Fimean johto sortui pönkittämään apteekkimonopolia HS-kirjoituksessaan. Ei samanarvoisuus tarkoita, että asunnon ja lääkkeiden pitäisi olla samanhintaisia korvessa ja kaupungissa. Lakisääteinen apteekkikartelli pitäisi purkaa Ruotsin tai Norjan malliin.
Jane Galt: “Kukaan ei hanki tahallaan yksin lasta, vaikka sitä alettaisiin tukea”, uskottiin ennen. Nyt keskikaupunkien mustilla se on normi. “Tuloveroa ei ikinä nosteta yli 10 %:n.” Muutamassa vuosikymmenessä se nousi 80 %:iin. Aina joku marginaalinen yksilö muuttaa käyttäytymistään ja tällöin kulttuuri muuttuu, seuraavan on helpompi muuttaa käyttäytymistään jne.
Julkisen valinnan teoria opettaa, että perustulon kaltaiset yksinkertaiset, kaikkia koskevat lait päätetään demokraattisimmin. Pieniä keskittyneitä ryhmiä hyödyttävät monimutkaiset tuet ja sääntelyt päätetään yleensä näiden ryhmien lobbauksen ja korruption ehdoilla, muut eivät ymmärrä niistä mitään. Miljardien maataloustuet, taksien määrän rajoittaminen, kymmenen miljardia maksavat esteettömyysnormit ja moni muu ovat esimerkkejä tällaisista.
Markkinahäiriö tarkoittaa tilannetta, jota voisi parantaa. Samalla kriteerillä myös valtio epäonnistuu lähes aina. Professori Steven Horwitzin mukaan markkinat reagoivat epäonnistumisiin paremmin kuin valtio: epäonnistuminen johtuu usein informaation puutteessa, ja markkinataloudessa on sisäänrakennetut kannustimet löytää epätäydellisyyksiä ja korjata ne. Juuri sitä epätäydellisyyksien korjaamista yrittäjyys on – teorian ”täydellisillä markkinoillahan” voitot olisivat nollia.
Nobelein palkittu julkisen valinnan teoria (public choice theory) on osoittanut, että silloinkin, kun sääntely teoriassa hyödyttäisi kansalaisia, käytännössä se hyödyttää yleensä vain sisäpiiriä – poliitikkoja, virkamiehiä ja lobbareiden taustaryhmiä – kansalaisten kustannuksella, kalliisti. Valtio ei päätä vaan koneiston itsekkäät yksilöt.
