Apteekit: samanarvoisuus ei tarkoita samaa hintaa korvessa ja kaupungissa

Fimean johto sortui pönkittämään apteekkimonopolia HS-kirjoituksessaan. Ei samanarvoisuus tarkoita, että asunnon ja lääkkeiden pitäisi olla samanhintaisia korvessa ja kaupungissa. Lakisääteinen apteekkikartelli pitäisi purkaa Ruotsin tai Norjan malliin.

Kansanedustaja Antero Vartia tovereineen vaati apteekkisääntelyn lieventämistä. Fimea eli lääkevirasto ryhtyi apteekkimonopolin asianajajaksi johtaja Eija Pelkosen nimellä Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.

Ilmiö tunnetaan nimellä ”regulatory capture”: kun valtio perustaa viraston valvomaan jotain alaa, virkamiehet vähitellen samaistuvat ”asiakkaisiinsa” ja ryhtyvät näiden edunvalvojiksi. Ovathan pöydän molemmilla puolilla toistensa kollegat, usein opiskelutoverit ja ystävät. Vähitellen näiden tarpeita, huolia ja puheita aletaan ymmärtää liikaa. Jos joku fiksu ei ala, hänet ehkä ostetaan vastapuolen leipiin. Varsinaista korruptiota ei välttämättä tapahdu, joskus kuitenkin epäsuoraa.

Yleensä on virhe ryhtyä sääntelemään. Joskus se voi hetken jopa toimia, jolloin tällaiset ilmiöt yleensä ottavat pian vallan.

Ruotsissa kaupatkin myyvät lääkkeitä, Norjassa kuka vain saa perustaa apteekin.

Dagens Nyheterin mukaan Ruotsin olikin jo aika jättää Kuuban, Pohjois-Korean ja muiden apteekkimonopolimaiden joukko.

Samanarvoisuus tarkoittaa samaa hintaa?

Jos ihmisten samanarvoisuus tarkoittaa samaa hintaa, kuten Fimean Eija Pelkonen väittää, veronmaksajien pitäisi tukea myös helsinkiläisille rajaton määrä 50 000 euron asuntoja. Kuntien väliset tulonsiirrot muuttaisivat suuntansa päinvastaisiksi.

Eivät lääkkeet voi olla tärkeämpi palvelu kuin kodit. Olisihan paljon vähemmilläkin lääkkeillä elinikämme keskimäärin lähellä nykyistä, ja koteja kansa pitää paljon välttämättömämpänä hyödykkeenä.

Ruotsi ja Norja vapauttivat apteekkimarkkinoita (Vapaasana.net 2012-09-11)
Apteekki (Liberalismi.net)

2 kommenttia artikkeliin ”Apteekit: samanarvoisuus ei tarkoita samaa hintaa korvessa ja kaupungissa

  1. Kyllä elinikä suomalaisilla on pidentynyt ja elämän LAATU parantunut
    lääkkeiden kehityksen avulla.
    Lähde:
    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01025:
    Eliniän kehitys Suomessa

    Käytössämme ovat täsmälliset tiedot suomalaisten keskimääräisestä eliniästä ja sen alueellisista vaihteluista 1700-luvulta asti (ks. kuva 1). Vuonna 1751 vastasyntyneen miesten elinajanodote oli noin 35 vuotta ja naisten hieman alle 40 vuotta. Elinajan odote kääntyi kasvuun vasta suurten nälkävuosien jälkeen 1870-luvulla, ja oli itsenäisyyden alkuvuosina miehillä noin 45 ja naisilla noin 50 vuotta.
    Elinajan odote Suomessa 1751 – 2011
    Kuva 1. Elinajan odote Suomessa 1751 – 2011
    Suurenna kuva

    Ennen viime sotia suomalaiset olivat yksi Euroopan sairaimmista kansoista. Sen jälkeen väestön terveys on jatkuvasti parantunut. Kun suomalainen mies eli 1940-luvun alussa keskimäärin noin 55 vuotta, on miesten elinajan odote tänään yli 76 vuotta. Naisten elinajanodote on pidentynyt lähes yhtä paljon, 62 vuodesta 82 vuoteen. Miesten ja naisten yhteinen elinajanodote oli vuonna 2008 noin 79 vuotta, kun se Ruotsissa oli noin 81 vuotta. Pisimpään elävät tällä hetkellä japanilaiset, joiden elinajanodote on yli 82 vuotta.

    Tykkää

    • Terveydenhoidon paranemisen vaikutus eliniän nousuun on arvioitu kymmeneksi prosentiksi. Elintason nousua pidetään pääsyynä. Se on mm. parantanut ravitsemusta ja yleistä terveyttä ja vähentänyt töiden kuormittavuutta.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s