin lienee ajanut vain omaa etuaan. Washington Post uutisoi: USA:n tiedusteluraporttien mukaan kuubalaiset-ja jotkut amerikkalaiset-uskovat kalkkunoiden kuolleen sabotaasin seurauksena.
    3)Projektiin osallistuneen henkilön mukaan: Vuosina 1969-1970 CIA käytti ilmastonmuunteluteknologiaa tuhotakseen Kuuban sokerisadon ja horjuuttaakseen tätä kautta maan taloutta. Kalifornian autiomaassa sijaitsevan China Lake Naval Weapons Centerin lentokoneet lensivät saaren yli kylväen sadepilveen kiteitä, jotka synnyttivät kaatosateita viljekelvottomilla alueilla ja jättivät sokeriruokopellot kuiviksi. Tällaisen tempun onnistumisesta ei tosin ole tietoja.
    4)Vuonna 1971 CIA luovutti kuubalaisille pakolaisille virusta, joka aiheuttaa afrikkalaista sikakuumetta. Kuusi vuotta myöhemmin tämän taudin puhkeaminen Kuubassa johti 500 000 sian teurastukseen, jotta koko maan laajuinen epidemia olisi estetty. Tauti puhkesi ensimmäistä kertaa läntisellä pallonpuoliskolla, ja YK:n ravitsemusjärjestö kutsui sitä ”vuoden huolestuttavimmaksi tapahtumaksi”
    5)Kymmenen vuotta myöhemmin kohteeksi voitiin valita ehkä myös ihmisiä, kun denguekuume pyyhälsi halki Kuuban. Tämä vertajuovien hyönteisten, yleensä moskiittojen välityksellä tarttuva tauti aiheuttaa vakavia flunssanoireita ja lamaannuttavaa luukipua. Vuoden 1981 toukokuun ja lokakuun välillä raportoitiin 300 000 tapausta, joista 158 johti kuolemaan. Kuolleista 101 oli alle 15-vuotiaita lapsia. Center for Disease Control raportoi myöhmmin, että nimenomaan tämä denguekuumeen muoto eli kaakkoisaasialainen DEN-2 oli aiheuttanut kaikkien aikojen ensimmäisen denguekuume-epidemian Amerikan mantereilla. Castro ilmoitti Kuuban anoneen apua Yhdysvalloilta tautia levittävän moskiiton tuhoamiseen, mutta apu jäi saamatta.
    Julkistetut asiakirjat ovat paljastaneet, että vuosina 1956 ja 1958 USA:n armeija levitti kasvatettuja moskiittoparvia Georgiaan ja Floridaan nähdäkseen, voisiko tautia kantavaa hyönteistä käyttää aseena biologisessa sodassa. Koetta varten kasvatetut moskiitot olivat Aedes aegypti-lajia. Ne olivat täydellisiä denguekuumeen ynnä muiden sairauksien kantajia.
    Science-lehti raportoi vuonna 1967, että Fort Detrickissä Marylandissa USA:n hallituksen keskuksessa denguekuume kuului ”niihin sairauksiin, jotka ovat merkittäviä tutkimuskohteita ja joita pidetään mahdollisina biologisen sodankäynnin materiaaleina”. Vuonna 1984 kuubalainen pakolainen tunnusti New Yorkin oikeudenkäynnissä aivan toisessa yhteydessä, että eräs laiva seilasi 1980-luvun lopulla Floridasta Kuubaan ja että sen tehtävänä oli viedä Kuubaan bakteereja, jotta niitä voisi käyttää Neuvostoliittoa ja Kuuban taloutta vastaan ja aloittaa täten siis kemiallinen sodankäynti” Myöhemmin se tuotti tuloksia, joita emme olleet odottaneet, koska luulimme että niitä käytettäisiin Neuvostojoukkoja vastaan. Mutta niitä käytettiinkin meidän omaa kansaamme vastaan, ja se ei miellyttänyt meitä”
    6)21. lokakuuta 1996 Matanzasin maakunnan yllä lentävä kuubalainen pilotti havaitsi lentokoneen, joka purskautti sisältään noin seitsemän kertaa jotain pöllyävää ainetta. Ilmeni että kyseessä oli Yhdysvaltain ulkoministeriön omistama lentomyrkytyskone, jolla oli lupa lentää Kuuban yli Kolumbiaan Cayman-saarten kautta. Kuultuaan kuubalaisen pilotin raportin lennonjohtaja kysyi amerikkalaiselta pilotilta, oli tällä ongelmia. Vastaus oli ”ei”. Joulukuun 18. Kuubassa havaittiin ensimmäiset merkit Thrips palmi-rutosta, kasveja syövästä hyönteisestä jota Kuubassa ei ollut tavattu koskaan aiemmin. Tämä hyönteinen vahingoittaa pahoin kaikkia satoja ja on immuuni monille tuholaismyrkyille. Kuuba pyysi USA.lta selvitystä lokakuun 21. päivän tapahtumista. Seitsemän viikkoa myöhemmin USA vastasi, että ulkoministeriön pilotti oli suihkuttanut koneesta pelkkää savua ilmaistaakseen sijaintinsa kuubalaiselle lentäjälle.
    Vastauksena tiedusteluun kuitenkin liittovaltion ilmailuhallitus FAA ilmoitti, että savun suihkuttaminen paikanmäärityksessä ”ei ole FAA:n käytäntö” ja ettei tiedossa ollut ”mitään sääntöä joka vaatisi tällaista toimintaa”
    Huhtikuussa 1997 Kuuba esitty YK:lle raportin jossa syytettiin USA:ta ”biologisesta aggressiosta” ja esitettiin yksityiskohtainen kuvaus vuoden 1996 tapauksesta ja myöhemmästä kiistasta. Elokuussa biologisten aseiden kokouksen allekirjoittajat kokoontuivat Geneveen pohtimaan Kuuban syytteitä ja Washingtonin vastausta. Joulukuussa komitea raportoi, että aiheen ”teknisen monimutkaisuuden” vuoksi ei ollut mahdollista saavuttaa selvää ratkaisua..

    Lähteitä ja lisäinfoa..
    New York Times 28. huhtikuuta 1966 s.1
    Taylor Branch ja George Crile ”The Kennedy Vendetta”, Harper’s, elokuu 1975 s.52
    Washington Post, 21 maaliskuuta 1977, s. A18
    Warren Hincle ja William Turner, The Fish is red: The story of the secret war against Castro
    San Francisco Chronicle 10. tammikuuta 1977
    Bill Schaap The 1981 Cuba Dengue epidemic, Cover action information bulletin No 17, kesä 1982 s.28-31
    Jane Franklin, Cuba and the United States: A Chronological History, s.170
    San Francisco Chronicle, 29. lokakuuta 1980, s.15
    Science, 13 tammikuuta 1967, s.176
    Covert Action Infromation Bulletin, No 22, syksy 1984 s.35; Eduardo Victor Arocena Perezin oikeudenkäynti New Yorkin eteläisen piirikunnan piirioikeudessa, pöytäkirja 10. syyskuuta 1984 s.2187-2189
    New York Times, 7. toukokuuta 1997 s.9
    YK:n yleiskokouksen asiakirja A/52/128, 29 huhtikuuta 1997
    San Francisco Chronicle, 27 heinäkuuta 1981
    Washington Post, 16. syyskuuta 1977 s.2

    ”Uskon, että sinusta Pohjois-Korea ei ole optimaalinen esimerkki sosialismista, mutta kovin surkeita muutkin sosialismin pitkälle vieneet maat olivat ”

    Onko sinulla jotain luetunymmärrysvaikeuksia, vai miksi et ymmärrä jo monesti jankkaamaani seikkaa, että vastustan keskusjohtoista kommunismia yhtä rankasti mitä kapitalismia ja vapaata markkinataloutta. Keskustelu siitä, kummasta järjestelmästä seuraukset mahdollisesti ovat tuhoisemmat kansalaisten hyvinvointia ajatellen on epäolennaista. Onneksi tosiaan, kuten mainitset vapaata markkinataloutta kukaan ei ole samassa mitassa kokeillut kuin keskusjohtoista kommunismia.

    Tykkää

    • Eipä tuommoiset yksittäiset tapaukset keskenään riitelevien valtioiden käytöksestä vielä mitään todista – korkeintaan sitä, että valtiot ovat keskimäärin aika perseestä. Kuuba tekisi ihan varmasti samaa, jos sillä vain olisi resursseja. Ja sitä paitsi nuokin esimerkit olivat vuosikymmenien takaisia (ja nettikeskustelussa on aika turha laittaa lähteiksi jotain yhtä vanhoja sanomalehtiä – ei niitä kukaan pääse mistään tarkistamaan, vaikka asia kiinnostaisikin).

      Kuuballa on ollut vaikka kuinka paljon aikaa nostaa elintasonsa korkeammalle, mutta eipä ole mitään tapahtunut. Kommunistisen retoriikan perusteella kauppasaarrostakaan ei pitäisi olla mitään haittaa, koska sehän vain estää kapitalististen maiden riistoa.

      Tykkää

  4. ”Eipä tuommoiset yksittäiset tapaukset keskenään riitelevien valtioiden käytöksestä vielä mitään todista – korkeintaan sitä, että valtiot ovat keskimäärin aika perseestä. Kuuba tekisi ihan varmasti samaa, jos sillä vain olisi resursseja.”

    Suomikin pommittaisi afrikkaa jos sillä olisi resursseja, jotain yritystä tähän keskusteluun edes… Sinänsä kyllä huvittavaa kun nostatte tuota taloudellisen vapauden-indeksiä myös joksikin rauhan indeksiksi ja sen ainut kärkikymmenikössä oleva sotilaasesti voimakas valtio onkin ollut sitten ylivertaisesti pahin maailmanrauhan häirikkö toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvalloilla on tilillään huikeat 54 itsenäisen valtion hallinnon vaihtoyritystä (toinen tässä karmivassa tilastossa on kaukana perässä), suuri osa näistä demokraattisesti valittuja, (viimeisimpänä rikolliset hyökkäykset Irakiin, Afganistaniin ja serbiaan..), huikea lista tuesta maailman julmimmille diktatuureille esimerkkinä mainittakoon Zairen Mobuto, Chilen Pinochet, Kreikan sotilasjuntta, Filippiinien Marcos, Korean Rhee, Iranin shaani, 40-vuotta sotilasdiktatuureja Guatemalassa, Indonesian suharto, Irakin Hussein, Brasilian sotilasjuntta, Dominikaanisen tasavallan Trujillo, Afganistanin Talibanit jne…, Yhdysvallat on myös ollut selkeästi merkittävin terrorismin tukija globaalisti jatkuvasti toisen maailmansodan jälkeen. Heh hauskaa olisi kieltämättä keskustella näiden rebublikaanihörhöjen kanssa niistä menetelmistä millä he tuon taloudellisen vapauden indeksin ovat saaneet korreloimaan rauhan kanssa jollain tasolla, varmaan tyypilliseen Yhdysvaltalaisen poliittisen eliitin tapaan ”unohduksia” on sattunut aika paljon matkan varrella, kun on tarkasteltu oman maan rikoksia.

    ”Kuuballa on ollut vaikka kuinka paljon aikaa nostaa elintasonsa korkeammalle, mutta eipä ole mitään tapahtunut. ”

    Kuten on jo tullut esille, Kuuba on hyvinvointi-indekseillä mitattuna alueensa parhaiten menestyneitä maita jopa lähialueen vapausindeksin ykkönen Saint Lucia, jonka maailmanrankingkin on huima 23. vapausindeksissä on esim. Yk:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna kaukana Kuuban takana. Kaikki nämä saavutukset on hallinto saanut vielä aikaan tilanteessa, jossa maailman johtava sotilasmahti on vallassa olevasta hallinnosta riippumatta yrittänyt sabotoida Kuuban taloutta ja maan johdon mahdollisuuksia hyvinvoinninluontiin voimalla, kuten helposti käy ilmi Yhdysvaltojen entisten hallintojen muistioita yms. tutkimalla. Joitakin lainauksia noista olen jo tuonutkin esille, ja lisää materiaalia on todella helppo löytää.

    Tykkää

    • ”Suomikin pommittaisi afrikkaa jos sillä olisi resursseja, jotain yritystä tähän keskusteluun edes… Sinänsä kyllä huvittavaa kun nostatte tuota taloudellisen vapauden-indeksiä myös joksikin rauhan indeksiksi ja sen ainut kärkikymmenikössä oleva sotilaasesti voimakas valtio onkin ollut sitten ylivertaisesti pahin maailmanrauhan häirikkö toisen maailmansodan jälkeen.”

      Ongelmana tässä on se, että taloudellinen vapaus nostaa elintasoa ja kasvattaa varallisuutta, jolloin valtiolla on enemmän, mitä verottaa. Sitä mukaa kun valtiolle kertyy liikaa varallisuutta, se alkaa käyttää sitä sekä omien kansalaistensa että muiden valtioiden kiristämiseen, painostamiseen ja uhkailuun. Yhdysvallat ei olisi mitenkään päässyt nykyiseen asemaansa, jos se olisi alusta asti ollut sosialistisella linjalla. Sille ei yksinkertaisesti olisi kerääntynyt niin paljon varallisuutta, että sillä olisi varaa leikkiä maailmanpoliisia.

      Tykkää

      • ”Ongelmana tässä on se, että taloudellinen vapaus nostaa elintasoa ja kasvattaa varallisuutta, jolloin valtiolla on enemmän, mitä verottaa. Sitä mukaa kun valtiolle kertyy liikaa varallisuutta, se alkaa käyttää sitä sekä omien kansalaistensa että muiden valtioiden kiristämiseen, painostamiseen ja uhkailuun. ”

        Mikäli tutustuisit edes auttavalla tasolla taloushistoriaan, tosin huomaisit että Läntisten johtavien maiden kuten Ison-Britanian ja Yhdysvaltojen varallisuus on syntynyt kaikkea muuta kuin taloudellisen vapauden indeksin periaatteita noudattaen.

        Esimerkiksi Iso-Britania kääntyi vapaakauppaan vasta sen jälkeen, kun puolitoista vuosisataa protektionismia (1800-1938) oli antanut sille niin valtavia etuja, että ”pelikentästä oli tullut tasainen”. ja turvallinen. Silloinkin se saattoi lisäksi luottaa siihen, että 40 prosenttia sen viennistä kohdistui kolmanteen maailmaan. On vaikea löytää poikkeusta protektionistiseen politiikkaan, jos tarkastelemme Euroopan teollisen vallankumouksen alkuaikojen jälkeistä historiaa. Teollisen vallankumouksen aikana Daniel Defoe ilmaisi ajalleen yleisen käsityksen vuonna 1728 varoittaessaan, että Englannin olisi hyvin vaikea kilpailla ”Kiinan, Intian ja muiden itämaiden kanssa”. Ongelmana oli se, että niillä oli ”maailman laajin ja monimuotoisin teollisuus: heidän halpuutensa voimalla”. Toisin kuin on kauan luultu, tuolloin näissä maissa saattoi olla myös maailman korkeimmat reaalipalkat ja suotuisimmat olosuhteet työväenluokan järjestäytymiselle, mihin viimeaikainen tutkimustyö viittaa. Iso-Britania olisi todennäköisesti itse taantunut teollistumattoman kolmannen maailman tasolle Intian puuvillakankaiden halpuudesta johtuen, ellei protektionistiseen politiikkaan olisi turvauduttu. Teollisen vallankumouksen aikana tilannetta tarkasteltiin paljolti samalla tavalla. Vuosisata Defoen jälkeen liberaali historoitsija Horace Wilson totesi, että ilman protektionismia ”Paiseyn ja Manchesterin kutomot olisi täytynyt seisauttaa jo alkuvaiheessa, ja niitä olisi tuskin pystytty saamaan liikkeeseen edes höyryvoimalla. Ne luotiin uhraamalla Intian teollisuus”. Sitten mm. Intian teräs –ja laivateollisuus taantuivat.

        Iso-Britania omaksui vastaavanlaisen linjan Egyptin yrittäessä toteuttaa omaa teollista vallankumoustaan Muhamed Alin johdolla. Ranska ja Iso-Britania pelkäsivät, että Egyptin kehitys saattaisi onnistua sen rikkaiden maatalousresurssien ja kotimaisen puuvillan ansiosta. Se kuitenkin epäonnistui, koska Iso-Britania käytti sotilasvoimaansa estääkseen epätoivotun kilpailun ja Egyptin sekaantumisen Iso-Britanian impearilistiseen strategiaan. Toisin kuin Yhdysvallat samaan aikaan, Egypti ei pystynyt toteuttamaan samanlaista ”taloustieteiden periaatteiden” vastaista itsenäistä kehitystä.

        Afrikan Tutkija Basil Davidson huomauttaa myös, että modernisaatioon tähdänneet uudistukset Länsi-Afrikan Fanti-liittovaltiossa ja Asante-kuningaskunnassa olivat samanlaisia kuin ne, joita Japani toteutti samaan aikaan. Davidsonin näkemyksenä on se, että ”Afrikan mahdollisuudet eivät poikenneet merkittävissä määrin niistä mahdollisuuksista, joita Japanilla oli ja joita se toteutti vuoden 1867 jälkeen. Länsi –Afrikan kohtalo oli samanlainen kuin Egyptin ja Intian (Brittien väliintulo), mutta Yhdysvallat ja Japani taas pystyivät seuraamaan omaa itsenäistä tietään vapaina siirtomaavallan ja taloudellisen rationaalisuuden rajoituksista protektionismin tiellä..

        1920-luvulla Iso-Britania ei enää pystynyt kilpailemaan Japanin tehokkaan teollisuuden kanssa. Siispä se lopetti kilpailun ja palasi niihin menetelmiin, joiden avulla se oli alun perin kehittynyt. Britti-imperiumi sulki itsensä Japanin kaupankäynniltä, ja Hollanti ja Yhdysvallat noudattivat samaa käytäntöä. Nämä olivat ensimmäisiä askeleita kohti toisessa maailmansodassa käytyjä tyynenmeren taisteluja.
        Nykypäivän ensimmäinen ja kolmas maailma muistuttavat toisiaan paljon enemmän 1700-luvulla. Yksi syy nykyiselle valtavalle erolle on, se että maailman hallitsijat onnistuivat itse välttämään markkinakurin, joiden tiukkaa toteuttamista ne valvoivat riippuvuusalueilla. Siitä ei ole epäilystäkään, että taloudellinen liberalismi, jota kolmas maailma pakotettiin noudattamaan 1800-luvulla, selittää paljolti sen hitaan teolistumisen.

        Tykkää

      • On totta, että Defoe ja moni muu uskoivat merkantilismiin tai muuhun taloushuuhaaseen, mutta eihän se todista mitään. Liberaalit kuten historian suurimpiin laskettu taloustieteilijä David Ricardo jo tuolloin totesivat vapaakaupan olevan kaikkien etu.

        Ricardo todisti vuonna 1817 matemaattisen tarkasti suhteellisen edun periaatteen. Nykyään taloustieteilijät ovat yksimielisiä sen virheettömyydestä. Sääntelyllä voidaan kyllä vääristää kannustimia.

        Elät hyvin harhaisessa maailmassa, kun pidät Kuuban kaltaisia keskusjohtoisia totalitarismeja vapaita länsimaita parempana. Mikseivät länsimaalaiset pakene Kuubaan vaan päinvastoin? Raul Castro itse myönsi, että vika on Kuuban itsensä eikä taloussaartoa voi syyttää heidän talousahdingostaan. Maassa on pulaa lähes kaikesta paitsi siitä vähästä, mihin kansa on pakotettu resurssinsa käyttämään vastoin parempaa tietoaan. Vanhukset kerjäävät kadulla tai kiillottavat kenkiä, lapset myyvät itseään turisteille, keskipalkka on ehkä 10 euroa kuussa, mikä tarkoittaa absoluuttista köyhyyttä. Ennen Castron valtaantuloa maa oli Latinalaisen Amerikan rikkaimpia, terveimpiä ja hyvinvoivimpia. Vallankumouksessa valtaan tullut liberaalihallitus olisi ollut vielä parempi, ellei Castro olisi vähitellen syrjäyttänyt sitä.

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s